Tällä viikolla vietetään lapsen oikeuksien viikkoa ja viime viikolla miesten viikkoa. Kun yhdistää kahden teemaviikon aihepiirit, alkaa pohtia poikien elämään liittyviä erityispiirteitä. Aihe on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeä, sillä minulla on ollut ilo ja onni seurata neljän poikani kasvua nuoriksi miehiksi.
Poikakeskustelua on oikeastaan kautta aikojen leimannut huoli. Erityisesti nuorten miesten työttömyys ja joutilaisuus on nähty tilana, joka kasvattaa riskiä yhteiskunnallisiin levottomuuksiin ja jopa ääriliikkeisiin. Huoli erityisesti poikien koulumenestyksestä on jatkuvasti läsnä suomalaisessa koulutuspoliittisessa keskustelussa.
Nämä huolet eivät toki ole tuulesta temmattuja. Syrjäytyneissä nuorissa miesten osuus on suuri. Koronakriisin seurauksena työttömäksi jääneet nuoret miehet ja naiset näyttävät tilastojen valossa tehneen erilaisia ratkaisuja. Monet nuoret naiset ovat siirtyneet päätoimisiksi opiskelijoiksi, kun taas nuoret miehet ovat enemmän työttöminä.
Silti jatkuva poikiin ja nuoriin miehiin kohdistuva huolikeskustelu saa miettimään, minkälainen vaikutus sillä on poikiin ja voisiko heitä vaihteeksi lähestyä myös positiivisemmin tai niin, että heitä ei jatkuvasti aliarvioida. Monesti arkiset heitot pojista ovat sellaisia kuin ”poikia nyt vaan on vaikea saada lukemaan” tai ”pojat ei nyt oikein jaksa keskittyä”.
Poikatutkija Harry Lunabba totesi muutama vuosi sitten Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän poikien lukutaitoa käsittelevässä tilaisuudessa, että tarvitaan positiivista, pojat voimaannuttavaa suhtautumista. Pojat on siis nähtävä oman elämänsä toimijoina, mitä huolipuhe ei tee. Sen sijaan, että vain ollaan huolissaan esimerkiksi poikien lukutaidosta, voisimme kysyä, mitä pojat haluavat lukea tai tuoda pojille lukevia esikuvia. Myös tunteiden näyttämisessä pojat tarvitsevat esikuvia. Edelleen poikia karaistaan olemaan näyttämättä tunteitaan ja pieniä poikiakin käsketään olemaan reippaita sen sijaan, että otetaan syliin. Poikien herkemmän puolen tietoinen tukeminen pienestä pitäen on tärkeää myös, jos haluamme kasvattaa lapsiaan hoivaavia isiä tai muuten läheistensä hoivaan osallistuvia miehiä.
Lapsen oikeuksien viikon tämä vuoden teemaa, eli lapsen oikeutta hyvään kohteluun, on tärkeä tarkastella myös lapsen sukupuolen kautta ja miten se vaikuttaa siihen, miten lapsia kohdellaan. Yksi tärkeä näkökulma on ahtaan pojan mallin purkaminen ja poikien moninaisuuden ja herkkyydenkin näkeminen. On hienoa, että tytöille on jo pitkään kerrottu siitä, että sukupuoli ei määritä heitä, vaan jokaisella on oikeus itse määritellä itsensä, mistä pitää ja mitä tavoittelee. Ehkä olemme jättäneet pojat liikaa syrjään tästä keskustelusta, vaikka heidän kasvunsa omanlaisikseen tarvitsee ihan samanlaista tukea ja rinnalla kulkemista.
Hyvää lapsen oikeuksien viikkoa!