Työpöydälläni Jessen lähettämä Suomen lippu juhlistaa lasten oikeuksien päivää. Lasten oikeudet ovat aina ajankohtaisia, ja eduskunnassa on viime aikoina käsitelty useita niihin liittyviä lakiesityksiä ja asiakirjoja.
Eilen eduskunta keskusteli demokratiapoliittisesta selonteosta ja useissa puheenvuoroissa toistui lasten ja nuorten demokratiakasvatuksen tärkeys. Demokratian ja osallisuuden parantamisessa on tärkeää löytää ja kokeilla keinoja lisätä lasten ja nuorten kiinnostusta, tietoisuutta ja mahdollisuuksia oikeasti vaikuttaa itseään koskevaan päätöksentekoon. Lapsivaikutusten arviointi, äänestysikärajan laskeminen ja nuorisovaltuustojen vaikuttavuuden aito parantaminen ovat kokeilemisen arvoisia tapoja saada lapsen ääni tulee saada kuuluviin ja osaksi kaikkea päätöksentekoa.
Lasten kuulemista ja osallistumista korostaa myös YK:n lasten oikeuksien sopimus. Sen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on aina ensimmäiseksi otettava huomioon lapsen etu, ja hänellä on oikeus ilmaista omat mielipiteensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Mielipiteet on myös huomioitava.
UNICEFin raportin mukaan rikkaissakin maissa elää 76,5 miljoonaa köyhää lasta. Suomi onnistui välttämään viimeisimmän laman pahimmat vaikutukset lapsiköyhyyteen, mutta pienituloisten lapsiperheiden tilanne ei silti kohentunut merkittävästi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tulojen kasvu on alimmissa tuloryhmissä ollut hyvin vähäistä viime vuosikymmeninä.
Lapsen edun vastaisesti hallitus on leikkaamassa lapsilisää. Vaikka lapsilisä maksetaan vanhemmille, kyse on lapsen oikeudesta – maksetaanhan lapsilisää vanhempien tuloista riippumatta. Toisaalta kaikkein köyhimmät toimeentulotuen varassa elävät vanhemmat eivät lapsilisiä saa vaan ne vähennetään pienestä toimeentulotuesta. Olen tehnyt ensimmäisen lakialoitteeni tämän epäkohdan korjaamiseksi. Myös subjektiivinen päivähoito-oikeus on lapsen oikeus. Vaikka se samalla helpottaa perheiden työssäkäyntiä, päivähoito-oikeus takaa lapselle laadukkaan varhaiskasvatuksen.
Vanhempainvapaan uudistaminen Vasemmiston kannattamaan 6+6+6-malliin vahvistaa lapsen oikeutta molempien vanhempiensa hoivaan. Lisäksi se antaa vanhempien suunnitella vapaat perheelle sopivalla tavalla. Kotihoidontuen pakkojyvittäminen ei valitettavasti huomioi perheiden arkea yhtä hyvin. Pakkojyvityksessä ei toteudu lapsen etu enkä siksi kannata kotihoidontuen pakotettua jakamista.
Hallituksen suunnitelmat leikata koulutuksesta eivät edistä lapsen etua vaan toimivat sitä vastaan vaarantaessaan koulutuksellisen tasa-arvon. Koulut ovat tärkeässä roolissa tarjotessaan muun muassa oppilashuollon ennaltaehkäisevää palvelua. Kodin, koulun ja sosiaalipalvelujen yhteistyöllä voidaan havaita perheiden tuentarve ja antaa oikeaa tukea hyvissä ajoin.
Monissa maissa lapsen etuun ja oikeuksiin liittyvät ongelmat ovat paljon raadollisempia. Kymmenettuhannet lapsisotilaat, sadattuhannet seksityöhön pakotetut lapset ja miljoonat nälänhädästä kärsivät lapset menettävät joka päivä oikeuden leikkiin, huolettomuuteen ja huolenpitoon – lapsuuteen. Lapsen oikeuksien sopimus on vielä täyttämättä.
Suomeen pakolaisena tullessaan tällainen lapsi ei välttämättä ole sen vapaampi. Eduskunnan käsittelyssä on lakiesitys, jolla normalisoidaan pakolaislasten säilöönotto kaltereiden taakse sekä ilman vanhempiaan pakenevien lasten eristäminen sukulaisista ja ystävistään. Lapsi ei kuulu vankilaan ja toivoisin Suomen noudattavan tätä YK:n linjaa.
Työtä lasten oikeuksien ja osallisuuden puolesta riittää tulevillekin vaalikausille – todennäköisesti tuleville sukupolvillekin. Tänään liputetaan, mutta lasten oikeuksien puolesta taistellaan päivästä toiseen!