Sipilän budjetti kurittaa edelleen pienituloisia ja eläkeläisiä

Tällä viikolla eduskunnassa on keskusteltu valtion talousarvioesityksestä ensi vuodelle. Kyseessä on Sipilän hallituksen viimeinen budjetti. Hallituksen talouden linja on ollut kuluneet kolme ja puoli vuotta selkeä, alussa tehtiin massiiviset leikkaukset kaikista heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten toimeentuloon ja perusturvaan, ja nyt hallituskauden lopussa tehdään pieniä korjauksia, jotta äänestäjille jäisi parempi mieli.

Ensi vuoden budjetissa ”eriarvoistumisen ehkäisemiseksi” on suunnattu noin 30 miljoonaa euroa. On hienoa, että esimerkiksi pienimpiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Myös takuueläkettä korotetaan. Näitä saavutuksia hallitus mielellään korostaa, mutta tosiasia on, että suomalaisista kolmanneksen tulot laskevat ensi vuoden budjetin perusteella. Kyseessä ovat Suomen pienituloisimmat ihmiset samalla, kun suurtuloisimpien tulot kasvavat suunniteltujen veroratkaisujen myötä.

30 miljoona euroa ei paljon lämmitä, kun sitä verrataan koko kauden aikana tehtyjen sosiaalietuuksien indeksileikkausten vaikutuksiin. Puhutaan yli kymmenkertaisista summista. Nyt hallitus suunnittelee sijoitussäästötilien verovähennyksiä, jotka eivät taatusti paranna pienituloisen arkea. Kyseessä on taas yksi veropohjaa rapauttava, hyvätuloisia suosiva veronkevennys.

Erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä ei ole ollut helppoa tällä hallituskaudella. Takuu- ja kansaneläkettä on leikattu. Myös palvelumaksujen korotukset sekä leikkaukset matka- ja lääkekorvauksiin tuntuvat erityisesti eläkeläisten kukkarossa. Tämä on vaikeuttanut etenkin paljon sairastavien vanhuuseläkeläisten asemaa. Hallituksen päätösten voikin katsoa pahentaneen eläkeläisköyhyyttä.
Vasemmiston tavoitteena on eläkeläisköyhyyden kitkeminen ja tuloerojen kaventaminen. Eläkkeiden tasoon liittyen olemme ehdottaneet sekä kansaneläkkeen että takuueläkkeen korottamista välittömästi 50 eurolla kuussa ja indeksileikkausten perumista. Tämä parantaisi huomattavasti eläkeläisten ylivoimaisen enemmistön toimeentuloa, ja ainoastaan suurimpien työeläkkeiden saajien käytettävissä olevat tulot pienisivät vähän – heilläkin vain noin viidellä eurolla kuukaudessa.

Tämän jälkeen tulisi myös alkaa valmistella takuu- ja kansaneläkkeen tuntuvampia korotuksia, jotka voitaisiin panna toimeen asteittain muutaman vuoden aikana. Minimitoimeentulotavoitteena tulisi olla, ettei kenenkään kuukausittainen eläke jää alle tuhannen euron.

Eläkkeen määrän lisäksi eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat keskeisesti muun muassa asumisen hinta, lääke- ja matkakorvausten taso sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Vasemmisto on esittänyt uudistuksia, jotka lisäisivät kohtuuhintaisia asuntoja, pienentäisivät asiakasmaksuja ja parantaisivat korvausten tasoa.

Sipilän hallituksen strategia on ollut kaikilla sektoreilla leikata kirveellä ja paikata laastarilla. Alkuhallituskaudesta elimme vielä taantumassa. Taloustieteen oppien mukaan taantumassa kuuluisi elvyttää ja nousukaudella kiristää kukkaron nyörejä, ikään kuin varautua pahan päivän varalle. Nämä opit eivät kuitenkaan kiinnosta hallitusta, joka toimii juuri päinvastoin keventämällä verotusta nousukaudella ja piiskaamalla köyhää taantumassa. Vaikka Sipilä ja kumppanit väittäisivät mitä, totuus on, että tämä hallitus on harjoittanut vahvasti eriarvoisuutta lisäävää talouspolitiikka ja lisännyt tuloeroja.

