Seilaavaa päätöksentekoa

Maanantaina kaupunginhallitus hyväksyi Saloisten koulun liikuntasalin hankesuunnitelman, joka ei ollut asiantuntijalautakunnan, eli tulevaisuuslautakunnan päätöksen mukainen. Tulevaisuuslautakunta esitti Saloisiin isompaa liikuntasalia kuin mitä valtuusto oli aikaisemmin linjannut. Syy tähän oli puhtaasti monipuolisten ja riittävien harrastusmahdollisuuksien turvaaminen eri käyttäjäryhmille. Kyse on siis tärkeästä asiasta, eli ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamisesta. Rakennetun ympäristön lautakunta tuki ensimmäisessä käsittelyssään tulevaisuuslautakunnan päätöstä äänin 7/2, mutta kaupunginhallitus palautti päätöksen uudelleen rakennetun ympäristön lautakuntaan. Tämän jälkeen päätös muuttui.

Itselleni tämän prosessin aikana on tullut sellainen tunne, että asiantuntijalautakuntien päätöksiä ei kunnioiteta, tai ei ainakaan silloin, jos ne eivät miellytä tiettyjä tahoja. Päätös liikuntasalista seilasi eri toimielinten välillä, kunnes lopputulos kelpasi hallituksen enemmistölle. Ymmärrän, että valtuuston asettamia raameja täytyy noudattaa, mutta jos asiantuntijalautakunta perustellusta syystä päätyy valtuuston päätöksestä poikkeavaan esitykseen, niin eikö asia tulisi saattaa kaupunginvaltuustoon uudelleen arvioitavaksi? Näin demokratia toteutuisi parhaiten. Nyt tilanne muistuttaa harvainvaltaa ja junttameininkiä. Maanantain hallituksessa tehty esitys hankkeen viemisestä valtuustoon hävisi äänestyksessä 8/3, joten tulevaisuuslautakunnan tahdon vastaisesti Saloisiin rakennetaan isomman salin sijasta pienempi liikuntasali. Tämä siitä huolimatta, että nykyiset liikuntatilat ovat riittämättömät ja liikuntahallikin vetelee viimeisiään.

Meillä on kuitenkin suuri, yhteinen huoli lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja matalan kynnyksen liikuntapaikkoja tarvitaan. Urheiluseurojen lisäksi kouluilla on merkittävä rooli lasten harrastustoiminnan ja monipuolisen liikunnan mahdollistajana. Kaupungin tulee omassa päätöksenteossaan edistää liikuntapalveluiden toimivuutta ja saatavuutta, ei heikentää niitä. Lapsille ja nuorille suunnattujen urheiluharrastusten hinnat ovat monesti täysin kohtuuttomia. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin varusteisiin tai maksaa jäsenmaksuja, mutta silti jokaiselle tulee turvata mahdollisuus liikkua. Voimme aloittaa liikuttamisen pitämällä kuntopolut valaistuina ja pyörätiet aurattuina. Jätetään myös Pikkulahden alue virkistyskäyttöön.

Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 30.10.2019

Jokelanperän pyörätielle saatava valtionrahoitusta

Jokelanperän pyörätien rakentaminen on Raahen kaupungin ykköshanke ensi vuonna ja puolet kustannusarviosta koostuu pelkästään VR:n turvalaitteiden ja rakenteiden uusimisesta. On siis vähintäänkin kohtuullista, että turvalaitteiden uusimisen kustannukset hoidetaan valtion toimesta. Radan turvalaitteiden uusiminen on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin oleellista.

Jalankulku ja pyöräilyliikennettä tiellä on suhteellisen paljon, koska Jokelankyläntien varressa on alakoulu ja Pattijoen taajamassa yläkoulu. Jalankulku- ja pyöräilytien rakentaminen parantaa oleellisesti jalankulku- ja pyöräilyliikenteen turvallisuutta. Lisäksi Pattijoen palveluiden saavutettavuus paranee Jokelasta käsin myös kevyen liikenteen käyttäjien kannalta.

Jätin asiasta eduskunnassa viime viikolla 750 000 euron talousarvioaloitteen vuoden 2020 valtion talousarvioon.


Oikeudenmukaista työllisyyspolitiikkaa

Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin työllisyystoimista, kun oppositiopolitiikkansa suuntaa vielä kovasti hakeva kokoomus teki asiasta välikysymyksen. Aihe on tietenkin mitä tärkein, vaikka kokoomus välikysymyksessään esitti kummallisia väitteitä hallituksen politiikasta.

