Kirjoitukset kategoriassa Puheet

Miksi eduskuntaan tarvitaan parlamentaarinen Kylätoimintaverkosto?

Kylien rooli on muuttunut vuosikymmenien saatossa, mutta niiden merkitys ihmisten elämässä on korostunut entisestään. Jos ennen oli itsestään selvää naapuriapu ja yhdessä toiminen esimerkiksi maataloustöissä, niin tänään talkoisiin saa pyytää ihmisiä ihan tosissaan. Aika on rajallista ja ihmiset haluavat käyttää sen parhaaksi katsomallaan tavalla.

Kylä- ja asukasyhdistystoimintaa voi rehellisesti sanoa jokapäiväiseen arkiseen elämään liittyväksi toiminnaksi. Kylät yhdessä suunnittelevat ja toteuttavat asioita, joiden voisi äkkiseltään luulla olevan kunnan tai kaupungin tehtäviin kuuluvia. Liikunta- ja vapaa-ajan palveluiden osalta on jo vuosikymmeniä kylien aktiivijäsenillä ollut todella tärkeä sijansa. Ongelma on enemmän resurssien hajanaisuus, sekä koulutuksen ja tiedon puute. Halua kehittää omaa asuinaluettaan ja energiaa toteuttaa hyviä hankkeita kyllä on, mutta ei oikein tiedetä miten pitäisi konkreettisesti toimia. Mistä aloittaa, miten toteuttaa? Vaaditaanko lupia ja mistä ne oikein haetaan? Onko mahdollista saada avustusta kunnalta, maakunnalta tai jostain muualta? Byrokratia ja erilaiset säädökset voivat tappaa muuten erinomaisen idean ja tahdon tehdä kylissä hyviä asioita kaikkien, koko yhteiskunnan hyväksi.

Siksi me tarvitsemme järjestäytyneitä kylä- ja asukasyhdistyksiä, alueellisia kattojärjestöjä, maakunnallisia yhteenliittymiä ja valtakunnan tason edunvalvontaa.

Kuten 100-vuotiaan Suomen teema Yhdessä, sopii se hyvin juuri kylätoimintaan. Ja oikeastaan muuhunkin yhdistys- ja järjestötoimintaan.

Kun puhutaan kylätoiminnasta, niin pyrin välttämään vastakkainasettelua. Kuntapäättäjänä törmää välillä siihen kuinka eri asuinalueita asetetaan vastakkain. Näin ei missään nimessä pitäisi tai saisi toimia. Perustuslaillinen ihmisten yhdenvertaisuus vaatii johdonmukaista, oikeudenmukaista ja tasapuolista kohtelua. On totta, että kuntien resurssit ovat rajalliset ja uimahalliakaan ei välttämättä kannata rakentaa jokaiseen niemen notkoon ja saarelmaan. Mutta kysymys onkin siitä, että onko kaikilla mahdollisuus käyttää yhteisesti tuotettuja palveluita yhdenvertaisesti? Mikä on palvelun saatavuus ja kuinka se voidaan taata myös niille, joille liikkuminen asettaa omat haasteensa esimerkiksi vamman, etäisyyden tai taloudellisten seikkojen perusteella?

Koulut, päiväkodit, kirjastopalvelut, jääkiekkokaukalot, pururadat, tietoliikenneyhteydet, julkiset kulkuyhteydet, kerhot, hiihtoladut ja tietysti ne terveyspalvelut. Tässä muutamia käytännön asioita, jotka ovat kaikille meistä niitä tärkeitä, jopa elintärkeitä palveluita. Halumme puolustaa asioita saa aikaan yhteenkuuluvuuden tunnetta. Kun lähikoulua ollaan lakkauttamassa, niin se herättää yleensä alueen ihmiset raivokkaaseen taisteluun erityisen tärkeän palvelun säilyttämiseksi. Lasten eteen tahdomme tehdä lujasti työtä, jotta tulevaisuutemme olisi valoisa ja kestävä.