Katja Hänninen
Vasemmistoliiton kansanedustaja Raahesta

Kirjoitus julkaistu Kansan Tahdossa 28.9.2018

Irtisanominen on jo helppoa

Si­pi­län hal­li­tus on vie­mäs­sä eteen­päin esi­tys­tä hei­ken­tää ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa al­le 20 hen­keä työl­lis­tä­vis­sä yri­tyk­sis­sä. Ky­sei­nen esi­tys kos­ki­si yli 90 pro­sent­tia maan noin 350 000 yri­tyk­ses­tä, jois­sa työs­ken­te­lee yli 200 000 pal­kan­saa­jaa. Esi­tet­ty hei­ken­nys on ris­ti­rii­das­sa pe­rus­tus­lain yh­den­ver­tai­suut­ta kos­ke­van 6. py­kä­län kans­sa, jos­sa vaa­di­taan edis­tä­mään su­ku­puol­ten vä­lis­tä tasa-ar­voa yh­teis­kun­nal­li­ses­sa toi­min­nas­sa ja työ­e­lä­mäs­sä, eri­tyi­ses­ti palk­kauk­ses­ta ja muis­ta pal­ve­lus­suh­teen eh­dois­ta mää­rät­tä­es­sä.

Hal­li­tuk­sen esi­tys muut­taa työ­so­pi­mus­la­kia ja hei­ken­tää yk­si­lö­pe­rus­teis­ta ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa kos­kee eri­tyi­ses­ti nais­val­tais­ten alo­jen, ku­ten pal­ve­lu­a­lo­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä. Tämä uh­kaa työ­e­lä­män tasa-ar­voa ja li­sää su­ku­puol­ten vä­lis­tä eri­ar­voi­suut­ta työ­mark­ki­noil­la, ku­ten KIKY-so­pi­muk­sen lo­ma­ra­ha­leik­kauk­set­kin.

Esi­tys ir­ti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­nyk­ses­tä koh­dis­tuu eri­tyi­ses­ti pal­ve­lu­a­lo­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­hin sik­si, et­tä näi­den alo­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta puut­tu­vat lä­hes­tul­koon ko­ko­naan ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa kos­ke­vat mää­räyk­set. Aloil­la työs­ken­te­le­väs­tä työ­voi­mas­ta lä­hes 70 pro­sent­tia on nai­sia. Hal­li­tuk­sen esi­tys ei nou­da­ta pe­rus­tus­lain edel­lyt­tä­mää su­ku­puol­ten vä­li­sen tasa-ar­von to­teut­ta­mis­ta.

OECD:n sel­vi­tyk­sen mu­kaan Suo­men ir­ti­sa­no­mis­me­net­te­ly on 9. hei­koin yli 34 maan jou­kos­ta. Ir­ti­sa­no­mi­nen on jo nyt Suo­mes­sa help­poa ja hal­paa muu­hun Eu­roop­paan ver­rat­tu­na. Tämä on syn­nyt­tä­nyt EU:n si­säl­le kah­det työ­mark­ki­nat ja hei­ken­tä­nyt suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän ase­maa sil­loin, kun yri­tyk­sen on pi­tä­nyt vä­hen­tää tuo­tan­toa Suo­mes­ta tai muu­al­ta Eu­roo­pas­ta. Kos­ka ir­ti­sa­no­mi­nen on ol­lut huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa ja hal­vem­paa Suo­men tuo­tan­to­lai­tok­sis­ta kuin Kes­ki- tai Ete­lä-Eu­roo­pas­ta, on ir­ti­sa­no­mis­toi­men­pi­tei­tä koh­dis­tet­tu Suo­meen. Tämä hei­ken­tää Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyt­tä.

Suo­mes­sa su­ku­puol­ten vä­li­nen palk­ka-ero on EU:n kah­dek­san­nek­si suu­rin, 17,3 pro­sent­tia. Vii­me vuon­na nais­ten pal­kan­mak­su lop­pui 3. mar­ras­kuu­ta.
Hal­li­tuk­sen oli­si­kin kor­kea ai­ka siir­tyä työ­e­lä­män hei­ken­nyk­sis­tä työ­e­lä­män ke­hit­tä­mi­seen. Su­ku­puol­ten vä­lis­tä palk­ka- ja työ­e­lä­män tasa-ar­voa ei saa­vu­te­ta koh­dis­ta­mal­la uu­sia hei­ken­nyk­siä nais­val­tais­ten alo­jen työn­te­ki­jöi­hin.

