Puhe Vasemmistoliiton kesäkokouksessa Vaasassa

Ravintolat nousevat nykyään monesti lähinnä ongelmien kautta esille. Ne esitetään julkisessa keskustelussa paikkoina, joissa korona leviää vastuuttomien ihmisten toiminnan seurauksena.

On kuitenkin hyvä muistaa, että aina kun puhumme ravintoloista ja koronakriisistä, puhumme myös ihmisten työpaikoista ja toimeentulosta. Ravintola-alan työntekijät ovat myös monesti pienipalkkaisia, vaikka ovatkin alalle kouluttautuneita rautaisia ammattilaisia. Monet heistä ovat olleet alalla vuosikymmeniä. Matkailu- ja ravintola-ala on lisäksi myös vahvasti naisvaltainen.

Ravintola-alan työntekijät ja yrittäjät ovat eläneet korona-aikana hyvin erilaisia stressaavia ja epävarmuutta täynnä olevia vaiheita. Viime keväänä ammattiliitto PAM selvitti työntekijöiden tilannetta ja kyselyn tulokset olivat hurjaa luettavaa. Yli puolet vastaajista oli tinkinyt ruuasta ja sen laadusta. Kolmannes oli säästänyt terveydenhoidosta. Lisäksi vastauksista ilmeni muun muassa, että vaatehankinnoista oli tingitty ja jopa lääkkeet oli osalta jäänyt apteekkiin. Jo valmiiksi pienipalkkaisella alalla ei siis todellakaan tingitä arjen luksuksesta, vaan perustarpeista.

Ravintola-alan yrittäjät ovat keskenään hyvin erilaisissa asemissa. Yhden naisen yrityksessä, joka työllistää muutaman ihmisen taloudellisia puskureja ei ole samalla tavalla kuin suurien tulojen julkkiskokeilla.

On ymmärrettävää, että pitkien lomautusjaksojen tai työttömyyden jälkeen ihmiset hakeutuvat pois ravintola-alalta. Kesän aikana olemmekin saaneet lukea, että alalla on tällä hetkellä työvoimapula. Korona on kärjistänyt jo aiemmin ilmenneitä alan ongelmia. Näitä ovat muun muassa alalla yleinen vastentahtoinen osa-aikatyö, joka vaikeuttaa palkalla pärjäämistä. Esimerkiksi perustulo auttaisi myös vastentahtoisen osa-aikatyön vuoksi toimeentulonsa kanssa kamppailevia. Yhteiskunnan palvelut eivät myöskään aina tue epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien arkea. Vaikeassa asemassa ovat esimerkiksi yksinhuoltajat. Vuorohoidon tarjoaminen myös pienille koululaisille auttaisi valtavasti erityisesti yksinhuoltajia ja olemmekin jättäneet tästä lakialoitteen yhdessä kollega Honkasalon kanssa.

Monelle meistä ravintola-alan palvelut kuuluvat niin arkeen kuin juhlaankin. Niitä ei kuitenkaan ole olemassa ilman ammattitaitoisia työntekijöitä. Meidän on annettava tälle pienipalkkaiselle alalle viesti, että heidän työnsä on tärkeää ja mietittävä, miten voimme tukea näiden ihmisten arkea ja toimeentuloa entistä paremmin.


Tulevaisuuslautakunnan vastuut jaettava

Jätimme valtuustokauden viimeisessä kokouksessa aloitteen nykyisen tulevaisuuslautakunnan (TULA) jakamiseksi kahdeksi lautakunnaksi. Opetuslautakunta vastaisi varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta ja vapaa-aikalautakunta vastaisi nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Tarvittaessa lautakunnan sisällä voisi toimia myös jaostoja. Lautakuntien määrä ei näin ollen olennaisesti kasva, mutta tehtävien hoito selkiintyisi ja kaupungin pito- ja vetovoimatekijöiden kehittäminen helpottuisi.

Luottamushenkilöorganisaation uudistuksessa vuonna 2017 lautakuntien tehtäviä yhdistettiin ja luottamushenkilöiden määrä samalla väheni. Nykyinen tulevaisuuslautakunta sisältää suurimmalta osin entisten opetuslautakunnan, kulttuurilautakunnan, nuorisolautakunnan ja liikuntalautakunnan toimialaan kuuluneet vastuut. Uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset kuntalaisten palveluihin tulee selvittää.

Viime vuonna TULAlle asetetut tavoitteet ovat jääneet vähintään osittain tai kokonaan toteutumatta lukuun ottamatta opetuspalveluita. Samaan aikaan lapsiperheiden määrä on laskenut ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille asetetut tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Pandemialla on ollut toki merkittävä vaikutus tavoitteiden heikkoon toteutumiseen, mutta se ei yksistään selitä sitä, ettei kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita saavuteta.

