Ihmisten hyvinvoinnin ja palveluiden puolustaminen vaatii tekoja puheiden sijaan. Eduskunnassa ryhmäkurin taakse voi piiloutua, mutta äänestäjän silmien edessä on turha keksiä selityksiä, äänestyskartat kyllä kertovat totuuden. Olen seurannut paneeleissa, vaali-ilmoittelussa ja mielipidepalstoilla ehdokkaiden antamia lupauksia ja tavoitteita. Osan näistä voin itsekin allekirjoittaa, vaikka kyseessä olisi ihan eri puolueesta tullut näkemys. Löytyy siis paljon niitä tärkeitä yhteisiäkin asioita eteenpäin vietäväksi.
Mutta se mikä puheissa kiusaa ja jopa harmittaa on asioiden vääristely ja poliittisen vastuun pakoilu oman puolueen tekemistä päätöksistä hallituksessa. Perussuomalaiset syyttävät maahanmuuton ongelmista kaikkia muita puolueita, paitsi itseään, huolimatta siitä, että olivat hallituksessa 2015, jolloin Suomeen tuli ennätys määrä turvapaikanhakijoita. Nyt on sitten sujuvasti unohdettu oma vastuu ja omat päätökset ja syytellään silloisia hallituskumppaneita ja jopa oppositiota, jolla ei ollut asiassa päätösvaltaa. Sanotaan, että poliittinen muisti on lyhyt, mutta tämän toivon totuuden nimissä kuitenkin ehdokkaiden ja erityisesti äänestäjien muistavan.
Toinen verenpainettani nostava poliittinen käsienpesu koskee Oulaskankaan synnytystoiminnan lakkauttamista ja Raahen sairaalan leikkaustoiminnan alasajoon johtanutta päätöksentekoa ja siitä seurannutta keskustelua. Onhan se merkillistä, jos keskustalainen pääministeri Sipilä vaalikoneessa toteaa, ettei erikoissairaanhoitoa saa enää keskittää ja että Oulaskankaan synnytysten eteen on tehty kaikki mahdollinen, mutta se ei vain riittänyt. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Eduskunnassa äänestettiin terveydenhuoltolain pykälästä, jolla Raahen ja muiden pienten sairaaloiden leikkaustoiminta ajettiin alas ja lisäksi päivystysasetusta entisestään tiukennettiin. Jos hallitus olisi tehnyt kaikkensa, se olisi muuttanut terveydenhuoltolakia ja asetuksia niin, että sekä Oulaskankaan synnytykset että Raahen sairaalan leikkaukset olisivat säilyneet kuten me useat edustajat kirjallisissa kysymyksissä ja vetoomuksissa vaadimme. Hallitus ei siis tehnyt kaikkeansa, mutta alueen edustajille annan tunnustusta sinnikkyydestä ja yhteistyöstä. Me sentään yritimme, mutta hallitus ja ministerit eivät.
Nyt on tilinpäätöksen aika ja sunnuntaina tiedetään, ketkä saavat valtakirjan käyttää kansanvaltaa ja luottamusta seuraavat neljä vuotta. Ihmisten hyvä ja turvallinen elämä sekä alueemme elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen vaativat rohkeita tekoja ja periksiantamattomia edunvalvojia. Sellaisia päättäjiä, joilla on kanttia äänestää ryhmäkurista piittaamatta omantuntonsa ja antamiensa lupausten mukaisesti. Valta on kansalla.
Blogi
12.4.2019