Kirjoitukset kategoriassa Kolumnit

Yhteinen vastuumme ihmisestä

Viime viikkoina olemme keskustelleet paljon hoivasta ja sen laadusta. Huoli palvelujen toimivuudesta ja valvonnasta ei varmasti ole tullut yhdellekään kansanedustajalle tai kuntapäättäjälle yllätyksenä. Surullista on, että aina pitää tapahtua jotakin vakavaa, ennen kuin ongelmiin puututaan.
Jokaisella on oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen, eikä ikäihminen saa olla kauppatavaraa. Laiminlyöntien ehkäisemiseksi tarvitsemme lakiin kirjatut kriteerit henkilöstömitoituksesta ja valvonnasta sekä tuntuvat sanktiot niiden rikkomisesta.

Puutteita on ilmennyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mutta yksityisten toimijoiden esiin nousseet toimintatavat ovat härskiydessään pöyristyttäviä. Kun järjestelmällisesti lasketaan hoivan laatua voittojen maksimoimiseksi, henkilöstö uupuu, palvelua tarvitsevat kärsivät ja luottamus yhteiskunnan kykyyn pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista romahtaa. Hyötyjinä ovat miljoonia käärivät suuryritysten johtajat ja sijoittajat.

Voitontavoittelu hoivan laadun ja turvallisuuden kustannuksella on noussut esiin myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten turvallisuus on jäänyt taka-alalle, kun on laitettu nopeasti päiväkoti pystyyn ja maksavat asiakkaat sisään.

Yksityistä päivähoitoa on Suomessa ollut vuosikymmenien ajan ja yleensä toimijoina ovat olleet pienten yritysten rinnalla yhdistykset ja säätiöt. Näille onkin ollut tarvetta, kun on haluttu ottaa huomioon esimerkiksi eri kielelliset tai pedagogiset painotukset. Nyt markkinoille ovat tulleet suuryritykset taustallaan samat pomot kuin esimerkiksi Esperissä ja Attendossa.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen myöhempää oppimista ja sitä kautta jopa ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatus on yksiselitteisesti lapsen oikeus.

Perusopetuksessa voiton tavoittelu on kielletty. Vasemmistoliitto on esittänyt samanlaista kirjausta myös varhaiskasvatuslakiin. Opettajien ammattijärjestö OAJ ja lapsiasiavaltuutettu ovat kanssamme samaa mieltä. Lapsemme eivät ole myytävänä.

Hallituksen soteuudistuksen ratkaisun hetket ovat käsillä. Toteutuessaan se avaisi markkinat yksityisille terveysyrityksille eikä kuntapäättäjillä olisi asiaan enää nokan koputtamista. Yhteinen vastuumme ihmisestä on asetettava voitontavoittelun ja markkinavoimien edelle.

Kirjoitus on julkaistu Pyhäjokiseudussa 13.2.

Share Button

Arvokas elämä loppuun asti

Tällä viikolla olemme kuulleet järkyttäviä uutisia vanhusten hoivapalvelujen heikosta tilasta erityisesti yksityisellä puolelle. Esperi Caren toimitusjohtaja repii miljoonatulot samaan aikaan, kun asiakkaat eli kaikista heikoimmassa asemassa olevat vanhukset makaavat lääkepöhnässä märissä vaipoissa ja nälkiintyneinä. Ihmisen piti kuolla hoitovirheen vuoksi, ennen kuin Kristiinankaupungin surullisen kuuluisa hoivakoti suljettiin. Vakavia puutteita on paljastunut myös Attendon hoivakodeissa.

Ei voi sanoa, että ongelmat olisivat tyypillisiä vain yksityisen puolen toimijoille. Myös julkisen puolen palveluissa on parantamisen varaa. Olennaista on se, että ihmisen antamaa hoivaa ei voi tehostaa loputtomiin. Yksi ihminen ei voi hoitaa kymmentä vanhusta viiden sijaan, vaikka työnantaja käskee tai edes vaikka palkka tuplataan.
Valitettavasti näyttää siltä, että säästöjä haetaan aina henkilöstöä vähentämällä välittämättä hoidon laadusta tai henkilöstön jaksamisesta. Mikään laki ei määrittele sitä, montako hoitajaa potilasta tai asiakasta kohti työvuorossa pitää olla. Mitoituksesta on kyllä suosituksia, mutta niiden noudattamatta jättämisestä ei sanktioida, mikä johtaa siihen, että suosituksia rikotaan käytännössä koko ajan sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Henkilöstömäärän ajaminen minimiin johtaa taas hoitajien kuormitukseen ja uupumiseen. Tämä yhdistettynä työn vaativuuteen nähden matalaan palkkaan ajaa ammattilaisia suuntamaan uudelle uralle. Hoitajilla on lain mukaan velvollisuus ilmiantaa työntekijän laiminlyönnit, mutta esimerkiksi Esperi Caren tapauksessa työnantaja oli ryhtynyt vastatoimiin, kun henkilökunta oli toteuttanut ilmoitusvelvollisuuttaan. Hoivatyössä käytetään myös paljon keikkatyötä. Voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa keikkatyöläisen on raportoida työnantajan laiminlyönneistä esimerkiksi henkilöstömitoituksesta työn menettämisen pelossa.

