Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin työllisyystoimista, kun oppositiopolitiikkansa suuntaa vielä kovasti hakeva kokoomus teki asiasta välikysymyksen. Aihe on tietenkin mitä tärkein, vaikka kokoomus välikysymyksessään esitti kummallisia väitteitä hallituksen politiikasta.
Ensinnäkin kokoomus on useaan otteeseen väittänyt, että hallitus on korottanut keskituloisten verotusta. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ainoa syy, miksi keskituloisten verotus kiristyy, löytyy kokoomuslaisesta talouspolitiikasta. Siinä kilpailukyvyn nimissä siirrettiin muutama vuosi sitten työnantajien eläkemaksuja työntekijöille. Kilpailukykysopimuksen vaikutus näkyy nyt sitten näin. Aina on hyvä muistuttaa myös siitä, että ainoa kilpailukykysopimusta vastustanut puolue oli vasemmistoliitto. Toinen kokoomuslainen mantra on, että hallituksen talouspolitiikka perustuisi pelkästään 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen varaan. Todellisuudessa hallitusohjelma on rakennettu valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti hidastuvan talouskasvun oloihin.
Entä hallituksen työllisyystoimet? Niitä on monia, joista tässä nostan esille vain muutamia. Palkkatuki uudistetaan ja sen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Osatyökykyisille suunnataan oma ohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Työkykyohjelmassa ohjataan työnhakijat heidän tarpeensa mukaisiin tukipalveluihin. Työkykypalveluja aletaan myös kehittää. Jatkuva oppiminen on yksi tehokkaimmista työllistämisen keinoista ja hallitus aikoo lisätä työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien mahdollisuuksia kouluttautua. Yksi konkreettinen keino tähän on aikuiskoulutustuen uudistaminen niin, että joustava ja osa-aikainen opiskelu on nykyistä helpompaa.
Hallituksen työllistämislinjaukset eroavat siis oleellisesti edellisen hallituksen linjasta. Sen sijaan, että työmarkkinoilla heikossa asemassa olevia rangaistaan ja ajetaan enemmän nurkkaan, etsitään keinoja heidän auttamisekseen. Olen iloinen ja helpottunut siitä, että aktiivimalli on pian historiaa. Tämä oli kynnyskysymys vasemmistoliiton hallitukseen menemiselle. Työtä riittää vielä paljon esimerkiksi siinä, että saamme edellisen hallituksen koulutusleikkausten rampauttamat oppilaitokset jaloilleen. Ammattiin opiskeleville tulee olla riittävästi laadukasta lähiopetusta, jotta he voivat työllistyä valmistuttuaan. Koulutusvastuuta ei voi sysätä yritysten hartioille, vaan työssäoppimisen tulee vahvistaa nuoren ammatillista perusosaamista. Oppivelvollisuusiän nostaminen mahdollistaa tulevaisuudessa jokaiselle nuorelle maksuttoman toisen asteen koulutuspaikan. Tämäkin tasa-arvotyö on onneksi jo päässyt hyvin käyntiin.
Kolumni julkaistu Pyhäjokiseudussa 9.10.2019