Ensinnäkin kokoomus on useaan otteeseen väittänyt, että hallitus on korottanut keskituloisten verotusta. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ainoa syy, miksi keskituloisten verotus kiristyy, löytyy kokoomuslaisesta talouspolitiikasta. Siinä kilpailukyvyn nimissä siirrettiin muutama vuosi sitten työnantajien eläkemaksuja työntekijöille. Kilpailukykysopimuksen vaikutus näkyy nyt sitten näin. Aina on hyvä muistuttaa myös siitä, että ainoa kilpailukykysopimusta vastustanut puolue oli vasemmistoliitto. Toinen kokoomuslainen mantra on, että hallituksen talouspolitiikka perustuisi pelkästään 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen varaan. Todellisuudessa hallitusohjelma on rakennettu valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti hidastuvan talouskasvun oloihin.

Entä hallituksen työllisyystoimet? Niitä on monia, joista tässä nostan esille vain muutamia. Palkkatuki uudistetaan ja sen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Osatyökykyisille suunnataan oma ohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Työkykyohjelmassa ohjataan työnhakijat heidän tarpeensa mukaisiin tukipalveluihin. Työkykypalveluja aletaan myös kehittää. Jatkuva oppiminen on yksi tehokkaimmista työllistämisen keinoista ja hallitus aikoo lisätä työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien mahdollisuuksia kouluttautua. Yksi konkreettinen keino tähän on aikuiskoulutustuen uudistaminen niin, että joustava ja osa-aikainen opiskelu on nykyistä helpompaa.

Hallituksen työllistämislinjaukset eroavat siis oleellisesti edellisen hallituksen linjasta. Sen sijaan, että työmarkkinoilla heikossa asemassa olevia rangaistaan ja ajetaan enemmän nurkkaan, etsitään keinoja heidän auttamisekseen. Olen iloinen ja helpottunut siitä, että aktiivimalli on pian historiaa. Tämä oli kynnyskysymys vasemmistoliiton hallitukseen menemiselle. Työtä riittää vielä paljon esimerkiksi siinä, että saamme edellisen hallituksen koulutusleikkausten rampauttamat oppilaitokset jaloilleen. Ammattiin opiskeleville tulee olla riittävästi laadukasta lähiopetusta, jotta he voivat työllistyä valmistuttuaan. Koulutusvastuuta ei voi sysätä yritysten hartioille, vaan työssäoppimisen tulee vahvistaa nuoren ammatillista perusosaamista. Oppivelvollisuusiän nostaminen mahdollistaa tulevaisuudessa jokaiselle nuorelle maksuttoman toisen asteen koulutuspaikan. Tämäkin tasa-arvotyö on onneksi jo päässyt hyvin käyntiin.

Kolumni julkaistu Pyhäjokiseudussa 9.10.2019

Hallituksen budjetti puree lapsiperheköyhyyteen

Kansanedustaja Katja Hännisen mukaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys konkretisoi politiikan suunnanmuutoksen. Tuloeroja ja eriarvoisuutta kasvattava politiikka on ohi ja hallituksen panostukset koulutukseen, perusturvaan ja työllisyyteen auttavat erityisesti niitä, jotka eniten apua tarvitsevat.

– Näin teemme oikeudenmukaista politiikkaa. Näin teemme myös taloudellisesti järkevää politiikkaa, Hänninen sanoo.

Hänninen nostaa esiin erityisesti hallituksen toimet lapsiperheköyhyyteen puuttumiseksi. Yle kertoi tällä viikolla lapsista, joilta köyhyys ja mahdollisesti siihen liittyvät muut ongelmat ovat vieneet elämänhalun, eikä heitä kiinnosta enää mikään. Lisäksi Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen kyselyn mukaan köyhyys vaikuttaa lasten unelmiin, heikentää henkistä hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen.

– Kaikki, jotka ovat tekemisissä lasten kanssa tietävät, kuinka lapsille on luontaista innostua pieniltäkin tuntuvista asioista. Mutta Suomessa on lapsia, joilta köyhyys on vienyt tämän elämänhalun ja uteliaisuuden. Tämä todistaa sen, että köyhyys ja eriarvoisuus merkitsevät monelle lapselle lapsuuden loppua. Näin ei voi olla.

Hallitus on tekemässä suurimman koulutuspoliittisen uudistuksen vuosikymmeniin, kun oppivelvollisuusikä nostetaan 18 ikävuoteen. Oppivelvollisuusiän nostaminen merkitsee myös toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuutta.

