Kirjoitukset kategoriassa Kolumnit

Hallituksen nolo näytelmä

Tiistaina nähtiin taas eduskunnassa erikoinen näytelmä, kun pääministeri Juha Sipilä toi eduskunnan käsiteltäväksi tiedonannon hallituksen työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamista alle 10 hengen yrityksissä koskevasta lakiesityksestä. Eduskunta äänestää asiasta tänään ja mitä todennäköisimmin Sipilän enemmistöhallitus saa eduskunnan luottamuksen.

Toisin sanoen tällä luottamusäänestyksellä ei ole mitään merkitystä. Sipilä on viestinyt, että tämän mandaatin jälkeen, se on pulinat pois ja ay-liike polvilleen. Normaaliin edunvalvontaan kuluu vaikuttaa lakihankkeisiin vielä eduskunnan käsittelynkin aikana. Lakiesitystä ei ole vielä eduskuntaan tuotu eikä valiokuntakäsittelyä aloitettu. Tänään ei äänestetä siis lain hyväksymisestä.

Suomea on perinteisesti pidetty sopimusyhteiskuntana, jossa ollaan hakeuduttu puoluerajat ja eturyhmät ylittäviin kompromisseihin. Kempeleläisen yritysjohtaja-pääministerimme tyyli on ollut koko hallituskauden hyvin toisenlainen. Sipilä on luvannut laittaa ”Suomen kuntoon”, mutta todellisuudessa rikkoo jotain meille hyvin tärkeää, nimittäin itsekin peräänkuuluttamansa luottamuksen. Ajamalla yhden eturyhmän etua näin räikeällä tavalla ja nimittelemällä palkansaajapuolta ulkoparlamentaariseksi voimaksi, hallitus viiltää syvät haavat sopimusyhteiskuntamme sieluun.

Ihmettelen suuresti, miten hallituspuolueen kansanedustajat suostuvat tällaiseen teatteriin. Miten itseään kunnioittava lainsäätäjä voi antaa sitoa kätensä ennen kuin koko lakiesitystä on edes nähty? Mitä jos valiokuntakäsittelyssä tuleekin esiin näkökohtia, jotka asettavat lain kyseenalaiseen valoon? Asiantuntijat ovat arvioineet, että lakiesitys tulee törmäämään perustuslakiin, mikä tuntuukin olevan ainoa seinä mihin Sipilän hallituksen surkeimmat esitykset törmäävät.

On todennäköistä, että ay-liike ei tule perääntymään asiassa vaan tulemme näkemän syksyn aikana vielä useita työtaisteluita. Hallitus on syyttänyt ay-liikettä myös siitä, että se tekee tässä vasemmiston vaalikampanjaa. Hallitus tekeekin kaikkensa mustamaalatakseen suomalaisen työntekijäkentän, mutta se ei ymmärrä, että kyseessä on todella viimeinen niitti Sipilän hallituksen työntekijöitä kurittavalle politiikalle.
Asiat ovat usein siltä miltä ne näyttävät. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että hallituksen uppiniskaisuudesta kärsivät paitsi työntekijät ja työnantajat, myös koko suomalainen yhteiskunta, kun pääministeri toimillaan asettaa eduskunnan naurunalaiseksi.

Kirjoitus julkaistu Kalajokilaaksossa 17.10.2018

Share Button

Irtisanominen on jo helppoa

Si­pi­län hal­li­tus on vie­mäs­sä eteen­päin esi­tys­tä hei­ken­tää ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa al­le 20 hen­keä työl­lis­tä­vis­sä yri­tyk­sis­sä. Ky­sei­nen esi­tys kos­ki­si yli 90 pro­sent­tia maan noin 350 000 yri­tyk­ses­tä, jois­sa työs­ken­te­lee yli 200 000 pal­kan­saa­jaa. Esi­tet­ty hei­ken­nys on ris­ti­rii­das­sa pe­rus­tus­lain yh­den­ver­tai­suut­ta kos­ke­van 6. py­kä­län kans­sa, jos­sa vaa­di­taan edis­tä­mään su­ku­puol­ten vä­lis­tä tasa-ar­voa yh­teis­kun­nal­li­ses­sa toi­min­nas­sa ja työ­e­lä­mäs­sä, eri­tyi­ses­ti palk­kauk­ses­ta ja muis­ta pal­ve­lus­suh­teen eh­dois­ta mää­rät­tä­es­sä.

Hal­li­tuk­sen esi­tys muut­taa työ­so­pi­mus­la­kia ja hei­ken­tää yk­si­lö­pe­rus­teis­ta ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa kos­kee eri­tyi­ses­ti nais­val­tais­ten alo­jen, ku­ten pal­ve­lu­a­lo­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä. Tämä uh­kaa työ­e­lä­män tasa-ar­voa ja li­sää su­ku­puol­ten vä­lis­tä eri­ar­voi­suut­ta työ­mark­ki­noil­la, ku­ten KIKY-so­pi­muk­sen lo­ma­ra­ha­leik­kauk­set­kin.