Siksi myös eduskunnan kylätoimintaverkosto. Sen tarkoitus on yhdessä eri toimijoiden, sidosryhmien ja vaikuttajien kanssa mahdollistaa elinvoimaisen kylätoiminnan tulevaisuus. Se kattaa niin maaseutumaiset kylät kuin kaupunkien lähiöt. Tähän asti palveluita on keskitetty haja-alueilta ja maaseudulta suuriin kasvukeskuksiin, mutta nyt on tarkoitus kääntää kehitys toiseen suuntaan; toteutetaan palvelut yhdessä siellä missä niitä tarvitaan eli kylissä.

Kuten aina, politiikassa asiat edistyvät parhaiten yhteistyöllä. Niin on myös kylätoiminnan ja sen edistämisen suhteen. Yhteistyöllä voimme lisätä elinvoimaa ja hyvinvointia luomalla vahvaa ja yhteisöllistä kylätoimintaa koko maahan.

Puhe on pidetty Kylätoiminnan valtakunnallisilla koulutus- ja neuvottelupäivillä Helsingissä 15.5.2017.

Share Button

Vappupuhe 2017

Hyvät Ystävät ja Toverit, Suomalaisen työn ja sen merkityksen juhlijat,

Odotamme jo malttamattomina kevättä, joka on uudistumisen ja toivon aikaa. Muuttolinnut palaavat pitkän talven jälkeen, hiirenkorvat puhkeavat silmuistaan, jäät lähtevät joista ja järvistä ja ruoho vihertää. Valo ja lämpö syrjäyttävät vihdoinkin talven kylmyyden ja pimeyden. Kuitenkin kevään mukanaan tuoma toivo paremmasta huomisesta ja uudesta alusta kuihtuu hallituksemme huonojen päätösten alle. Joka kevät maamme hallitus kokoontuu kehysriiheen päättämään yhteisestä tulevaisuudestamme. Eivätkä tulokset todellakaan lupaa parempaa tai anna toivoa niille kansalaisille, jotka jo nyt joutuvat elämään epätietoisina siitä, kuinka rahat riittävät jokapäiväisiin välttämättömiin menoihin; asumiseen, ruokaan ja lääkkeisiin.

Kasvun, työllisyyden ja julkisen talouden tasapainottamisen varjolla on Sipilän hallituksen julmaan leikkuriin joutuneet niin työttömät, pienituloiset eläkeläiset, opiskelijat, lapsiperheet kuin sairaatkin. Sosiaaliturvan indeksileikkausten muodossa hallitus on ottanut lapsilisistä, heikentänyt työttömyyskorvausta, vienyt opintotuesta, leikannut sairauspäivärahaa, kotihoidontukea, kansaneläkkeitä ja takuueläkettä, sekä pienentänyt vammaisetuuksia ja eläkeläisten asumistukea. Lista on lohduttoman pitkä ja koskettaa kaikista eniten heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

Hyvät Toverit,

Hallituksen epäoikeudenmukaiset leikkaukset ja eriarvoistavat päätökset eivät osu kuitenkaan pelkästään sosiaaliturvaan. Ennen eduskuntavaaleja kaikki eduskuntapuolueet lupasivat, että koulutuksesta ei enää leikata. Mitä vaalien jälkeen oikein tapahtui? Koulutukseen osoitetaan historialliset satojen miljoonien eurojen leikkaukset! Koulutuslupauksesta tuli koulutuspetos. Petos, jonka lapsemme ja nuoremme maksavat korkojen kanssa takaisin. Jo nyt viidennes alle 25-vuotiaista nuorista miehistä ovat yhteiskuntamme tukiverkkojen ulkopuolella, vailla työ- tai koulutuspaikkaa. Vailla toivoa uudesta alusta, paremmasta huomisesta. Onko meillä varaa menettää heidät, syrjäyttää yhtään nuoristamme? Onko Suomella varaa leikata koulutuksesta, osaamisestamme, tuotekehityksestä, tutkimuksesta, omasta tulevaisuudestamme?

Ei tietenkään ole, mutta ymmärtääkö Suomen hallitus Sipilän johdolla, mitä arvokkaimman pääomamme, koulutusjärjestelmämme, romuttaminen merkitsee maamme kilpailukyvylle, työllisyydelle, yrityksille, sivistykselle ja koko yhteiskuntamme hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä?