Olen käynyt tutustumassa vanhushoivan arkeen ja arvostan kovasti hoitajien työtä. He tekevät parhaansa taatakseen jokaiselle vanhukselle inhimillisen ja arvokkaan elämän loppuun asti. Tehtävämme on mahdollistaa laadukas hoiva kirjaamalla hoidon vaativuutta vastaava ja riittävä henkilöstömitoitus sitovaksi lakiin ja saattaa kuntoon myös hoivan valvonta.

Hallituksen sote-esitystä voi luonnehtia Suomen historian suurimmaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämishankkeeksi, joka toteutuessaan lisäisi yksityisten terveysyritysten osuutta paitsi vanhusten palveluissa, myös kaikessa muussakin terveydenhoidossa. Näin ei saa käydä, sillä ihminen ei ole kauppatavaraa.

Kirjoitus on julkaistu Raahen Seudussa 30.1.2019

Share Button

Ensin keskitetään ja sitten yksityistetään

Synnytykset, leikkaukset ja nyt ensivaste. Hallituksen yksityistämis- ja keskittämisvimma vain jatkuu. Tänään eduskunnassa käsitellään Sipilän hallituksen viimeisimpiä sote-uudistuksen lakeja. Lakimuutokset ajavat voimakasta terveydenhuollon yksityistämistä, mikä ei sinänsä ole yllätys, kun katsoo tämän hallituksen toimintaa.

Sipilän hallitus on toiminnallaan ajanut aluesairaalat ahtaalle liian kireillä kriteereillä synnytys- ja leikkaustoiminnalle. Tästä syystä Oulaskankaalla loppuivat synnytykset ja Raahessa leikkaustoiminnan jatkuminen on vaakalaudalla. Nyt hallitus kuitenkin esittää leikkaustoiminnan sallimista myös yksiköille, joissa ei laajaa päivystystä ole. Ehtona on alle 30 minuutin matka laajan päivystyksen yksikköön. Toisin sanoen, keskussairaaloiden välittömässä läheisyydessä olevat yksiköt voivat leikata, mutta harva julkinen aluesairaala pystyy tätä kriteeriä täyttämään vaan markkinat avautuvat keskuskaupungeissa toimiville yksityisille terveysyrityksille, joiden ei kuitenkaan tarvitse kantaa vastuuta kalliista ympärivuorokautisesta päivystyksestä.

Tänään keskustelussa olevassa esityksessä hallitus esittää myös ensivastetoiminnan yksityistämistä. Hallituksen esityksessä maakunnille, joita ei vielä edes ole olemassa, asetetaan vaatimus kilpailuttaa kyseiset toiminnot. Tällä hetkellä onnettomuustilanteissa tapahtuvasta sairaanhoidosta ja potilassiirroista vastaa Pelastustoimen lisäksi Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja Suomen Punainen Risti. Nyt tämä elintärkeä toiminta siis avataan yksityisten terveysyritysten ulottuville.

Sote ei ole vielä maalissa ja arviot siitä, saadaanko sitä sinne ennen kevään vaaleja, vaihtelevat. Nyt säästösyistä tehty keskittäminen ja sitä seuraava yksityistäminen kuitenkin vahingoittavat terveydenhuoltojärjestelmäämme jo peruuttamattomalla tavalla. Jos esimerkiksi synnytys- tai leikkaustoiminta sairaalasta ajetaan alas, on sen käynnistäminen uudestaan todella vaikeaa, kun osaaminen ja resurssit ovat alueelta hävinneet.

