Valtionvarainministeriö on julkaissut budjettiesityksensä. Ensi vuosi lupaa lapsiperheille tulojen vähennyksiä menojen samalla kasvaessa. Lapsilisien leikkaus vähentää suoraan perheiden tuloa ja maltilliset, lähes nollatason, palkankorotukset tietävät jatkossakin reaaliansioiden laskua, mikä heijastuu suoraan bruttokansantuotteeseen ostovoiman vähentyessä.
Ministeriön esitys tasaverojen, kuten polttoaine-, energia- ja valmisteverojen, nostamisesta tuntuvat erityisesti lapsiperheiden ja pienituloisten arjessa. Pitkien välimatkojen ja huonojen julkisten yhteyksien Pohjois-Suomessa polttoaine- ja ajoneuvoveron kiristäminen ja työmatkavähennyksen omavastuun korottaminen 160 eurolla lisäävät työmatkakustannuksia kohtuuttomasti. Epäsäännöllisissä ja osa-aikaisissa työsuhteissa päivän palkka voi pahimmassa tapauksessa kulua pelkkiin työmatkakuluihin. Myös palveluiden keskittäminen suuriin asutuskeskuksiin lisää pakollisten asiointimatkojen pituutta. Harvaan asuttujen seutujen joukkoliikennettä ei ole kehitetty, vaan päinvastoin reittivuoroja on karsittu säästöjen ja leikkausten puristuksessa.
Yksityisautoilun vähentäminen on ekologosesti tärkeää, mutta hallituksen tulee päätöksissään ottaa huomioon se tosiasia, ettei kaikkialla Suomessa ole samanlaista mahdollisuutta käyttää julkista liikennettä asiointi- ja työmatkoihin kuin pääkaupunkiseudulla.
Suomella ei kerta kaikkiaan ole varaa lapsilien leikkaamiseen ja samalla verokilpailun kiihdyttämiseen yhteisöveroa alentamalla. Pienituloiset lapsiperheet eivät hyödy lapsiperhevähennyksestä, koska heillä ei ole tuloja, joista vähennyksen voisi tehdä. Tosin kaikista heikoimmassa asemassa olevat perheet eivät saa edes lapsilisiä, kun lapsilisät otetaan tuloina huomioon toimeentulotukia myönnettäessä, Heidän tilanteensa paranee vain, jos eduskunta säätää lapsilisän etuoikeutetuksi tuloksi, joilloin myös toimeentulotuen varassa elävät perheet saavat lapslisät muiden perheiden tapaan.
Epäoikeudenmukaista verolinjaa ei voi kehua. On merkillistä, ettei edes kriittisenä aikana oteta käyttöön kaikista suurituloisimpia koskevaa varallisuusveroa. Ja miksei pääomatuloja voi verottaa samoin kuin ansiotuloakin? Myös voimalaitosveron eli niin sanotun windfall-veron käyttöönoton peruminen jättää aukon valtion verotuloihin, vaikkei summaa talousarvioon ole osattu laskeakaan.
EU:n asettamien talouspakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden vaikutusta työllisyyteen on vaikea arvioida, mutta varmaa on, etteivät ne ainakaan positiivisia ole. Vaikutukset alkavat näkyä jo esimerkiksi Valion ilmoitettua yt-neuvotteluista Haapaveden tehtaalla. Suomen kansantaloudelle idänkaupalla on aina ollut merkittävä rooli. Matkailu, kauppa ja vientialat kärsivät pakotteista. Palvelualoille pakotteet voivat hejastua hieman viiveellä.
Pakotteista luopuminen ja vastapakotteiden välttäminen mahdollisimman pian olisi eittämättä Suomen etu. Tärkeintä on ratkaista Ukrainan kriisi, ja tämä vaatii molemminpuolista vastaan tuloa. Meillä myös tarvitaan perusteellista keskustelua EU:n kehittymisestä ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi toimijaksi, joka vaikeuttaa Suomen oman Venäjä- ja ulkopolitiikan tekemistä.
Katja Hänninen