Kirjoitukset kategoriassa Kolumnit

Kesä, kärpäset ja kiky

Kesäkuussa monet suomalaiset saavat lomarahan. Se on monelle pitkään odotettu helpotus taloudelliseen tilanteeseen. Kuitenkin hallituksen ajama kikysopimus vie pienipalkkaisten työntekijöiden lomarahoista jopa satoja euroja.

Kilpailukykysopimus leikkaa valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Leikkaus koskee yhteensä 500 000 kuntien ja valtion työntekijää. Yle uutisoi sunnuntaina porvoolaisesta keittäjästä Ritvasta, joka oli laskenut leikkauksen vievän häneltä jopa 400 euroa. Tämän takia Ritvalta jää uudet silmälasit hankkimatta.

Vasemmistoliitto oli ja on edelleen ainoa eduskuntapuolue, joka vastustaa kikyä. Kaikki muut ovat hyväksyneet sen.

Oikeisto on kampanjoinut lomarahoja vastaan aina. Lomarahoja nimitetäänkin usein virheellisesti ”palkanlisäksi”, mikä saa lomarahat kuulostamaan joltain ylimääräiseltä luksukselta. Näin asia ei ole, vaan todellisuudessa lomarahat ovat verotettavaa palkkaa siinä, missä kuukausipalkkakin. Lomaraha muine palkanosineen muodostaa työntekijän vuosiansion, minkä perusteella verotuskin määräytyy.

Kikyn takia esimerkiksi alle 2000 euroa kuukaudessa tienaava siivooja menettää vuodessa 431 euroa ja noin 2600 euroa kuukaudessa tienaavat lastentarhanopettajat ja lähihoitajat yli 560 euroa vuodessa. Leikkauksia kompensoivat veronkevennykset jättävät kuitenkin kaikista pienituloisimmat eläkeläiset ja työttömät miinukselle ja hyödyttävät suhteellisesti eniten hyvätuloisimpia.

Esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajalta jää todennäköisesti kesälomareissu tekemättä, koska lomarahoja leikattiin, lapsilisistä on otettu ja asumiskustannukset ovat nousseet.

Kikysopimus on paitsi etenkin julkisen sektorin pienipalkkaisia naisia epäinhimillisesti kurittava leikkaus, myös talouspoliittisesti järjetön toimenpide. Julkisen talouden suunnitelmasta käy ilmi, että kikyn hinta veronmaksajille on 800 miljoonaa euroa. Se vähentää valtion verotuloja, pienentää kokonaiskysyntää ja heikentää työllisyyttä. Kikyä ajaneet eivät ole kyenneet selittämään, että miten pienipalkkaisten keittäjien, siivoojien, hoitajien ja opettajien palkanalennukset parantavat vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Kikystä huolimatta toivotan kaikille hyvää kesää!

Kolumni on julkaistu Raahenseudussa 31.5.2017

Share Button

Parempaa uutta vuotta

Pian päättyvä vuosi 2016 ei ole ollut helppo. Jouluna ajatukseni ovat olleet heidän luonaan, jotka ovat vuoden aikana menettäneet läheisen ihmisen. Kulunutta vuotta leimaa mullistukset, levottomuudet ja konfliktit. Olemme joutuneet todistamaan esimerkiksi lukuisia terrori-iskuja, Syyrian lasten epätoivoa, Trumpin nousua USA:n presidentiksi, brexitin ja Turkin vallankaappausyrityksen.

Myös kotimaatamme on väkivaltaisuuksien, kuten natsismin nousun lisäksi kohdannut moni kolahdus. Lukuisat pienitulosiin ja peruspalveluihin kohdistuvat leikkaukset ovat heikentäneet yhteiskuntaamme.

Vuoden 2016 valtiopäivillä eduskunta hyväksyi 257 hallituksen esitystä. Näistä monet olivat viimeviikkoina hyväksyttyjä budjettilakeja, joissa muun muassa leikattiin työttömyysturvaa, eläkkeitä, opintotukea, lääkekorvauksia, lapsilisiä, kotihoidontukea, eläkeläisten asumistukea, sairauspäivärahoja ja vammaisetuuksia.