Hal­li­tuk­sen esi­tys ir­ti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­nyk­ses­tä on sekä yh­den­ver­tai­suus- et­tä tasa-ar­vo­ky­sy­mys, joka li­säi­si työ­e­lä­män eri­ar­voi­suut­ta ja loi­si epä­var­muut­ta työ­mark­ki­noil­le. Ir­ti­sa­no­mis­suo­jal­la on tar­koi­tuk­sen­sa suo­ma­lai­ses­sa so­pi­mu­syh­teis­kun­nas­sa, jos­sa lain tar­koi­tus on suo­ja­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vaa.

Kolumni on julkaistu Raahen seutu-lehdessä 29.8.2018

Ei haukku haavaa tee

Väärin. Syvimmän ja vuotavimman haavan saamme silloin, kun pahoilla sanoilla meitä loukataan.

Koko ala-asteen ajan olin se läski tyttö, joka ei osannut edes r-kirjainta sanoa. Olin helppo haukuttava pyöreyteni ja puhevikani vuoksi. Lapsena sitä ei vain ymmärtänyt, ettei vika ollut itsessä vaan kiusaajissa. Hävetti ja nolotti niin, ettei kiusaamisesta kyennyt puhumaan kenellekään.

Jälkeenpäin ja aikuisena on helppoa sanoa, että olisi pitänyt kertoa vanhemmille ja opettajille, mutta todellisuudessa asia ei ole niin yksinkertainen. Pelko ja epätietoisuus asian esille tuomisen seurauksista saattavat ahdistaa enemmän kuin kiusattuna oleminen.

Näinä viikkoina koulut ja oppilaitokset täyttyvät jälleen opinhaluisista ja kavereita kaipaavista lapsista ja nuorista. On todella väärin, jos ilo ja into jäävät yksinäisyyden tai pelon jalkoihin. Siksi jokaiselle kouluikäiselle lapselle ja nuorelle tulee puhua avoimesti kiusaamisesta, sen torjumisesta ja siihen puuttumisesta. Kiusaamisen seuraukset ovat aina vakavia ja saattavat johtaa pysyviin traumoihin.

Kaverivastuu kuuluu meille kaikille, myös aikuisille. Koulukiusaamisen vähentämisen kannalta keskeisten opettajien ja vanhempien lisäksi me kaikki aikuiset toimimme esimerkkinä siitä, miten kohdella toisia ihmisiä. Onkin todella surullista, että myös työpaikoilla tapahtuu kiusaamista ja häirintää. Ristiriitaista on opettaa lapsille kiusaamisen nollatoleranssia, jos samalla aikuiset itse syyllistyvät nimittelemään tai puhumaan pahaa toisistaan. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kiusaamisen kitkeminen tuntuu olevan mahdoton tehtävä, sillä valvontaan ei ole riittäviä resursseja ja kynnys puuttua epäasialliseen kirjoitteluun on aivan liian korkea.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaisen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklaan on kirjattu, ettei lasta saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Näiden oikeuksien edistäminen, noudattaminen ja valvominen on yhteinen vastuumme ja vaatii konkreettisia tekoja juhlapuheiden sijaan. Jokainen lapsi ansaitsee terveellisen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön, jossa häntä arvostetaan ja rakastetaan.

Hallituksen kiire uhkaa perusoikeuksien toteuttamista

Sipilän hallitus on monelta eri taholta saanut kritiikkiä siitä, että lainvalmistelun taso on tämän hallituskauden aikana laskenut. Kiire näkyy siinä, että tutkimustietoa ei oteta valmistelussa huomioon ja lakeja joudutaan laittamaan uudelleen valmisteluun. Kiire siis kostautuu enemmin tai myöhemmin.

Valitettavasti tämä hallituksen krooninen ongelma näkyi aivan äskettäin myös eduskunnan lakivaliokunnan työssä. Valiokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-uudistuksen niin kutsutusta valinnanvapaudesta juuri ennen kevätistuntokauden loppua. Tein valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen yhdessä demarien, vihreiden, RKP:n ja perussuomalaisten edustajien kanssa. Ehdotamme hallituksen valinnanvapausesityksen hylkäämistä.

Eriävässä mielipiteessämme nostimme esiin myös lainvalmistelun puutteellisuuden. Me opposition edustajat olimme järkyttyneitä tavasta, millä näin merkittävä asia vietiin läpi valiokunnassa. Normaalisti lainvalmistelussa noudatetaan menettelytapa, jossa valiokunta kuuntelee asiantuntijoita saadakseen tarvittavat tiedot käsiteltävistä asioista. 

