Blogi

13.8.2015

Lapsilta ja vanhuksilta leikkaaminen ei tuo säästöjä

Valtiovarainministeri Alexander Stubb kertoi eilen valtiovarainministeriön talousarvioehdotuksen pääkohdista. Leikkauksia tehdään 900 miljoonan edestä. Kuntien menoja hallitus aikoo hillitä muun muassa asiakasmaksujen korottamisella sekä varhaiskasvatukseen ja vanhuspalveluihin kohdistuvilla sopeutustoimilla.

Omaishoitoon luvataan lisää resursseja sekä työikäisten mahdollisuuksia omaisen hoitamiseen luvataan lisätä. Samalla hallitus kuitenkin pyrkii koventamaan ja kiristämään työelämää vaatimalla pidempiä työpäiviä.

– Miten tähän yhtälöön sovitetaan hallituksen tavoitteet työikäisten omaishoitajien arjen helpottamisesta ja jaksamisen tukemisesta? kansanedustaja Katja Hänninen kysyy.

Hallitus aikoo korottaa pitkäaikaisesta laitoshoidosta, palveluasumisesta, kotiin annettavista palveluista ja muista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista perittäviä asiakasmaksuja, mikä kurjistaa erityisesti pienituloisten eläkeläisten elämää. Hallitus suunnittelee myös poistavansa eläkeläisten erityisen asumistuen, mikä lisää eläkeläisten köyhyysriskiä entisestään

Lapsilla, joiden vanhempi hoitaa toista lasta äitiys-, isyys- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella, on ensi vuoden alusta oikeus vain puolipäiväiseen päivähoitopaikkaan. Vuoden 2017 alusta subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetetaan myös työttömien lapsilta, kun päivähoito-oikeus rajataan puolipäiväiseksi. Lisäksi päivähoitomaksuja korotetaan jo ensi vuonna.

– Hallitusohjelmassa luvataan ottaa käyttöön päätösten lapsi- ja perhevaikutusten arviointi, mutta miten lupaus näkyy talousarvioehdotuksessa? Hänninen kysyy.

Varhaiskasvatus on ennen kaikkea lasten oikeus, mutta subjektiivisen päivähoito-oikeuden lopettamisen säästövaikutukset ovat myös kyseenalaisia. Lasten ja perheiden peruspalveluihin, kuten varhaiskasvatukseen satsaaminen tuo pitkällä aikavälillä säästöjä, koska kalliilta erityispalveluilta vältytään.

– 1990-luvun laman aikana tehdyistä lapsiin kohdistuvista leikkauksista maksetaan hintaa vielä tänä päivänä, kun ongelmat ovat pitkittyneet ja kasautuneet varhaisen avun puuttuessa. Tuolloin leikkaukset pahensivat erityisesti jo valmiiksi heikoimmassa asemassa olevien lasten elämää ja niin uhkaa käydä nytkin, jos hallituksen leikkaukset toteutetaan.

Toimivat varhaiskasvatuspalvelut ovat lisäksi tärkeitä pienten lasten äitien työllisyysasteen korottamisessa, sillä naiset käyttävät edelleen valtaosan perhevapaista.

Jos yhteiskuntasopimus ei toteudu, hallitus toteuttaa rankaisulistansa. Esimerkiksi työeläkkeiden etuuksia ja indeksikorotuksia vähennetään, vuorotteluvapaasta luovutaan, vanhempainvapaiden lomakarttumasta luovutaan kokonaan sekä lapsilisiä leikataan.

– On käsittämätöntä, että eläkeläiset ja lapset joutuvat kärsimään vielä lisäleikkauksistakin, jos yhteiskuntasopimusta ei saada aikaan. Hallitus ajaa vastuullista taloudenpitoa, mikä ei voi tarkoittaa lasten ja vanhusten palveluista leikkaamista, vaan esimerkiksi oikeudenmukaista veropolitiikkaa, jossa veroparatiiseihin ja muuhun verokikkailuun puututaan.

Lisätietoja: Katja Hänninen, 050 512 3325, katja.hanninen@eduskunta.fi