Venäjän raakalaismainen hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut valtavan lapsen oikeuksien kriisin Eurooppaan. Lapsia kuolee ja haavoittuu sodassa. Jo yli miljoona lasta on paennut tätä kirjoittaessa Ukrainasta. Meidän on tehtävä kaikkemme, jotta voimme auttaa lapsia ja heidän perheitään sekä Ukrainassa että pakomatkalla.
Ukrainan naapurimaat, kuten Puola ovat tehneet jo valtavasti sotaa pakenevien auttamiseksi. Monet ukrainalaiset haluavat jäädä lähelle kotimaataan ja palata mahdollisimman pian. On kuitenkin selvää, että sodan pitkittyessä sotaa pakenevia tulee yhä enemmän myös Suomeen ja meidän onkin nyt tehtävä kaikkemme, jotta erityisen suojelun kohteena olevat lapset saavat Suomessa psykososiaalista tukea.
Meidän aikuisten on muistettava, että muutama kuukausikin on lasten elämässä valtavan pitkä aika ja varmistettava, että lapset pääsevät mahdollisimman nopeasti arkeen kiinni. Koulut ja päiväkodit ovat tässä avainasemassa. Ukrainalaisten lisäksi meidän on varauduttava myös siihen, että Venäjältä pakenee yhä enemmän ihmisiä ja heidänkin joukossaan on varmasti lapsia.
Perusopetusopetuslaki takaa kaikille Suomessa oleville lapsille oikeuden käydä koulua. Tässä tilanteessa monissa kunnissa, joissa ei aiemmin ole ollut juurikaan vieraskielisiä lapsia, on varauduttava uusiin opetusryhmiin. Tätä on nyt ennakoitava esimerkiksi opetustoimen budjeteissa. Varhaiskasvatuslaki ei samalla tavalla oikeuta varhaiskasvatukseen, mutta monissa kunnissa on vapaaehtoisesti haluttu järjestää varhaiskasvatusta myös haavoittuvassa asemassa oleville, esimerkiksi sotaa pakeneville lapsille. Tämä on ihailtavaa lapsen oikeudet edellä menevää politiikkaa ja siihen on tässäkin tilanteessa vahvasti kannustettava.
Nyt on tärkeää painottaa myös sitä, että nykyinen tilanne ei oikeuta millään tavalla vihapuheeseen venäläisiä kohtaan. Tätä on hyvä painottaa myös lapsille, joista moni kohtaa venäläistaustaisia lapsia kouluissa ja harrastuksissa. Venäläistaustaisilla lapsilla ja heidän perheillään ei ole mitään tekemistä Putinin aloittaman sodan kanssa. Myös Supon päällikkö Antti Pelttari muistutti siitä, että yhteiskunnan sisäisten jakolinjojen kaivaminen ja venäläistaustaisten ihmisten epäasiallinen kohtelu heikentävät Suomea sisäisesti ja antavat aseita Venäjän valtiojohdon propagandakoneiston käyttöön.
Tätä viestiä haluan itsekin painottaa: meidän on tärkeä pitää yhtä, kuunnella ja keskustella. Tämä on ennen kaikkea myös lapsen edun mukaista ja lapsen oikeuksien edistäminen on aina meidän kaikkien aikuisten vastuulla. Siitä ei saa kukaan pyristellä irti.