Asiantuntijakuulemisista äänestettiin lakivaliokunnassa useaan kertaan. Hallituspuolueiden enemmistön turvin valiokunta kuitenkin päätti olla kuulematta lainkaan asiantuntijoita sen jälkeen, kun hallituksen sote-vastine tuli eduskuntaan. Olisimme tarvinneet päätöksenteon tueksi kipeästi asiantuntija-arvioita esimerkiksi sote-uudistukseen kuuluvan asiakassuunnitelmaan liittyvästä muutoksenhakumahdollisuudesta.

Asiantuntijakuulemisten ohittaminen ja puutteellinen valmistelu tuntuvat erityisen ongelmalliselta, koska sote-uudistuksessa on kyse ihmisten perusoikeusien toteutumisesta. Totesimme eriävässä mielipiteessämme, että ihmisten henkeen ja terveyteen liittyvien peruspalveluiden asianmukainen toteuttaminen on käsittelyssä nostettava poliittisesti asetettujen aikataulujen edelle. 

Hallituspuolueiden täysin poikkeuksellinen toiminta sekä nakertaa luottamusta valiokunnan sisällä että uhkaa demokraattisen päätöksenteon toimivuutta. Olen surullinen siitä, kuinka aiemmin hyvähenkinen lakivaliokunta on hallituksen sotesotkun takia joutunut tällaiseen tilaan. Aika näyttää, kuinka pitkäaikaisia vaikutukset valiokunnan työhön ovat.

Lisäksi hallituspuolueiden kiire kostautuu taas kerran myöhemmin. Asiantuntijakuulemisten ohittaminen lakivaliokunnassa lisää sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtä, koska epäselviksi jääneiden kohtien läpikäyminen jää nyt kokonaan sille tai viimeistään perustuslakivaliokunnalle.

Vesivoimayhtiöille saatava kunnollisia kalatalousvelvoitteita

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen puhuu Iijokisoudussa tulevana lauantaina. Vaikka Iijokisoutua on järjestetty jo pitkään, sen sanoma vaelluskalojen ja raakun suojelusta on edelleen tärkeä ja ajankohtainen.

– Vasemmistoliitto näkee tärkeänä, että vaelluskalojen nousu voimalaitosten ohitse mahdollistetaan kaikkialla viimeisintä tieteellistä tietoa hyödyntäen. Kataisen hallitus laati Suomelle kalatiestrategian ja nyt on tärkeää huolehtia sen toteuttamisesta ja päivittämisestä, Hänninen sanoo.

Luonnonsuojelussa vastuu ei voi olla yksilöillä, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta yhteisiä resursseja käytetään vastuullisesti. Hyvänä esimerkkinä toimii koskiensuojelulaki. Aika ajoin nousee pintaan ajatus Kollajan altaasta.

– Onneksi nyt keskustelu koskiensuojelulain avaamisesta on taas hiljaista, koska Kollajan merkitys sähköntuotannolle olisi vähäinen, mutta vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutokselle olisi hyvin tuhoisa, Hänninen toteaa.

Iijoessa elää vaelluskalojen lisäksi myös uhanalaisia raakkuja. Luonnossa monesti kaikki vaikuttaa kaikkeen, minkä takia luonnon monimuotoisuutta on suojeltava laajasti. Vaelluskalojen palautuminen Iijokeen tukeekin myös raakkua, joka tarvitsee lohia väli-isänniksi lisääntymiseen.

– Raakun säilyminen on samanlainen itseisarvo kuin saimaannorpan säilyminen. Lisäksi vedenlaatu on tärkeää niin kalojen kuin raakkujenkin kannalta. Tässä oleellista on kiinnittää huomio esimerkiksi turpeenottoon, jotta sen vaikutukset vesistöön jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Toimivat kalaportaat tai muut tavat turvata kalojen nousu ovat aika kalliita investointeja. Iijoella on keskusteltu jo vuosikausia yhtiöiden kanssa vapaaehtoisesta työstä kalan palauttamiseksi jokeen, mutta asiassa ollaan vielä lähtökuopissa. Nyt sitovien ja päivitettyjen velvoitteiden saaminen yhtiöille on tärkeää.

– Vesivoimayhtiöiden vastuuttaminen kalojen pääsystä voimalaitosten ohi on hyvin perusteltua, sillä yhtiöt takovat suuria voittoja yhteisistä resursseista. Kunnollisten velvoitteiden saaminen yhtiöille on tärkeää, jotta jotain oikeasti tapahtuu. Iijoella ja sen ainutlaatuisella jokiluonnolla ei ole enää aikaa odottaa.

Lisätietoja: Katja Hänninen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 050 512 3325

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!