Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 11.11.2014
Yleinen ja yhtäläinen äänioikeus on arvokas ja arvostettu oikeutemme, mutta jostain syystä sitä käytetään surullisen vähän. Isänpäivänä päättyneissä seurakuntavaaleissa Raahessa äänesti 21,2 prosenttia äänioikeutetuista. Toisin kuin valtiollisissa ja kunnallisissa vaaleissa seurakuntavaaleissa yhtäläinen äänioikeus koski myös 16- ja 17-vuotiaita kirkon jäseniä.
Peräti 78,8 prosenttia ei ääntään antanut. Oli syynä mikä tahansa, alhainen äänestysprosentti ei ole hyvä signaali demokratian näkökulmasta tarkasteltuna. Kysymys kuuluu, ketkä vaaleissa vaikuttavat ja ketkä jättävät saapumatta uurnille? Lähtevätkö ihmiset liikkeelle vain vastatakseen yksinkertaisesti muotoiltuihin kyllä/ei-kysymyksiin, kuten Skotlannissa, jossa itsenäistymisäänestykseen osallistui yli 80 prosenttia äänioikeutetuista?
Äänestysaktiivisuus ei ole sen mairittelevampaa ammattiliittojen ja ylioppilas- ja opiskelijakuntien edustajiston vaaleissa tai euro- tai kuntavaaleissakaan. Ainoastaan eduskunta- ja presidentinvaalit saavat edes jossain määrin väen liikkeelle. Onko niin, että mitä enemmän euroja ladotaan pöytään, sitä vilkkaammin äänestetään, koska rahalla voi ostaa asialleen mainostilaa mediasta kuin mediasta? Useissa vaaleissa ehdokkailla on täysin erilaiset mahdollisuudet käyttää rahaa vaalimainontaan ja ostaa siten näkyvyyttä eri medioissa.
Mainontaa merkittävämpi tekijä on kuitenkin ihmisten usko mahdollisuuteensa vaikuttaa. Uusi kuntalaki korostaa asukkaiden osallistumismahdollisuuksien lisäämistä, ja lähidemokratiamallia kehitellään Raahessakin. Luodaanpa Raaheen alueellisia lautakuntia, säännöllisiä kuntalaiskokouksia tai molempia, mallin tulee lisätä asukkaiden ohjausvaltaa kaupungin toimintaan – ei vain kokousmuistioita, joihin asiat voidaan haudata unohtumaan. Lähidemokratiamalli tulee kirjata johtosääntöihin ja käytäntöihin, jotta sillä on aitoa vaikuttavuutta.
Samalla kun pohditaan, millä keinoilla nostetaan äänestysaktiivisuutta, tulee pohtia ennen kaikkea sitä, miten mahdollistetaan ihmisten yleisen aktiivisuuden nouseminen. Äänestäminen on helppoa, mutta ihmiset kaipaavat toiminnaltaan tuloksia, eivätkä vain vaivattomuutta.