En voi kuin ihmetellä, miten keskustalainen ministeri Saarikko suostuu antamaan tällaisia esityksiä, jotka vaarantavat kansalaisten elämän kannalta merkittävimmät palvelut. Edelleen näyttää, siltä että Kokoomus vie ja Keskusta vikisee. Siniset ei tee mitään, kuten eivät ole tähänkään mennessä tehneet ja tuskin tekevätkään ensi vaalien jälkeenkään.

Me Vasemmistoliitossa tulemme tekemään kaikkemme, että nämä esitykset eivät etene ja vaalien jälkeen sote-palveluiden uudistamisessa keskitytään siihen, mikä on tärkeintä: laadukkaat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille.

Kirjoitus on julkaistu Pyhäjokiseudussa 9.1.2019

Share Button

Hallituksen nolo näytelmä

Tiistaina nähtiin taas eduskunnassa erikoinen näytelmä, kun pääministeri Juha Sipilä toi eduskunnan käsiteltäväksi tiedonannon hallituksen työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamista alle 10 hengen yrityksissä koskevasta lakiesityksestä. Eduskunta äänestää asiasta tänään ja mitä todennäköisimmin Sipilän enemmistöhallitus saa eduskunnan luottamuksen.

Toisin sanoen tällä luottamusäänestyksellä ei ole mitään merkitystä. Sipilä on viestinyt, että tämän mandaatin jälkeen, se on pulinat pois ja ay-liike polvilleen. Normaaliin edunvalvontaan kuluu vaikuttaa lakihankkeisiin vielä eduskunnan käsittelynkin aikana. Lakiesitystä ei ole vielä eduskuntaan tuotu eikä valiokuntakäsittelyä aloitettu. Tänään ei äänestetä siis lain hyväksymisestä.

Suomea on perinteisesti pidetty sopimusyhteiskuntana, jossa ollaan hakeuduttu puoluerajat ja eturyhmät ylittäviin kompromisseihin. Kempeleläisen yritysjohtaja-pääministerimme tyyli on ollut koko hallituskauden hyvin toisenlainen. Sipilä on luvannut laittaa ”Suomen kuntoon”, mutta todellisuudessa rikkoo jotain meille hyvin tärkeää, nimittäin itsekin peräänkuuluttamansa luottamuksen. Ajamalla yhden eturyhmän etua näin räikeällä tavalla ja nimittelemällä palkansaajapuolta ulkoparlamentaariseksi voimaksi, hallitus viiltää syvät haavat sopimusyhteiskuntamme sieluun.

Ihmettelen suuresti, miten hallituspuolueen kansanedustajat suostuvat tällaiseen teatteriin. Miten itseään kunnioittava lainsäätäjä voi antaa sitoa kätensä ennen kuin koko lakiesitystä on edes nähty? Mitä jos valiokuntakäsittelyssä tuleekin esiin näkökohtia, jotka asettavat lain kyseenalaiseen valoon? Asiantuntijat ovat arvioineet, että lakiesitys tulee törmäämään perustuslakiin, mikä tuntuukin olevan ainoa seinä mihin Sipilän hallituksen surkeimmat esitykset törmäävät.

On todennäköistä, että ay-liike ei tule perääntymään asiassa vaan tulemme näkemän syksyn aikana vielä useita työtaisteluita. Hallitus on syyttänyt ay-liikettä myös siitä, että se tekee tässä vasemmiston vaalikampanjaa. Hallitus tekeekin kaikkensa mustamaalatakseen suomalaisen työntekijäkentän, mutta se ei ymmärrä, että kyseessä on todella viimeinen niitti Sipilän hallituksen työntekijöitä kurittavalle politiikalle.
Asiat ovat usein siltä miltä ne näyttävät. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että hallituksen uppiniskaisuudesta kärsivät paitsi työntekijät ja työnantajat, myös koko suomalainen yhteiskunta, kun pääministeri toimillaan asettaa eduskunnan naurunalaiseksi.

Kirjoitus julkaistu Kalajokilaaksossa 17.10.2018

Share Button

Irtisanominen on jo helppoa

Si­pi­län hal­li­tus on vie­mäs­sä eteen­päin esi­tys­tä hei­ken­tää ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa al­le 20 hen­keä työl­lis­tä­vis­sä yri­tyk­sis­sä. Ky­sei­nen esi­tys kos­ki­si yli 90 pro­sent­tia maan noin 350 000 yri­tyk­ses­tä, jois­sa työs­ken­te­lee yli 200 000 pal­kan­saa­jaa. Esi­tet­ty hei­ken­nys on ris­ti­rii­das­sa pe­rus­tus­lain yh­den­ver­tai­suut­ta kos­ke­van 6. py­kä­län kans­sa, jos­sa vaa­di­taan edis­tä­mään su­ku­puol­ten vä­lis­tä tasa-ar­voa yh­teis­kun­nal­li­ses­sa toi­min­nas­sa ja työ­e­lä­mäs­sä, eri­tyi­ses­ti palk­kauk­ses­ta ja muis­ta pal­ve­lus­suh­teen eh­dois­ta mää­rät­tä­es­sä.