Esi­tys ir­ti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­nyk­ses­tä koh­dis­tuu eri­tyi­ses­ti pal­ve­lu­a­lo­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­hin sik­si, et­tä näi­den alo­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta puut­tu­vat lä­hes­tul­koon ko­ko­naan ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa kos­ke­vat mää­räyk­set. Aloil­la työs­ken­te­le­väs­tä työ­voi­mas­ta lä­hes 70 pro­sent­tia on nai­sia. Hal­li­tuk­sen esi­tys ei nou­da­ta pe­rus­tus­lain edel­lyt­tä­mää su­ku­puol­ten vä­li­sen tasa-ar­von to­teut­ta­mis­ta.

OECD:n sel­vi­tyk­sen mu­kaan Suo­men ir­ti­sa­no­mis­me­net­te­ly on 9. hei­koin yli 34 maan jou­kos­ta. Ir­ti­sa­no­mi­nen on jo nyt Suo­mes­sa help­poa ja hal­paa muu­hun Eu­roop­paan ver­rat­tu­na. Tämä on syn­nyt­tä­nyt EU:n si­säl­le kah­det työ­mark­ki­nat ja hei­ken­tä­nyt suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän ase­maa sil­loin, kun yri­tyk­sen on pi­tä­nyt vä­hen­tää tuo­tan­toa Suo­mes­ta tai muu­al­ta Eu­roo­pas­ta. Kos­ka ir­ti­sa­no­mi­nen on ol­lut huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa ja hal­vem­paa Suo­men tuo­tan­to­lai­tok­sis­ta kuin Kes­ki- tai Ete­lä-Eu­roo­pas­ta, on ir­ti­sa­no­mis­toi­men­pi­tei­tä koh­dis­tet­tu Suo­meen. Tämä hei­ken­tää Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyt­tä.

Suo­mes­sa su­ku­puol­ten vä­li­nen palk­ka-ero on EU:n kah­dek­san­nek­si suu­rin, 17,3 pro­sent­tia. Vii­me vuon­na nais­ten pal­kan­mak­su lop­pui 3. mar­ras­kuu­ta.
Hal­li­tuk­sen oli­si­kin kor­kea ai­ka siir­tyä työ­e­lä­män hei­ken­nyk­sis­tä työ­e­lä­män ke­hit­tä­mi­seen. Su­ku­puol­ten vä­lis­tä palk­ka- ja työ­e­lä­män tasa-ar­voa ei saa­vu­te­ta koh­dis­ta­mal­la uu­sia hei­ken­nyk­siä nais­val­tais­ten alo­jen työn­te­ki­jöi­hin.

Hal­li­tuk­sen esi­tys ir­ti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­nyk­ses­tä on sekä yh­den­ver­tai­suus- et­tä tasa-ar­vo­ky­sy­mys, joka li­säi­si työ­e­lä­män eri­ar­voi­suut­ta ja loi­si epä­var­muut­ta työ­mark­ki­noil­le. Ir­ti­sa­no­mis­suo­jal­la on tar­koi­tuk­sen­sa suo­ma­lai­ses­sa so­pi­mu­syh­teis­kun­nas­sa, jos­sa lain tar­koi­tus on suo­ja­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vaa.

Kolumni on julkaistu Raahen seutu-lehdessä 29.8.2018

Share Button

Kesä, kärpäset ja kiky

Kesäkuussa monet suomalaiset saavat lomarahan. Se on monelle pitkään odotettu helpotus taloudelliseen tilanteeseen. Kuitenkin hallituksen ajama kikysopimus vie pienipalkkaisten työntekijöiden lomarahoista jopa satoja euroja.

Kilpailukykysopimus leikkaa valtion ja kuntien työntekijöiden lomarahoja 30 prosenttia vuosina 2017–2019. Leikkaus koskee yhteensä 500 000 kuntien ja valtion työntekijää. Yle uutisoi sunnuntaina porvoolaisesta keittäjästä Ritvasta, joka oli laskenut leikkauksen vievän häneltä jopa 400 euroa. Tämän takia Ritvalta jää uudet silmälasit hankkimatta.

Vasemmistoliitto oli ja on edelleen ainoa eduskuntapuolue, joka vastustaa kikyä. Kaikki muut ovat hyväksyneet sen.

Oikeisto on kampanjoinut lomarahoja vastaan aina. Lomarahoja nimitetäänkin usein virheellisesti ”palkanlisäksi”, mikä saa lomarahat kuulostamaan joltain ylimääräiseltä luksukselta. Näin asia ei ole, vaan todellisuudessa lomarahat ovat verotettavaa palkkaa siinä, missä kuukausipalkkakin. Lomaraha muine palkanosineen muodostaa työntekijän vuosiansion, minkä perusteella verotuskin määräytyy.

Kikyn takia esimerkiksi alle 2000 euroa kuukaudessa tienaava siivooja menettää vuodessa 431 euroa ja noin 2600 euroa kuukaudessa tienaavat lastentarhanopettajat ja lähihoitajat yli 560 euroa vuodessa. Leikkauksia kompensoivat veronkevennykset jättävät kuitenkin kaikista pienituloisimmat eläkeläiset ja työttömät miinukselle ja hyödyttävät suhteellisesti eniten hyvätuloisimpia.

