Hallituksen budjettiesitys kurittaa vähäosaisia monin eri tavoin. Hallitus leikkaa esimerkiksi työttömiltä, opiskelijoilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä. Nämä ryhmät ovat maksajina lamassa, jota he eivät ole aiheuttaneet. 1990 –luvun leikkauksista ei ole opittu mitään.
Erityisesti lapsiperheet ansaitsisivat parempaa. Lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset ovat ennen muuta lapsilta leikkaamista. Vähäosaisten perheiden tai minkään muun perheen lapset ovat vanhempiaankin vähemmän vastuussa maatamme riepottelevasta suurtyöttömyydestä.
Perusturvaetuuksia leikkaamalla hallitus leikkaa suhteessa kaikista eniten vähäosaisilta. Lisäksi hallitus leikkaa lapsilisiä. Työttömien perheiden lapsiin kohdistuu siis kerralla useita eri leikkauksia saman aikaisesti, kun työmarkkinatuki ja lapsilisät pienenevät.
Opiskelevat lapsiperheet saavat osansa leikkauspolitiikasta jopa kolminkertaisesti. Lapsilisien ja opintorahan heikennysten lisäksi hallituksen sikäli hyvä päätös siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin uhkaa opiskelijajärjestö SAMOKin mukaan heikentää jopa 11 000 opiskelevan lapsiperheen toimeentuloa merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että opintoraha alettaisiin laskea asumistukeen vaikuttavaksi tuloksi asumistukea myönnettäessä, jolloin asumistuki laskisi. Aiemmin opintoraha ei ole vaikuttanut opiskelevien lapsiperheiden yleisen asumistuen tasoon. Näin ei saa päästää käymään.
Opintoraha on lapsiperheille jo valmiiksi muita perusturvaetuuksia kurjempi tulonmuoto, sillä se ei ota lasten lukumäärää huomioon lainkaan. Opiskelijat ja opiskelevat lapsiperheet ovat jo valmiiksi tiukoilla. Heikennysten estämiseksi opintotukeen olisi pikaisesti säädettävä lapsikorotus, joka vähintään kompensoisi asumistuen muutosten takia aiheutuvat tulonmenetykset.
Hallitus sai budjettiriihen tiedotustilaisuudessa otsaansa eräänlaisen lapsiperheystävällisen leiman, kun se ilmoitti päivähoitomaksujen korotusten peruuttamisesta. Tietysti peruutus oli hyvä ajatus, mutta ei omien esitysten peruuttaminen tuo vielä parannuksia lapsiperheiden arkeen. Hallitus on jo tottunut perumaan omia esityksiään, mutta onneksi peruutuspeiliin ei sentään katsottu pienituloisten lapsiperheiden päivähoitomaksuja alennettaessa.
Ei ihme, että syntyvyys on maassamme nälkävuosien tasolla, kun hallituksen arvostus lapsiperheitä kohtaan on tällaista. Vaikeina aikoina tarvittaisiin sydäntä investoida arvokkaimpaan pääomaamme eli lapsiin – tulevaisuuteemme.