Väitän, että perusteelliset vaikutusarviot niin koulutusleikkauksista kuin subjektiivisen päivähoito-oikeuden lakkauttamisesta ovat jääneet hallitukselta joko tekemättä, tai sitten ymmärtämättä. Järkevintä olisi perua leikkaukset ja panostaa osaamiseen sen sijaan, että sahaamme omaa oksaamme poikki. Täällä Pohjois-Pohjamaalla, nuorten maakunnassa, pitkien välimatkojen ja huonojen kulkuyhteyksien näkökulmasta aloituspaikkojen väheneminen ja keskittäminen vaarantavat koulutuksen tasa-arvon ja lisäävät alueellista eriarvoistumista. Jos koulutus loppuu esimerkiksi Taivalkoskelta ja Pudasjärveltä, tarkoittaa se sitä, että nuoren on hakeuduttava entistä kauemmas kotoaan halutessaan opiskella luonnonvara-alan koulutusta. Tässä ei ole mitään järkeä, ei nuoren kannalta, mutta ei myöskään Suomen työllisyyden kannalta, jos tahdomme edistää työllisyyden kasvua maa- ja metsätaloudessa. Hallituksen kärkihankkeeksikin mainittu biotalous tarvitsee leikkausten sijaan enemmän resursseja osaamisen ja yritystoiminnan mahdollistamiseksi, joten tässäkin Keskustavetoisen hallituksen tavoitteet ja päätökset ovat valtavassa ristiriidassa keskenään. ( Myös Raahen seudun ja Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymissä on tehty mittavia säästötoimenpiteitä ja esimerkiksi Jedussa yt:t johtivat 70 opettajan irtisanomisiin.)

Leikkaukset tulevat näkymään väistämättä niin opetuksen laadussa kuin lähiopetuksen määrässä. Kaikkea opetusta ei ole mahdollista ulkoistaa, opettaa etänä tai siirtää ilman perustaitojen omaksumista työpaikoille, vaikka työssäoppimisen lisäämisessä ei sinänsä mitään pahaa olekaan.

Arvoisat kuulijat,

Eikä säästöjen lista lopu tähänkään. Hallitus leikkaa myös korottamalla erilaisia maksuja. Terveyskeskus-, päivystys- ja poliklinikkamaksujen sekä omavastuuosuuden maksukaton nostamisen raskaimmat vaikutukset kohdentuvat jälleen pienituloisiin ja eniten terveysongelmista kärsiviin ihmisiin. Hallitus vaikeuttaa köyhien asemaa siis kaikista päistä, ensin leikkaamalla tulopuolta ja sitten kasvattamalla menopuolta. Hallituksen politiikan seurauksena leipäjonot kasvavat ja toimeentulotukimenot lisääntyvät. Toimeentulotuen maksatus taas puolestaan on jo pitkään ollut kaaoksessa, eli tässäkin on onnistuttu vaikeuttamaan köyhän elämää. Hallitus on köyhän kurittamisessa suorastaan innovatiivinen!

Toverit,

Vappupuhe ei saisi olla liian pitkä tai tylsä. Tämä taitaa olla kohta vähän molempia, sillä en vieläkään pysty lopettamaan hallituksen huonojen päätösten ruotimista.

Vielä kuvaan astuu kikysopimus, mikä leikkaa pienipalkkaisten työntekijöiden lomarahoja ja palkkoja työajan palkattoman pidennyksen vuoksi. Jos työttömäksi kuitenkin joutuu, niin on hallitus asettanut työttömänkin taipaleelle omat miinakenttänsä. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on nimittäin leikattu jopa sadalla päivällä!

Työttömien kepittämisessä hallitus on myös kunnostautunut. Hallitus päätti aivan viimepäivinä kehysriihessä, että työtöntä rangaistaan työttömyysturvaa leikkaamalla, jos hän ei onnistu löytämään pätkätöitä työttömyysjakson aikana.