– Tällä on aivan valtava merkitys pienituloisille lapsiperheille. Tiedämme, että huono-osaisuus siirtyy monesti sukupolvelta toiselle ja tämän kehityksen katkaisemisessa koulutus on oleellisessa asemassa. Tässä näkyy konkreettisesti se, miten eri tavalla koulutuspolitiikkaa tehdään vasemmistolaisen opetusministerin johdolla verrattuna kokoomuslaiseen.

Lapsiystävällinen politiikka ja lapsivaikutusten arviointi eivät voi olla vain sananhelinää, vaan niiden on näyttävä konkreettisesti päätöksissä. Heikossa asemassa olevia perheitä autetaan myös lisäämällä varhaiskasvatuksen tasa-arvoa palauttamalla subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus.

– Me näemme varhaiskasvatuksen ennen kaikkea lapsen oikeutena, joka ei voi muuttua aina sen mukaan, miten vanhempien työmarkkina-asema muuttuu. Tiedämme, että lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta erityisesti niissä tilanteissa, joissa perhe on syystä tai toisesta kovilla. Tämä hallitus lähtee siitä, että perheet itse määrittelevät hoidon tarpeensa. Tämä hallitus siis luottaa perheisiin kyttäämisen sijasta, millä on valtava merkitys yhteiskunnan lapsimyönteisyydelle.

Koulutuspoliittisten ratkaisujen lisäksi hallituksen panostukset ihmisten perusturvaan helpottavat pienituloisten perheiden arkea. Vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, kuntoutusrahaan sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja ansioturvan perusosaan tehdään 20 euron korotus. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan ja monilapsisten perheiden tilannetta helpotetaan nostamalla neljännestä ja siitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää 10 eurolla.

– Tiedämme, että monilapsisuus ja yksinhuoltajuus kasvattavat köyhyysriskiä ja tähän hallitus nyt puuttuu. Toisaalta köyhyys on kasvanut myös kahden huoltajan perheissä. Oikeudenmukainen talouspolitiikka tarttuu kaikin keinoin siihen, että pystymme puuttumaan niihin moniin syihin, mitä lapsiperheköyhyyden taustalta löytyy.

Lisätietoja: Katja Hänninen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 050 512 3325.

Hoitaja- ja maanrakentamisalojen koulutuspaikat vastaisivat alueen osaajatarpeeseen

Raahelaiset kansanedustajat Katja Hänninen (vas.) ja Hanna-Leena Mattila (kesk.) sekä kuntayhtymän johtaja Jaana Ritola tapasivat opetusministeri Li Anderssonin opetuksen järjestämisluvan saamiseksi uusille koulutusaloille.

Koulutuskeskus Brahe haluaa vastata alueen työelämän tarpeisiin luomalla koulutuspuitteet sosiaali- ja terveysalan perustutkinnoille, luonto- ja eläintenhoidon ammattitutkinnoille sekä maarakennusalan tutkinnoille.

Raahen seutukunnan työpaikkaomavaraisuusaste on noin 110 %. Perusteollisuus menestyy, ja suurhankkeisiin valmistautuva alue kehittyy koko ajan.

Raahen seutukunnassa 16-18-vuotiaiden osuus kasvaa kahdeksan prosenttia vuoteen 2027. Oikeille aloille kouluttautuminen varmistaa sujuvan sijoittumisen työelämään valmistumisen jälkeen.

Riittävä määrä koulutuspaikkoja on keino taistella nuorten syrjäytymiskehitystä vastaan. Oppivelvollisuuden laajeneminen toiselle asteelle heijastuu vahvimmin ammatilliseen koulutukseen.

– Olemme tyytyväisiä, että lakiesitys pysyvästä hoitajamitoituksesta etenee. Tämä tulee tarkoittamaan merkittävää hoitajien lisätarvetta myös Raahen alueella, kertovat kansaedustajat Mattila ja Hänninen.

Kun laki seitsemästä hoitajasta kymmentä hoidettavaa kohden toteutuu, merkitsee se 4400 hoitajan lisätarvetta Suomessa. Tavoitteena on kouluttaa vuosittain 1500 uutta hoitajaa, kunnes hoitajapula on kurottu kiinni.

Lisätiedot: Katja Hänninen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 050 512 3325 ja

Hanna-Leena Mattila, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 040 588 5534

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!