Huolestuttavaa on, että kaupunkimme väkiluku on laskenut jo kahdeksan vuotta peräkkäin. Raahe on upea merellinen kaupunki, mutta kokonaisuus ei silti tunnu houkuttelevan nykyisiä asukkaita pysymään täällä, saatikka uusia asukkaita muuttamaan tänne. Jotain siis tarvitsee tehdä.

On tärkeää, että kaikki poliittiset ryhmät pääsevät yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan asukkaiden palveluiden toimivuuteen ja kaupungin kehittämiseen. Asioihin perehtyminen vaatii myös aikaa. Nykyinen TULA sisältää suhteessa luottamushenkilöiden määrään paljon isoja ja laajoja kokonaisuuksia. Yksittäisen luottamushenkilön voi olla haasteellista ehtiä perehtymään kaikkiin asioihin perusteellisesti ilman, että työmäärä kasvaa kohtuuttomasti. Vaarana myös on, että demokratia kaventuu, jos päätöksiä delegoidaan entisestään viranhaltijoiden vastuulle.

Raahen pito- ja vetovoimatekijöistä kuten elinvoimasta, koulutuksesta, lapsiperheiden ja ikäihmisten lähipalveluista sekä toimivista harrastusmahdollisuuksista huolehtiminen on yhteinen tehtävämme ja tälle on oltava riittävästi aikaa. Raahen kehittäminen ei voi tarkoittaa palveluiden keskittämistä, säästämistä ja leikkaamista, sillä se tie on nopeasti loppuun kulutettu.

Nyt saadaan oikeudenmukainen sote-uudistus

Eduskunnassa tehdään historiaa. Vuosikausia työstetty sote-uudistus on valmistumassa ja asiasta päätetään tällä viikolla. Tämä hallitus saa aikaan uudistuksen, jonka tekemisessä useammat aiemmat hallitukset ovat epäonnistuneet.

Sote-uudistuksen toteuttaminen on välttämätöntä, koska enää noin neljäsosa kunnista pystyy järjestämään perustason palvelut itsenäisesti. Valtaosa on jo etsinyt ympärilleen laajemmat hartiat. Uudistuksessa on tärkeää turvata myös lähipalvelut ja aluesairaaloiden kuten Raahen sairaalan ja Oulaskankaan toiminta myös tulevaisuudessa.

Suomen väestö ikääntyy ja terveyserot ovat kasvaneet. Hurjimmillaan tämä näkyy siinä, että köyhien ja rikkaiden miesten elinajanodotteissa on kymmenen vuoden ero. Tähänkin ongelmaan voidaan puuttua paremmalla ennaltaehkäisyllä.

Tulevaisuudessa sama taho, eli hyvinvointialue, vastaa perus- ja erikoistason hoidosta. Näin syntyy kannustin hoitaa ihmisten ongelmia aikaisessa vaiheessa perustason palveluissa. Sekä sosiaali- että terveyspalveluissa nopeasti saatu apu on inhimillisempää ja halvempaa kuin raskaammat palvelut.

Meille vasemmistoliitossa on tärkeää, että saamme uudistuksen, jossa laitetaan ensimmäistä kertaa rajat sote-palveluiden yksityistämiselle. Keskiössä on julkisten palveluiden varaan rakentuva, jokaisen ihmisen huomioiva uudistus. Meille on tärkeää, että kaikki ihmiset saavat apua oikea-aikaisesti tulotasosta, varallisuudesta tai työmarkkina-asemasta riippumatta.

Vaikka julkiset palvelut ovat sote-uudistuksen kivijalka, monituottajamalli säilyy ja yksityisiä palveluita voi jatkossakin käyttää ostopalveluna tai palvelusetelillä. Ihmisten yhdenvertaisuuden kannalta on olennaista, että nyt säädetään ensimmäistä kertaa lain tasoisesti sote-palveluiden riittävästä omasta tuotannosta. Julkisen vallan on kyettävä turvaamaan kansalaisten tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut kaikissa tilanteissa, mikä turvaa erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien palvelut.

Kun puhumme ihmisten peruspalveluista, yhdenvertaisuuden onkin oltava keskiössä, ei mahdollisimman suuret voitot peruspalvelubisnestä pyörittäville isoille, yksityisille ketjuille ja niiden miljonääriomistajille.

On erittäin tärkeää, että voimme vihdoin tehdä päätöksen sote-uudistuksen toteuttamisesta. Näin suuren rakenteellisen uudistuksen kohdalla on lähestulkoon mahdotonta tietää kaikkia seurauksia etukäteen. Uudistusta onkin jatkuvasti seurattava ja muutoksia on tarvittaessa tehtävä. Pääasia on, että suomalainen hyvinvointivaltio on aito hyvinvointivaltio tulevaisuudessa, eli on hyvä kaikille, ei vain harvoille.