Myös palveluista leikattiin. Tästä viimeisin esimerkki on päivystysuudistus, joka on pienten paikkakuntien palveluita heikentävää säästö- ja keskittämsipolitiikkaa. Se heikentää sote-palveluita niin Vaasassa, kuin Pohjois-Suomessakin. Uudistus voi pahimmillaan johtaa Raahessa noin 50 työpaikan menetykseen, jos kaikki leikkaustoiminta keskitetään Ouluun. Periksi ei silti anneta ja taistelu sairaalamme puolesta jatkuu.

Kaikki puolueet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta julkaisivat ennen vaaleja isot leikkauslistat. Vaalit olivatkin kilpalaulantaa siitä, mikä puolue leikkaa eniten. Leikkauksia siis osattiin odottaa, mutta silti hallituspuolueet ovat leikkausvimmassa pettäneet useat vaalilupauksensa.

Kokoomus lupasi, että koulutuksesta ei leikata. Tästä huolimatta hallitus heikentää kolutusta miljardileikkauksilla. Perussuomalaiset lupasivat, että pienituloisilta ei leikata. Nyt kuitenkin köyhiin kohdistetaan kipeimmät leikkaukset.

Tehkäämme siis töitä sen eteen, että vuosi 2017 olisi edellistä valoisampi meille kaikille. Nyt tarvitaan rauhan rakentamista ja yhteiskunnan kehittämistä leikkaamisen sijaan. Parempaa uutta vuotta 2017!

Kolumni on julkaistu Raahen Seudussa 28.12.2016

Share Button

Turvakoti on lähipalvelu

Turvakotien rahoituksen siirtyminen valtiolle on johtanut epävarmuuteen toiminnan jatkumisesta eri paikkakunnilla. Epävarmuudessa eletään muun muassa Raahen ensi- ja turvakodissa, joka on yrittänyt vakuuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tarpeellisuudestaan. Päätöksiä odotetaan kesäkuun alussa, samoihin aikoihin uuden hallituksen hallitusohjelman kanssa.

Suomessa on viime syksyn tietojen mukaan 123 turvakotipaikkaa. Euroopan neuvoston suositus meidän väkiluvullemme on 530 paikkaa, yksi jokaista 10 000 asukasta kohden. Suhdeluvun lisäksi tärkeää on se, mihin turvakodit sijoitetaan. Jos toiminta loppuisi Raahessa, perheväkivaltaa pakeneva joutuisi hädän hetkellä etsimään apua seutukunnan ulkopuolelta Oulusta tai Kokkolasta. Lue lisää »

Share Button

Eriarvoisuutta voi ehkäistä ennalta

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti viime perjantaina pääministeri Alexander Stubbille (kok) raportin lasten oikeuksien toteutumisesta tällä vaalikaudella. Raportista uutiseksi nousi poikien lukutaito ja -taidottomuus: joka kahdeksas 15-vuotias poika ei osaa lukea niin hyvin kuin peruskoulun jälkeen olisi tarkoitus osata.

Raportista ilmenee myös lasten eriarvoisuus, joka nousi esille viime syksynä koulujen alkaessa. Silloin opettajien ammattijärjestö arvioi ekaluokkalaisten olevan keskenään eriarvoisemmissa asemissa kuin koskaan. Koululeikkaukset pidentävät koulumatkoja, karsivat opetusmateriaaleja ja aiheuttavat opettajien lomautuksia. Tämä puolestaan eriarvoistaa lapsia asuinpaikan perusteella. Lue lisää »

Share Button

Köyhyys on rahasta kiinni

Köyhyys ja sen vaikutukset nousivat viime viikolla hetkeksi pinnalle, kun arkkipiispa Kari Mäkisen kokoama köyhyysryhmä julkaisi suosituksensa hyvinvointierojen vähentämiseksi seuraavalle hallitukselle. Kuten ryhmä totesi, kyse ei ole erillisestä ”köyhyyspolitiikasta”, vaan tulo- ja hyvinvointierot syntyvät – ja vähenevät – meitä kaikkia koskevilla päätöksillä ja linjauksilla.

Köyhyysryhmä ottaa kantaa lasten ja perheiden palvelujen puolesta. Kynnystä saada apua täytyykin laskea, jotta ongelmiin voidaan puuttua jo ennen lastensuojeluilmoitusta tai traagisia tapahtumia. Kynnyksen madaltaminen ei kuitenkaan riitä, jos perhepalveluissa ja lastensuojelussa ei ole tarpeeksi työntekijöitä ja heillä tarpeeksi aikaa kuunnella ihmisiä ja etsiä apua heidän ongelmiinsa. Lue lisää »

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!