Ansiosidonnaisten työttömyyspäivien jättileikkausten lisäksi hallitus on tehnyt lukuisia vähemmän julkisuutta saaneita työelämäheikennyksiä. Omavastuuajan kesto on pidennetty viidestä seitsemään päivään. Palkkatukityötä ei enää lasketa kokonaan mukaan työssäoloehtoon.  Kulukorvaukset poistettiin työttömyysetuudella tuetun omaehtoisen opiskelun ajalta. Työn vastaanottovelvollisuutta on tiukennettu: Jos kieltäytyy varmasta työpaikasta, karenssi on 90 päivää aiemman 60 päivän sijaan. Työttömyysturvaa alhaisempi palkkataso ei enää aikaisempaan tapaan ole este ottaa työtä vastaan. Vuorotteluvapaan ehtoja on tiukennettu. Lisäksi koeaika pitenee, irtisanottujen takaisinottovelvollisuus lyhenee ja oikeus määräaikaisen sopimuksen solmimiseen pitkäaikaistyöttömän kanssa kevenee. Myös työntekijän oikeutta sairastaa lomalla heikennettiin.

Kuka vielä uskoo perussuomalaisten olevan työväenpuolue? Ei kukaan! Ennen eduskuntavaaleja Timo Soini lausui jo kuuluisaksikin nousseen sitaattinsa: ”Meillä on suomalaisessa yhteiskunnassa noin miljoona ihmistä suurinpiirtein tuhannen euron tuloilla. Siltä porukalta ei voi, ei saa, eikä ole varaa leikata.” Tämä puhe jäi vain perussuomalaisten populismiksi, näiltä ihmisiltä hallitus leikkaa kaikista eniten.

Mutta hyvät ystävät!

Samaan aikaan, kun Hallitus kyykyttää työntekijää ja syyllistää työtöntä ja ottaa köyhimmiltä eläkeläisiltä ja lapsiperheiltä, niin hallitus toteutti suurituloisia eniten hyödyttävän miljardin euron veronkevennyksen. Käytännössä he, jotka tienaavat yli 7000 euroa kuukaudessa saavat eniten, mutta he, joiden tulot jäävät alle 20 000 euron vuodessa, eivät veronkevennyksistä hyödy lainkaan.

Onko tämä sitä oikeudenmukaista veropolitiikka? Tässä taloustilanteessa, jossa köyhimmät on laitettu kestävyysvajeen ja kikyn maksumiehiksi, on todella härskiä antaa verohelpotuksia suurituloisimmille, jotka näihin säästötalkoisiin eivät ole osallistuneet. Osinkojuhlien ja verohelpotusten lisäksi hallitus on suosinut rikkainta kansanosaa keventämällä miljoonaperintöjen verotusta. Tulossa on myös esitys hallintarekisteristä, jolla varallisuutta piilotetaan ja harmaata taloutta lisätään. Ja uskokaa tai älkää, mutta samainen hallituksemme on oikein asettanut työryhmän selvittämään eriarvoistumiskehitystä! Eikö se riittäisi, että hallituspuolueet katsoisivat peiliin, sieltä löytyy syy ja vastaus siihen miksi Suomessa tulo- ja hyvinvointierot koko ajan kasvavat ja kansalaiset eriarvoistuvat.

Hyvät Ystävät,

Mitä Suomi nimisestä hyvinvointivaltiosta on enää jäljellä, jos kaiken tämän lisäksi hallituksen ajama soteuudistuksen niin kutsuttu valinnanvapausmalli toteutuu? Se on todellinen uhka sosiaali- ja terveyspalveluillemme. Vasemmistoliiton mielestä valtion tehtävä ei ole edistää terveyskonsernien bisnestä, vaan kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia. Sote-uudistuksessa pitää palata uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin, eli palveluiden sujuvuuden ja tasa-arvon parantamiseen ja hylätä pakkoyhtiöittämisvaatimukset.

Rahoituksen tulee tulla pääosin progressiivisen tulo- ja omaisuusverotuksen kautta ja myös maakunnilla tulee olla oma verotusoikeus niiden itsenäisen päätösvallan, demokratian mahdollistamiseksi. Pohjoismaiden korkeimpia asiakasmaksuja on kohtuullistettava, hoitoon pääsyä on nopeutettava ja jonotusaikoja lyhennettävä.