Kolumni julkaistu Kalajokilaaksossa 23.6.2021

Perhesyistä oleskelulupaa hakevien oikeutta tehdä töitä ja opiskella helpotettava

Jätin tänään yhdessä vihreiden kansanedustaja Mirka Soinikosken kanssa kirjallisen kysymyksen hallitukselle perhesyistä oleskelulupaa hakevien työnteon ja opiskelun helpottamisesta. Mirka on eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmän puheenjohtaja ja minä taas eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtaja.

Vuosittain noin 2000-3000 Suomen kansalaisen puolisoa hakee oleskelulupaa Suomeen. Valtaosa saa myönteisen päätöksen. Osa hakijoista on tullut Suomeen jo aiemmin ja elää puolisonsa kanssa vakiintunutta perhe-elämää lupapäätöstä odottaen. Oleskelulupaa perhesuhteen perusteella odottavalla ei kuitenkaan ole Suomessa työnteko-oikeutta tai mahdollisuutta opiskella tutkintoon johtavassa koulutuksessa ennen kuin oleskelulupa on myönnetty.

Se, ettei Suomeen oleskelulupaa odottava voi tehdä töitä ja osallistua yhteiskuntaan tai perheensä tulojen hankkimiseen, aiheuttaa sekä hänelle että hänen puolisolleen ja perheelleen huomattavaa taloudellista ahdinkoa. Tämä on huolestuttavaa myös lapsiperheköyhyyden näkökulmasta.

Tällä hetkellä hakemusten käsittelyajat ovat huomattavan pitkiä ja Maahanmuuttovirasto on jatkuvasti ruuhkautunut. Yksinkertaisin ratkaisu tilanteeseen olisi, että Maahanmuuttovirastolle turvataan riittävät resurssit perhesideperusteisten oleskelulupahakemusten sujuvaan käsittelyyn ja viraston sisäisiä prosesseja tehostetaan käsittelyn jouduttamiseksi.

Näin statukseton välitila jäisi mahdollisimman lyhyeksi ja kotoutuminen Suomeen voisi käynnistyä nopeasti. Kotoutuminen ei lähde käyntiin, kun odottaja on suljettu käytännössä työn, työllistämis- ja kotoutumispalvelujen sekä opiskelun ulkopuolelle. Hänen on vaikea päästä näin osalliseksi yhteiskuntaan.

Toinen ratkaisu olisi ulkomaalaislain muutos, joka antaisi perhesideperusteista oleskelulupaa hakevalle oikeuden työntekoon esimerkiksi samoilla ehdoilla kuin turvapaikanhakijoille.

On myös Suomen etu huolehtia siitä, että perheet, joissa puolisot ovat kotoisin eri maista voivat hyvin, eivätkä valitse toista maata ainakaan kankean byrokratian takia. Ongelmat on ratkaistava pikaisesti myös sen vuoksi, että tämä maahanmuuttajaryhmä on viimeisten vuosikymmenten ajan jatkuvasti kasvanut ja kasvaa edelleen.  

Asia on ajankohtainen senkin vuoksi, että hallitus on antamassa selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista eduskunnalle piakkoin.

Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalan rahoitus saatava kuntoon pikaisesti

Jätin tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen Pyhäsalmen kaivoksen pumppuvoimalan rahoituksesta.

Pyhäjärven kaupungissa sijaitsevan Pyhäsalmen kaivoksen toiminta on hiipumassa ja maanalainen kaivostoiminta loppuu tänä vuonna. Tällä on merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, joihin varautuminen on välttämätöntä Pyhäjärven ja koko seudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseksi. Kaivokseen jo vuosia suunniteltu pumppuvoimala on erinomainen esimerkki kaivoksen uusiokäytöstä.

Pyhäjärven kaupunki on yhteistyötahoineen toistuvasti hakenut valtiolta kumppanuutta ja tukitoimia pumppuvoimalan rakentamiseksi. Kaivoksen uusiokäytön aikaikkuna on nyt kulumassa umpeen, sillä tukihakemuksen pitkä käsittelyaika tekee sijoittajille ja kehittäjätahoille hyvin vaikeaksi uusiokäytön jatkamisen jatkuvassa epävarmuudessa.

Kaivoksen uusiokäyttö on tärkeää alueen elinvoimalle ja Pyhäsalmen kaivoksen ainutlaatuinen ympäristö tarjoaa hyviä mahdollisuuksia tuotekehitys- ja testaustoiminnalle.

Myös työntekijöiden asiantuntemus on valtava voimavara, jota on järkevä hyödyntää myös tulevaisuudessa.

Pumppuvoimalan käyttämällä pumppuvesivoimatekniikalla on hyvä säätökapasiteetti ja pitkä elinkaari. Se on myös kustannustehokasta ja luotettavaa.

Työ- ja elinkeinoministeriön on nyt pikaisesti tehtävä päätös pumppuvoimalan tuesta.  

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!