Hal­li­tuk­sen esi­tys muut­taa työ­so­pi­mus­la­kia ja hei­ken­tää yk­si­lö­pe­rus­teis­ta ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa kos­kee eri­tyi­ses­ti nais­val­tais­ten alo­jen, ku­ten pal­ve­lu­a­lo­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä. Tämä uh­kaa työ­e­lä­män tasa-ar­voa ja li­sää su­ku­puol­ten vä­lis­tä eri­ar­voi­suut­ta työ­mark­ki­noil­la, ku­ten KIKY-so­pi­muk­sen lo­ma­ra­ha­leik­kauk­set­kin.

Esi­tys ir­ti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­nyk­ses­tä koh­dis­tuu eri­tyi­ses­ti pal­ve­lu­a­lo­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­hin sik­si, et­tä näi­den alo­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta puut­tu­vat lä­hes­tul­koon ko­ko­naan ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa kos­ke­vat mää­räyk­set. Aloil­la työs­ken­te­le­väs­tä työ­voi­mas­ta lä­hes 70 pro­sent­tia on nai­sia. Hal­li­tuk­sen esi­tys ei nou­da­ta pe­rus­tus­lain edel­lyt­tä­mää su­ku­puol­ten vä­li­sen tasa-ar­von to­teut­ta­mis­ta.

OECD:n sel­vi­tyk­sen mu­kaan Suo­men ir­ti­sa­no­mis­me­net­te­ly on 9. hei­koin yli 34 maan jou­kos­ta. Ir­ti­sa­no­mi­nen on jo nyt Suo­mes­sa help­poa ja hal­paa muu­hun Eu­roop­paan ver­rat­tu­na. Tämä on syn­nyt­tä­nyt EU:n si­säl­le kah­det työ­mark­ki­nat ja hei­ken­tä­nyt suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän ase­maa sil­loin, kun yri­tyk­sen on pi­tä­nyt vä­hen­tää tuo­tan­toa Suo­mes­ta tai muu­al­ta Eu­roo­pas­ta. Kos­ka ir­ti­sa­no­mi­nen on ol­lut huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa ja hal­vem­paa Suo­men tuo­tan­to­lai­tok­sis­ta kuin Kes­ki- tai Ete­lä-Eu­roo­pas­ta, on ir­ti­sa­no­mis­toi­men­pi­tei­tä koh­dis­tet­tu Suo­meen. Tämä hei­ken­tää Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyt­tä.

Suo­mes­sa su­ku­puol­ten vä­li­nen palk­ka-ero on EU:n kah­dek­san­nek­si suu­rin, 17,3 pro­sent­tia. Vii­me vuon­na nais­ten pal­kan­mak­su lop­pui 3. mar­ras­kuu­ta.
Hal­li­tuk­sen oli­si­kin kor­kea ai­ka siir­tyä työ­e­lä­män hei­ken­nyk­sis­tä työ­e­lä­män ke­hit­tä­mi­seen. Su­ku­puol­ten vä­lis­tä palk­ka- ja työ­e­lä­män tasa-ar­voa ei saa­vu­te­ta koh­dis­ta­mal­la uu­sia hei­ken­nyk­siä nais­val­tais­ten alo­jen työn­te­ki­jöi­hin.

Hal­li­tuk­sen esi­tys ir­ti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­nyk­ses­tä on sekä yh­den­ver­tai­suus- et­tä tasa-ar­vo­ky­sy­mys, joka li­säi­si työ­e­lä­män eri­ar­voi­suut­ta ja loi­si epä­var­muut­ta työ­mark­ki­noil­le. Ir­ti­sa­no­mis­suo­jal­la on tar­koi­tuk­sen­sa suo­ma­lai­ses­sa so­pi­mu­syh­teis­kun­nas­sa, jos­sa lain tar­koi­tus on suo­ja­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vaa.

Kolumni on julkaistu Raahen seutu-lehdessä 29.8.2018

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!