Blogi

23.12.2014

Kansanedustajan välitilinpäätös

Ensimmäinen syksyni eduskunnassa päättyi viime viikolla budjettiäänestyksiin. Ehdin tehdä näiden kuukausien aikana kaksi omaa lakialoitetta: köyhimpien perheiden lapsilisistä sekä synnytysten turvaamisesta pienemmissä sairaaloissa. Olen pitänyt monissa hankkeissa esillä tärkeää lapsivaikutusten arviointia. Erilaisten perheiden jaksamista tulee tukea, jotta oikeus ihmisarvoiseen elämään toteutuisi lapsuudesta eläkevuosiin.

Syksyn istuntokausi alkoi Ukrainan kriisillä. Venäjään kohdistetut mutta suomalaisia vientialojen työntekijöitä ja maataloustuottajia koettelevat talouspakotteet eivät näytä toimivan, mutta ne ovat olleet omiaan kiristämään maailmanpoliittista tilannetta. Samaan aikaan Suomi allekirjoitti sotilasliitto Naton niin sanotun isäntämaasopimuksen, joka jatkaa maamme lähentymistä aggressiivisen hyökkäysliitton kanssa. Vaatimuksistamme huolimatta sopimusta ei missään vaiheessa saatu eduskunnan käsittelyyn. Suomen tulee säilyttää sotilaallinen liittoutumattomuutensa ja mahdollisuutensa riippumattomaan ulkopolitiikkaan.

Työllisyyspolitiikka vasemmalle

Lyhyellä kansanedustajan urallani on vahvistunut yksi asia: kiristynyt talous- ja työllisyyspolitiikka kaipaa käännöstä vasempaan. Nykyisen massatyöttömyyden ennakoidaan maksavan ensi vuonna pelkästään työttömyysturvakustannusten vuoksi 800 miljoonaa. Samalla homekoulut jäävät remontoimatta, tiet korjaamatta ja kohtuuhintaiset asunnot rakentamatta.

Jopa budjettikuria vannonut kansainvälinen valuuttarahasto IMF suosittaa julkisia investointeja nyt, kun työvoimaa riittää ja korot ovat alhaalla. Vasemmiston esittelemä vaihtoehtobudjetti keskittyykin talouden elvyttämiseen, työllisyyden parantamiseen ja suomalaisten ostovoiman turvaamiseen. Pienyrittäjien toimeentulon parantamiseksi esitämme muutoksia arvonlisäverollisen myynnin rajoihin. Työntekijän äänen kuuluminen lainsäädäntötyössä on tärkeää, jotta työelämän epäkohdat saadaan korjattua.

Hallitus on kuitenkin vähentänyt kotitalouksien käyttövaroja leikkaamalla lapsilisiä, opintotukia ja työttömyyskorvausta. Teiden ja rautateiden miljardien korjausvelkaa kasvatetaan. Vanhusten hoidosta vähennetään satoja miljoonia.

Ympäristöystävällistä kasvua

Usein työpaikat asetetaan virheellisesti vastakkain ympäristöarvojen kanssa. Näin ei tarvitse olla. Vasemmiston esittämä hajautettu energiantuotanto ja uusiutuva energia toisi työtä laajemmille alueille, ja biotalouden kasvu voisi vähentää työttömyyttä 100 000 uudella työpaikalla jo vuonna 2025. Suomalainen terästeollisuus on maailman ympäristöystävällisintä, joten sen toimintaedellytyksistä huolehtiminen on yhteiskunnan kokonaisedun mukaista.

Itse pidänkin parempana, että työllisyyden turvaamiseksi koko EU panisi niin sanotun rikkidirektiivin voimaan yhtä aikaa. Nyt eteläisen Euroopan maat vitkuttelevat tämän tärkeän ympäristöaskelen ottamisessa, ja Suomen vesillä seilaavat yhtiöt joutuvat vuoteen 2020 saakka huonompaan kilpailuasemaan vaihtaessaan kalliimpaan polttoaineeseen. Siksi äänestin direktiivin toimeenpanemista vastaan.

Uusiutumattomaan ydinvoimaan puolestaan liittyy vakavia kannattavuusongelmia, joiden riskejä suomalaisille veronmaksajille pidän liian suurina. Yhtä tärkeitä perusteluja ovat uraanin louhintaan, rikastamiseen ja yhä ratkaisemattomaan loppusijoitukseen liittyvät ympäristö- ja terveysriskit sekä suora yhteys ydinaseteollisuuteen. Suhtautuisin ydinvoiman luomiin työpaikkoihin samalla tavoin kuin rikkidirektiivin vaarantamiin, jos voimalassa ei olisi jopa tuhansia vuosia vaikuttavia ongelmia.

Palvelut pidettävä lähellä

Kevään aikana käsittelyssä on vielä satoja hallituksen lakiesityksiä, muun muassa toisen asteen koulutuksen leikkaukset, lasten päivähoito-oikeuden rajoittaminen sekä viime vuosikymmenten merkittävimpiin hankkeisiin kuuluva sote-uudistus.

Vasemmisto jatkaa työtään koulutuspaikkojen, demokratian ja lähipalvelujen turvaamiseksi. Esimerkiksi synnytysten pitäminen Oulaisissa ja Raahen sairaalan palvelujen säilyttäminen ovat vahvasti alueen kansanedustajien tavoitteissa!

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuotta 2015 toivottaen,
Katja

(Kirjoitus on julkaistu lyhennettynä Raahen Seudussa 22.12.2014)