Vasemmistoliiton intresseissä on vahva julkinen talous, sillä se on hyvinvointivaltion elinehto.
Vasemmistolainen talouspolitiikka eroaa oikeistolaisesta talouspolitiikasta siinä, että emme halua tasapainottaa hinnalla millä hyvänsä. Me haluamme tehdä näkyväksi sen, että aina on vaihtoehtoja. Talouspolitiikassa, aivan niin kuin kaikessa politiikassa, on kyse aina myös arvoista. Jokaisen poliitikon on mietittävä, mikä on oikeudenmukaista.
Vasemmistoliitto haluaa tukea julkista taloutta veropohjaa vahvistamalla ja investoimalla osaamiseen sekä reiluun siirtymään. Oikeisto heikentäisi julkista taloutta rikkaiden veronalennuksilla ja samalla leikkaisi hyvinvointipalveluista.
Keskustelu julkisen talouden tasapainottamisesta pyörii vain leikkausten ympärillä. Tässä keskustelussa unohtuu, että voimme vaikuttaa hyvin mitoitetulla talouspolitiikalla myös velkasuhteen kestävään kehitykseen. On muistettava, että maailmanlaajuisista kriiseistä huolimatta Suomen velkasuhde on laskenut vuosina 2021-2022.
Toki täytyy ottaa huomioon myös rakenteellinen alijäämä. Rakenteellisella alijäämällä viitataan siihen osaan talouden alijäämästä, joka ei liity yllättäviin kuluihin tai suhdannetilanteeseen. Jotta emme velkaantuisi jatkuvasti, sitä on korjattava joko vähentämällä valtion menoja tai lisäämällä valtion tuloja. Suuret summat valtion budjetissa ovat tärkeissä hyvinvointipalveluissa, joista leikkaaminen lisää eriarvoisuutta. Sen takia veropohjan vahvistaminen on tärkeämpää.
Rakenteellinen alijäämä on täysin mahdollista korjata verotuksella. Vuoteen 2026 mennessä veroaste laskee 1,7 %-yksikköä eli lähes täsmälleen rakenteellisen jäämän verran. Kokonaisveroaste on säilytettävä julkisen talouden tasapainon kannalta kestävällä tasolla. Veropohjaa voidaan vahvistaa esimerkiksi poistamalla listaamattomien yritysten veroedut, säätämällä miljonäärivero, verottamalla vuosittain esimerkiksi vakuutuskuoria ja osakesäästötilejä sekä viemällä arvonnousuvero maaliin.
Valtiovarainministeriöstä on viestitetty, että Suomi tarvitsee säästökuurin ja että kehysjärjestelmää on uudistettava uskottavammaksi. Olen samaa mieltä kehysjärjestelmän uudistustarpeista, mutta mielestäni ehdotus voisi olla tasapainoisempi. Kehyssäännöt tulisi sitoa vahvemmin suhdannetilanteeseen ja ottaa myös tulopuoli mukaan järjestelmää tasapainottamaan.
Demokratian kannalta on olennaista, että budjettivalta säilytetään eduskunnassa. Emme voi luovuttaa päätösvaltaa keskeisissä poliittisissa kysymyksissä demokraattisesti valittujen elimien ulkopuolelle.