Vasemmiston elvyttävällä budjettiesityksellä on suoria ja epäsuoria vaikutuksia kuntien talouteen ja sitä kautta jokapäiväisiin peruspalveluihin. Sen lisäksi, että valtionosuuksia korotetaan, kunnille syntyy välillisesti säästöjä investointien ja työllisyyden kautta.
Kun esimerkiksi homekouluja korjataan, se lisää työllisyyttä ja vähentää tulevaisuuden terveydenhoitokustannuksia. Meillä ei ole varaa sairastuttaa lapsiamme eikä odotella parempia aikoja epäterveellisten koulujen ja päiväkotien korjaamiseksi. Jos nyt ei korjata ja remontoida, parempia aikoja ei edes tule.
Työllisyyden parantaminen, johon vaihtoehtobudjetti kokonaisuutena tähtää, tuottaa kunnille paitsi verotuloja myös säästöjä. Kuntien vastuulle siirtyvän työmarkkinatuen tarve vähenee, eivätkä kunnat joudu maksamaan sanktioita huonosta työllisyyden hoidosta. Työssäkäynti voi vähentää myös sosiaali- ja terveydenhuollon kuluja.
Leikkausten peruminen kulttuurin tuottajilta ja järjestöiltä helpottaa osaltaan painetta kunnilta, jotka myös tukevat paikallisia tekijöitä. Lisäksi koulujen ryhmäkokojen pienentämiseen varatun määrärahan leikkauksen peruminen parantaa kuntien mahdollisuuksia pitää kiinni koulutuksen laadusta.
Kun kymmenen miljoonan sijoituksella tuotetaan kymmenien miljoonien säästöt ja verotulot, sijoitus on kansantalouden kannalta järkevä. Kun vaikuttavuusarvioinnissa otetaan vielä huomioon inhimilliset hyödyt ja aineettoman pääoman hankkiminen, kannattavuus nousee entisestään.
Vasemmisto kustantaa menolisäykset palveluihin ja inhimilliseen pääomaan verouudistuksilla ja velkaelvytyksellä. Suomessa on veronmaksukykyä, joka viime päivien uutistenkin mukaan makaa toimettomana veroparatiisien pankkiholveissa. Toisaalta on myös kotimaassa majailevaa veronmaksukykyä, jonka täyttä potentiaalia ei vain hyödynnetä, vaikka kansakunnan etu sitä vaatii. Harmaan talouden torjunnalla, suurimpien tulojen oikeudenmukaisella verottamisella sekä varallisuusveron palauttamisella saavutetaan jo merkittävä osa tarvittavista lisätuloista.
Velanoton hetkellinen lisääminen korkotason pysyessä matalana on perusteltua, jotta pitkäaikaista hyötyä tuottavat investoinnit saadaan tehtyä. Yhä uudestaan huomaa kuitenkin, että valtion velkaantuminen sekoitetaan kotitalouksien velkaan, ja tämä erehdys sekoittaa turhaan keskustelua palvelujen, investointien ja hyvinvoinnin rahoittamisesta. Velat on maksettava, mutta maailmantalouden vallitsevissa järjestelmissä uutta otetaan jatkuvasti vanhan tilalle, eikä vertailu valtionvelan ja asuntolainojen välillä ole oikeastaan edes mahdollista.
Lue Vasemmistoliiton vaihtoehtobudjetti täältä!