Arvoisat kuulijat,

Olemme varjobudjetissamme esittäneet realistisen ja oikeudenmukaisen vaihtoehdon hallituksen leikkauksille. Vaihtoehdossamme keskitymme työllisyyden parantamiseen, mutta myös köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamiseen. Huomioimme niin pienituloiset eläkeläiset kuin lapsiperheet. Haluamme korjata home- ja kosteusvaurioiset koulut, päiväkodit ja muut julkiset tilat. Emme halua sairastuttaa lapsiamme, nuoriamme tai henkilökuntaamme. Työväenpuolueiden ja ammattiyhdistysliikkeen on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta yhdessä ratkaisemme muuttuvan työelämän haasteet, estämme työehtojen polkemisen ja edistämme työssäjaksamista, toimeentuloa sekä naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa niin täällä Suomessa kuin maailmanlaajuisestikin.

Olemme maailman mittakaavassa toisaalta hyvin etuoikeutettuja, kun saamme kerääntyä juhlapäivinämme yhteen iloitsemaan ja juhlimaan samaan aikaan, kun muu maailma tuntuu musertuvan sodan ja kärsimyksen alle. Ympäri maailmaa käytävistä konflikteista kärsivät eniten siviilit – siis pienet lapset, vanhukset, naiset, miehet, tavalliset ihmiset. Muistakaamme tänään myös ympäri maailman hätää kärsiviä ihmisiä. Nostakaamme aatteemme lippu Rauhan, ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolesta ja symboliksi sille työlle, jolle punainen, vasemmalla puolella oleva sydämemme sykkii.

Annetaan yhdessä maailmalle toivoa paremmasta, kuten jo teimme ottamalla kuntavaalivoiton. Hyvää ja punaista Vappua Ystävät ja Toverit!

Share Button

Kuka kuuntelee köyhää?

”Kuka kuuntelee köyhää” on paitsi erinomainen nimi köyhyyden vastaiselle toiminnalle, on myös itsessään äärimmäisen tärkeä ja vilpitön kysymys. Köyhyys on monta ihmistä koskettava ongelma ja jokainen köyhyyttä kokenut tietää omakohtaisesti, mitä köyhyys on. Yhteiskunnallisesti köyhyys on monimutkainen ilmiö, mikä johtuu useista eri asioista.

Köyhyyden poistamiseksi tarvitaankin laajaa ymmärrystä köyhyyttä aiheuttavista yhteiskunnan rakenteista. Ihmiset eivät köyhdy sattumalta, vaan köyhyys syntyy useasta erilaisesta rakenteellisesta prosessista, kuten periytyvyydestä, luokka-asemasta, byrokratiasta, sosiaalisen turvaverkon puutteesta, yhteiskunnan laiminlyönneistä, epäonnesta, sairauksista, työttömyydestä ja niin edelleen. Köyhyyttä ei voida siis ratkaista ilman laajaa ymmärrystä yhteiskuntamme eriarvoisuutta lisäävistä rakenteista tai yhdellä yksittäisellä keinolla.

Kuitenkin monilla pienillä yksittäisillä keinoilla voimme poistaa köyhyyttä tehokkaasti. Matalapalkkatyön ja epäsäännöllisten työsuhteiden yleistymisen johdota työelämä tarvitsee uudistusta, jotta vältämme työssäkäyvien köyhien luokan syntymisen lopullisesti. Palkan tulee olla riittävä ja tämän täytyy olla lähtökohta kaikessa työmarkkinapolitiikassa.

Köyhyysvaarassa olevia tulee auttaa. Köyhyysvaarassa ovat ikääntyvät naiset ja yksinhuoltajaperheet sekä monilapsiset ja maahanmuuttajataustaiset perheet.  Eriarvoistumiskehitys tietyissä ihmisryhmissä on nopeampaa ja näitä ihmisiä täytyy tukea elämän nivelvaiheissa tehokkaammin.

Eläkeläisköyhyyteen on puututtava ensisijaisesti nostamalla pienimpiä eläkkeitä ja perusturvaa on parannettava kautta linjan. Etuuksien verotukseen on saatava kohtuullisuutta. Ruoan hintaa tulee pyrkiä alentamaan ja asumisen hintaa on alennettava rakentamalla huomattavasti lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Ylivelkaantuneisuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Suojaosuuksia tulee korottaa ja velkajärjestelyjä on kehitettävä. Pikavippareiden koronkiskonta tulee laittaa kuriin.

