Eduskunnassa käsiteltiin tällä viikolla valtioneuvoston selontekoa EU-politiikasta. Vasemmistoliitto tavoittelee sellaista Euroopan unionia, jonka toiminnan ytimessä ovat köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen sekä ilmaston ja ympäristön suojelu. EU:n suurimpia ongelmia on, että se on vuosien ajan ollut oikeistolaisen politiikan määrittämää, mistä tiukan talouskurin painottaminen on valitettava esimerkki. Nyt tämä on onneksi hieman muuttunut. Koronan myötä EU:n talouskuripolitiikka on vaihtunut elvytykseen. Nyt panostetaan uusiin työpaikkoihin ja ilmastokestäviin ratkaisuihin. Tästä on pidettävä kiinni myös kriisin jälkeen. On tärkeää, että EU-selonteossa linjataan, että Suomen tavoitteena on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä EU. Vasemmistolaisena haluan EU:sta entistä vahvemmin suurten ylikansallisten ongelmien, kuten eriarvoisuuden kasvun vähentämisen ja ilmastokriisiin puuttumisen, ratkaisijan. Markkinavapauksien loputon korostaminen jääköön vähemmälle.
Selonteossa esimerkiksi eriarvoisuuden vähentäminen olisi voinut olla vahvemmin mukana. Noin 18 miljoonaa lasta eli vuonna 2019 köyhyydessä EU:ssa ja korona-aika on pahentanut tilannetta tästä. Erityisen huolestuttava tilanne lapsilla on Bulgariassa ja Romaniassa, missä lapsien köyhyys on todella hälyttävällä tasolla. Meillä ei ole vielä tiedossa, minkälaiset pitkän linjan vaikutukset koronakriisillä on lapsiperheköyhyyteen EU-tasolla, mutta tätä on jatkuvasti seurattava ja siihen on puututtava. Seuraavan EU-kansalaisten sukupolven hyvinvoinnin ja tasa-arvon takaaminen on EU:n tulevaisuuden kärkikysymyksiä.
Onkin hienoa, että komission puheenjohtaja von der Leyen ilmoitti vuonna 2019 eurooppalaisen lapsitakuun perustamisesta. Lapsitakuulla pyritään varmistamaan, että jokaisen köyhyys- tai syrjäytymisvaarassa olevan eurooppalaisen lapsen perusoikeudet, kuten terveydenhuolto ja koulutus, ovat mahdollisia. Kysymys on lasten ihmisoikeuksista, jotka eivät saa jäädä unionissa vain juhlapuheen tasolle, vaan niiden tulee toteutua myös EU:n toiminnassa, rahanjaossa ja oikeudenkäytössä.
Myös päätösten sukupuolivaikutukset tulee nykyistä vahvemmin arvioida myös EU-tason päätöksenteossa ja on hyvä, että tämä nostetaan selonteossa esiin. Tiukka talouskuripolitiikka on hyvä esimerkki siitä, kuinka nämä asiat kuitenkin liian helposti unohdetaan ja vaaditaan julkisen sektorin leikkauksia, jotka monesti vaikuttavat eniten juuri naisten ja lasten palveluihin ja muuhun elämään niin meillä kuin muuallakin Euroopassa. On myös hyvin huolestuttavaa, että ympäri Eurooppaa nostaa päätään tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden vastainen liikehdintä. Yle uutisoi juuri esimerkiksi siitä, että Italiassa peräti kaksi kolmesta gynekologista kieltäytyy tekemästä aborttia. Ympäri Eurooppa äärioikeistolainen liikehdintä on myös äärimmäisen vihamielistä naisten oikeuksia sekä sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia kohtaan. Koronakriisin aikana on myös raportoitu sukupuolistuneen väkivallan ja lähisuhdeväkivallan lisääntymisestä ympäri Eurooppaa. Naiset halutaan siis nyrkin ja hellan väliin. Nämä ihmisoikeusloukkaukset ovat äärimmäisen huolestuttavia ilmiöitä ja niihin on nyt määrätietoisesti EU:ssa puututtava. En halua, että lapseni kasvavat tällaiseen eurooppalaisuuteen.
Reilussa ja toimivassa verojärjestelmässä kaikki maksavat veronsa sovitun mukaisesti. Meillä on kuitenkin myös EU:n sisällä niin kutsuttuja veroparatiiseja. Paratiiseja ne eivät toki ole oikeudenmukaisuuden toteutumisen kannalta, vaan päinvastoin. Veroparatiisit edistävät omaisuuksien piilottamista ja varallisuuden kasautumista. Veroparatiiseissa pesivät myös rikollisesti hankitut pääomat. Valtioiden välisessä verokilpailussa häviävät lopulta kaikki maat, joten verotukselle on saatava EU-tasolla vahvemmat yhteiset säännöt. EU-maat menettävät vuosittain yhteensä useita kymmeniä miljardeja euroja suuryritysten aggressiivisen verosuunnittelun takia. Vasemmiston selkeä viesti on, että EU:ssa on nyt laitettava stoppi veroparatiisitaloudelle ja kansainväliselle veronkierrolle. On ikävää, että suomalaisessakaan oikeistossa ei tunnu olevan tarpeeksi halua näiden ongelmien ratkaisemiseen, vaikka kyseessä on yksi tärkeimmistä hyvinvointivaltion rahoituskysymyksistä.
Merja Kyllösen pitämässä Vasemmistoliiton ryhmäpuheessa nostettiin esiin huoli Europan oman armeijan perustamisesta. On todellakin niin, että tällainen ajatus ei ole EU:n alkuperäisen ajatuksen mukainen. EU on ennen kaikkea rauhan unioni, eikä EU:ta saa käyttää voimapolitiikan välineenä. Vasemmistoliitossa katsomme, että nykyisessä maailmantilanteessa tarvitaan sotilasvarustelun kiihdyttämisen sijaan sotilaallisen vastakkainasettelun purkamista, kansainvälistä yhteistyötä, rauhan aloitteita, ihmisoikeuksien edistämistä, koulutukseen panostamista sekä yhteisiä, sitovia sopimuksia ilmastokriisiin puuttumiseksi. Juuri näissä asioissa EU on tärkeä.