Äänestin tänään eduskunnassa potilasturvallisuuslakia vastaan.
Haluan kuitenkin korostaa sitä, että äänestyskäyttäytymisestä riippumatta tämä on meille kaikille vasemmistoliiton kansanedustajille hyvin vaikea asia. Koko vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on hoitajien puolella ja haluaa, että alalle saadaan pian ratkaisu, jolla palkat nousevat ja hoitajien työolosuhteet paranevat.
Arvostan todella paljon kaikkea sitä työtä, mitä vasemmistoliiton neuvottelijat ovat tehneet sekä valiokunnassa että ministeriryhmässä lain muuttamisen eteen. Ilman vasemmistoliittoa lakiin ei olisi saatu merkittäviä parannuksia.
Valitettavasti en kuitenkaan pystynyt äänestämään tämän lain puolesta, sillä se todennäköisesti vain pahentaa hoitoalan tilannetta. Meille jokaiselle ihmisten henki ja terveys ovat ykkösasioita, mutta silti potilasturvallisuus on vaarassa joka päivä riittämättömien resurssien vuoksi. Potilasturvallisuuden takaaminen ei voi olla vain työntekijöiden asia, vaan katse on käännettävä myös työnantajaan.
En voi myöskään kannattaa lakia, koska siinä väistämättä puututaan työntekijöille tärkeään lakko-oikeuteen. Tässä tilanteessa ei ole mielestäni tarpeeksi perusteita rajoittaa tätä oikeutta.
Haluan painottaa sitä, että lakko-oikeudessa on kyse myös neuvottelujen heikomman osapuolen suojelusta ja valtasuhteiden tasapainottamisesta. Lakko-oikeudella on historiassa ollut ja on edelleen merkittävä asema työntekijöiden aseman parantamisessa.
Vaikeasta tilanteesta huolimatta nyt on katsottava myös eteenpäin sekä samalla mietittävä, miten tähän tilanteeseen on tultu.
Taustalla on valitettavasti ajattelumalleja, jossa julkisen sektorin merkitystä taloudelle ja tuottavuudelle ei haluta tunnistaa. Meidän on vihdoinkin haastettava ajatus taloudesta, jossa naisvaltaisen julkisen sektorin alat nähdään pelkkinä kuluerinä, joille on täysin oikeutettua maksaa vähemmän ja joilla työtä tehdään pelkästä kutsumuksesta. Naisvaltainen julkinen sektori on talouden moottori siinä missä yrityksetkin.