Olemme kauhulla joutuneet viime aikoina seuraamaan Saksan suurimman kaasunmyyjän Uniperin taloudellisen tilanteen heikkenemistä. Koska Uniper on Suomen valtion osittain omistaman Fortumin tytäryhtiö, oli uhkakuvana, että Uniperin vaikeudet kaatuisivat suomalaisten maksettaviksi. Vasemmiston lähtökohtana oli se, että ratkaisuja vaikeaan tilanteen hakiessa oli suomalaiset veronmaksajat pidettävä etusijalla, ja onneksi neuvottelujen kautta syntyneen kompromissin myötä täydellinen katastrofi vältettiin.
Vaikka kriisin akuutti vaihe ei ole tällä hetkellä Suomessa päällä, on muistettava, että tilanne ei kuitenkaan ole ainutkertainen, tai sellainen, ettei se voisi enää toistua. Uniperin ahdinko tulee liittää osaksi suurempaa kuvaa, jonka keskiössä on energiapolitiikan aktiivinen muuttaminen kestävämpään suuntaan.
Kestävyyden ensimmäinen ulottuvuus on ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset. Uniper-kauppoja on kritisoitu moneen otteeseen erityisesti siksi, että pääosin fossiilisiin polttoaineisiin, maakaasuun ja kivihiileen, nojaava yritystoiminta ei edistä Suomen ilmastotavoitteita. Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tätä tavoitetta vastaan sotii valtio-omisteisen yhtiön tytäryhtiön kestämätön energiapolitiikka. Hallituksen tulisi harjoittaa aktiivista omistajaohjausta ja vaatia ilmastovastuuta Suomen markkinan lisäksi valtio-omisteisten yritysten kaikissa toimintamaissa.
Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen lisäksi kestävyydellä tarkoitetaan myös kestävästi tuotettujen ratkaisujen löytämistä ilman autoritääristen hallintojen mukana olemista. Uniperin ostamisen uhkakuvista on puhuttu siitä saakka, kun kaupat tulivat julki vuonna 2017. Jo tällöin vasemmistoliitto nosti esiin kysymyksiä mahdollisista riskeistä ja esimerkiksi vaikutuksia suomalaiseen työllisyyteen ja talouteen. Kun olemme riippuvuussuhteessa Venäjän kaltaisiin autoritäärisiin valtioihin, asetamme itsemme alttiiksi juuri tämän kaltaisille riskeille, jotka nyt ovat konkretisoitumassa Venäjän laitettua kaasuhanat kiinni.
Vasemmistoliitto vaatii, että venäläisen kaasun tuonnista luovutaan välittömästi. Vaikka Uniperin tapauksessa onkin kyse kaasun viemisestä pääosin Saksaan, on valtio-omisteisen Fortumin tytäryhtiö Uniperiin voitava käyttää omistajaohjausta aktiivisten, parempien, valintojen tekemiseen. Kestävyyttä on se, että kun omistajaohjauksen seuraavista askelista keskustellaan, on pöydällä irtautuminen venäläisestä fossiilienergiasta, mikä lisää huoltovarmuutta ja edistää yhteiskunnan vakautta.