Esimerkiksi kahden lapsen yksinhuoltajalta jää todennäköisesti kesälomareissu tekemättä, koska lomarahoja leikattiin, lapsilisistä on otettu ja asumiskustannukset ovat nousseet.

Kikysopimus on paitsi etenkin julkisen sektorin pienipalkkaisia naisia epäinhimillisesti kurittava leikkaus, myös talouspoliittisesti järjetön toimenpide. Julkisen talouden suunnitelmasta käy ilmi, että kikyn hinta veronmaksajille on 800 miljoonaa euroa. Se vähentää valtion verotuloja, pienentää kokonaiskysyntää ja heikentää työllisyyttä. Kikyä ajaneet eivät ole kyenneet selittämään, että miten pienipalkkaisten keittäjien, siivoojien, hoitajien ja opettajien palkanalennukset parantavat vientiteollisuuden kilpailukykyä.

Kikystä huolimatta toivotan kaikille hyvää kesää!

Kolumni on julkaistu Raahenseudussa 31.5.2017

Share Button

Parempaa uutta vuotta

Pian päättyvä vuosi 2016 ei ole ollut helppo. Jouluna ajatukseni ovat olleet heidän luonaan, jotka ovat vuoden aikana menettäneet läheisen ihmisen. Kulunutta vuotta leimaa mullistukset, levottomuudet ja konfliktit. Olemme joutuneet todistamaan esimerkiksi lukuisia terrori-iskuja, Syyrian lasten epätoivoa, Trumpin nousua USA:n presidentiksi, brexitin ja Turkin vallankaappausyrityksen.

Myös kotimaatamme on väkivaltaisuuksien, kuten natsismin nousun lisäksi kohdannut moni kolahdus. Lukuisat pienitulosiin ja peruspalveluihin kohdistuvat leikkaukset ovat heikentäneet yhteiskuntaamme.

Vuoden 2016 valtiopäivillä eduskunta hyväksyi 257 hallituksen esitystä. Näistä monet olivat viimeviikkoina hyväksyttyjä budjettilakeja, joissa muun muassa leikattiin työttömyysturvaa, eläkkeitä, opintotukea, lääkekorvauksia, lapsilisiä, kotihoidontukea, eläkeläisten asumistukea, sairauspäivärahoja ja vammaisetuuksia.

Myös palveluista leikattiin. Tästä viimeisin esimerkki on päivystysuudistus, joka on pienten paikkakuntien palveluita heikentävää säästö- ja keskittämsipolitiikkaa. Se heikentää sote-palveluita niin Vaasassa, kuin Pohjois-Suomessakin. Uudistus voi pahimmillaan johtaa Raahessa noin 50 työpaikan menetykseen, jos kaikki leikkaustoiminta keskitetään Ouluun. Periksi ei silti anneta ja taistelu sairaalamme puolesta jatkuu.

Kaikki puolueet Vasemmistoliittoa lukuun ottamatta julkaisivat ennen vaaleja isot leikkauslistat. Vaalit olivatkin kilpalaulantaa siitä, mikä puolue leikkaa eniten. Leikkauksia siis osattiin odottaa, mutta silti hallituspuolueet ovat leikkausvimmassa pettäneet useat vaalilupauksensa.

Kokoomus lupasi, että koulutuksesta ei leikata. Tästä huolimatta hallitus heikentää kolutusta miljardileikkauksilla. Perussuomalaiset lupasivat, että pienituloisilta ei leikata. Nyt kuitenkin köyhiin kohdistetaan kipeimmät leikkaukset.

Tehkäämme siis töitä sen eteen, että vuosi 2017 olisi edellistä valoisampi meille kaikille. Nyt tarvitaan rauhan rakentamista ja yhteiskunnan kehittämistä leikkaamisen sijaan. Parempaa uutta vuotta 2017!

Kolumni on julkaistu Raahen Seudussa 28.12.2016

Share Button

Turvakoti on lähipalvelu

Turvakotien rahoituksen siirtyminen valtiolle on johtanut epävarmuuteen toiminnan jatkumisesta eri paikkakunnilla. Epävarmuudessa eletään muun muassa Raahen ensi- ja turvakodissa, joka on yrittänyt vakuuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tarpeellisuudestaan. Päätöksiä odotetaan kesäkuun alussa, samoihin aikoihin uuden hallituksen hallitusohjelman kanssa.

Suomessa on viime syksyn tietojen mukaan 123 turvakotipaikkaa. Euroopan neuvoston suositus meidän väkiluvullemme on 530 paikkaa, yksi jokaista 10 000 asukasta kohden. Suhdeluvun lisäksi tärkeää on se, mihin turvakodit sijoitetaan. Jos toiminta loppuisi Raahessa, perheväkivaltaa pakeneva joutuisi hädän hetkellä etsimään apua seutukunnan ulkopuolelta Oulusta tai Kokkolasta. Lue lisää »

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!