Tuhannet ihmiset eri puolilla Suomea ovat esittäneet huolensa lasten oikeudesta laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Mielenilmausten pontimena ovat olleet hallituksen päivähoitoa ja varhaiskasvatusta koskevat leikkaus- ja heikennyssuunnitelmat. Pienituloisten perheiden kannalta huolta herättävät muun muassa päivähoidon nollamaksuluokan poistaminen ja esikoululaisten päivähoidon muuttaminen maksulliseksi kerhotoiminnaksi. Viime vuonna Pelastakaa lapset -järjestö raportoi, että Suomessa noin 15 prosenttia lapsista on vaarassa luisua köyhyyteen ja yhteiskunnan ulkopuolelle.
Herää kysymys, miten laadukas varhaiskasvatus voidaan turvata jokaiselle lapselle, jos mainitut leikkaukset ja heikennykset toteutetaan. Lapsiasianvaltuutettu on todennut leikkausten olevan vastoin YK:n lapsen oikeuksien sopimusta, jonka Suomi on ratifioinut. Lasten oikeuksien sopimuksen mukaan lasta ei saa asettaa eriarvoiseen asemaan vanhempien taloudellisen tai sosiaalisen aseman perusteella. Subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittaminen työttömienlapsilta on kuin rangaistus lapselle, jolta siten evätään oikeus osallistua laadukkaaseen varhaiskasvatukseen vanhemman sosiaalisen aseman perusteella. Lapsen oikeuksien yhdenvertainen toteutuminen heikkenee, jos päivähoidon nollamaksuluokka poistuu ja esikoululaisille on tarjolla vain maksullista kerhotoimintaa.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä, jotta Suomi ei päivähoitoon, koulutukseen ja sosiaalitukiin kohdistuvilla leikkauksilla ja säästöillä loukkaa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta?
Helsingissä 12.6.2015
Katja Hänninen /vas