Jokaisen on voitava luottaa, että joutuessaan työttömäksi, yllättävien elämänmuutosten edessä tai yritystoiminnan epäonnistuessa yhteiskunta varmistaa riittävän perustoimeentulon. Nykyinen perusturva koetaan usein monimutkaiseksi, passivoivaksi ja lannistavaksi. Siksi tarvitaan riittävä perustulo köyhyyttä ja byrokratiaa poistamaan.

Valitettavasti köyhällä ei ole nykyisessä hallituksessa ystäviä. Perusturvaa on leikattu ja palvelumaksuja ja esimerkiksi lääkkeiden omavastuuosuuksia on nostettu. Hallitus on vaikeuttanut köyhien ihmisten elämää monin eri tavoin. Kelan toimeentulotuen maksatukseen liittyviin ongelmiin ei ole pystytty puuttumaan riittävän hyvin. Jos maan hallitus ei kuuntele köyhää, niin miten köyhyyteen voi silloin puuttua?

Puhe on pidetty 19.4.2017 Kuka kuuntelee köyhää? -verkoston eduskunnan kansalaisinfossa järjestämässä ”TOISTEN NURKISTA LEIPÄJONOON” tilaisuudessa.

Share Button

Kaatuneiden muistopäivän puhe Saloisten sankarihaudalla

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, sodissamme kaatuneiden omaiset ja muu kirkkoväki

Olemme tänään kokoontuneet tänne Saloisten kirkkomaan Sankarihaudalle kunnioittamaan kaikkia sodissamme tai muissa taisteluluontoisissa toimissa kaatuneiden muistoa. Tämä päivä on omistettu vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneille, rauhanturvaamistehtävissä kaatuneille sekä taistelujen aikana ja niiden päättymisen jälkeen kuolleille, teloitetuille ja vankileireillä menehtyneille. Toukokuun kolmas sunnuntai on omistettu myös teille läheisensä menettäneille omaisille ja ystäville.

Ajatuksemme ovat yli 70 vuoden takaisissa tapahtumissa ja niiden perheiden; sotaleskien ja -orpojen luona, jotka sodissamme tai niiden seurauksena menettivät rakkaimpansa. Kaatuneiden omaisten arki sotien aikana ja niiden jälkeen on ollut erityisen vaativaa, sillä surun ja kaipauksen keskellä, on monen sotaleskeksi jääneen täytynyt yksin hoitaa perheen lisäksi myös raskaat taloustyöt. Lue lisää »

Share Button

Vappupuhe Raahessa

Hyvät ystävät, toverit!

Hienoa, että olette päässeet paikalle Härkätorin puistoon viettämään yhteistä perinteistä työväen vappujuhlaa!

Tällä viikolla uusi eduskunta valitsi puhemiehet ja vietimme Finlandia-talolla valtiopäivien avajaisia. Hallitustunnustelijaksi valittu tuleva pääministeri Juha Sipilä vaati puheessaan kohtuutta, yhteiskuntasopimusta ja yhteistä vastuunkantoa isänmaan hyväksi.

Lieneekö sattumaa, että jo seuraavana päivänä Elinkeinoelämänkeskusliitto Jyri Häkämiehen johdolla julkaisi taloustutkimuksella teettämänsä kyselyn, jossa kansalaisilta kysyttiin suhtautumista työelämän keskeisiin kysymyksiin kuten nollatuntisopimuksiin, koeajan pidennykseen tai palkkaratkaisuihin. Kun Suomessa on lähes puoli miljoonaa työtöntä, ei liene yllätys, että kyselyyn vastanneet olisivat valmiita äärimaltillisiin palkankorotuksiin – siis sillä ehdolla, että työllisyystilanne paranisi. EK on jo pitkään ajanut työelämän heikennyksiä ja nyt hallitusneuvotteluiden alla oli otollinen hetki jälleen nostaa julkiseen keskusteluun koeajan pidennys, ansiosidonnaisen heikentäminen ja julkisen sektorin lomien lyhentäminen. Lue lisää »

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!