Kirjoitukset kategoriassa Eduskuntatyö

Liikennekaari vie, mutta mihin suuntaan?

Eduskunta hylkäsi tänään hallituspuolueiden äänin yhdessä SDP:n kanssa tekemämme muutosehdotuksen niin sanottuun liikennekaareen ja lakiin jäi vielä kaksi suurta puutetta. Ensimmäinen koskee tavaraliikenteen harmaata taloutta ja toinen taksien sääntelyä. Ylipäätään harmaan talouden torjuntaa ei tässä laissa huomioitu riittävästi.

Me vasemmistoliitossa haluamme suojella kotimaista työtä ja rehellisiä yrittäjiä. Tavaraliikenneluvan rajoja ei pidä nostaa, vaan niiden tulisi olla 2 000 kilossa pakettiautojen ja 40 kilometrissä tunnissa traktoreiden osalta. Vasemmistoliiton tavoite on estää ja kitkeä harmaata taloutta sekä panostaa suomalaiseen osaamiseen ja yrittäjyyteen. 

Taksien kohdalla valiokunnan tekemät muutokset olivat lähinnä kosmeettisia. Varsinainen ongelma eli asemapaikka- ja maksimihintasääntelystä luopuminen jäi ennalleen. Ymmärrän kyllä tarpeen sääntelyn muuttamiselle ja tavoitteet luoda uudenlaisia joustavia palveluita, mutta näiden muutosten hinta on liian kova etenkin harvaan asutulla alueella sekä kuvaannollisesti että konkreettisesti. Taksien hinnat nimittäin nousisivat siellä, missä kysyntää ei ole niin paljoa, ja taksien saatavuus ylipäätään heikentyisi. Lisäksi kyytien hintojen yksittäisiltä ylilyönneiltä ei suojelisi mikään, mikä vaarantaa erityisesti ikääntyneiden ihmisten aseman.

Kaupungeissa tilanne olisi toinen. Täällä suuri tarjonta pitää huolen siitä, että hinnat ovat kurissa. Samalla kuitenkin voi tosin käydä niin, ettei taksinkuljettaja enää tule toimeen tekemällään työllä. Kuulimme viime perjantaina taksiyrittäjien äänekkään protestin tätä lakia kohtaan. Olemme myös saaneet jatkuvasti viestiä taksikuskeilta sekä sähköpostilla että asiakkaina.

Emme esittäneet koko lain hylkäämistä. Liikenteen sääntely kaipaa uudistamista, ja on hienoa, että nyt vastataan tulevaisuuden tarpeisiin liikenteen digitalisaation ja liikennetiedon avaamisen osalta. Erilaiset uudet liikenteen palvelut ovat tärkeitä, jotta liikennetottumuksemme voivat muuttua ja voimme saavuttaa liikennesektorille asetetut päästövähennystavoitteet. Uudet liikenteen palvelut luovat myös uutta työtä. Tulemme näkemään liikennesektorilla seuraavien 15 vuoden aikana todella suuren muutoksen. Me emme nyt voi edes kuvitella, miten liikumme vuonna 2030, saati sen jälkeen. Siksi meidän täytyy katsoa avoimin mielin tulevaisuuteen ja luoda tilaa uusille ideoille. Samalla on kuitenkin pidettävä mielessä kirkkaana se, mikä on arvokasta: laadukkaat ja sujuvat koko maan kattavat palvelut, liikenneväylien kunnossapito, reilut pelisäännöt markkinoilla, veronmaksun ja valvonnan luotettavuus, päästöjen vähentyminen ja turvallisuus liikenteessä.

Share Button

Hänninen ihmettelee Arctian toimia

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen hämmästelee Arctia oy:n järjestelyä lähettää monitoimimurtaja Nordica Tyynellemerelle talven ajaksi, jonka seurauksena Suomi joutuu vuokraamaan korvaavan jäänmurtajan Ruotsista. Arctia oy on Suomen valtion omistama yhtiö.

- Tuntuu hämmästyttävältä, että Arctia lähettää oman jäänmurtajamme kovimpien pakkasten alkaessa Tyynellemerelle, vaikka kotimaassa on tarvetta kyseiselle kalustolle. Mielestäni tämä ei ole järkevää toimintaa taloudellisesti, ekologisesti tai huoltovarmuuden kannalta, Hänninen sanoo.

- Järjestely herättää paljon kysymyksiä. Näyttää siltä, että tilanteeseen jouduttiin, koska Arctia Shipping Oy haluaa parantaa omaa tulostaan, minkä seurauksena syntyneen murtajan vuokrauksen maksaa valtio. Hyödyn saaja ja maksaja ovat siis eri tahoja.

- Kuinka paljon Arctia Shipping Oy hyötyy tästä järjestelystä ja paljonko yhtiö tulouttaa tuloksestaan valtiolle? Entä paljonko valtio hyötyy tilanteesta ja onko valtio lopulta nettomaksaja kyseiselle järjestelylle, jos kustannukset ovat hyötyjä suuremmat? Hänninen kysyy.

*

Arctia OY:n tiedotteen asiasta voi lukea täältä.

Share Button

Kansanedustaja Hänninen jarruttaisi päivystysuudistusta

Tiedote 8.11.2016, julkaisuvapaa heti.

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen on pettynyt hallituksen päivystysuudistukseen, jossa laaja päivystys keskitetään 12 sairaalalle. Esityksessä esimerkiksi Raahen ja Vaasan leikkaustoiminta loppuisi.

Hännisen mielestä päivystysuudistus tulisi käsitellä soteuudistuksen yhteydessä.

– Hallitus esittää laajaa päivystystä keskitettävän 12 sairaalalle, mikä tarkoittaa pahimmillaan kuoliniskua monelle pienelle, mutta tarpeelliselle sairaalalle. Keskittäminen tällä päivystysuudistuksella on ollut keskustalaisen ministeri Rehulan pöydällä jo jonkin aikaa, mutta yllätyksellistä on se, että hallitus tuo päivystysuudistuksen eduskuntaan nyt kiireellä budjettilakina, eikä osana soteuudistusta, Hänninen sanoo.

– Päivystysten järkevöittäminen on fiksua osana soteuudistusta, mutta laajaa päivystystä muuttamalla nimenomaan säästöt edellä sortuu hallitus mielestäni palveluiden leikkaamiseen haja-asutusalueilta. Esitystä ovat kritisoineet myös monet hallituspuolueiden edustajat.

– Täytyykin ihmetellä, että hallituksella ei ole enempää ymmärrystä haja-asutusalueiden ihmisten arjesta. Hallituksen esityksessä nimittäin todetaan, että toimintojen keskittäminen voi pidentää potilaan matkaa hoitopaikkaan. Välimatkojen pidentymistä halutaan kompensoida sillä, että esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa terveyskeskuksissa ja tarpeen mukaan erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Kysynkin ministeriltä, millä vastaanottotoiminnan lisäämistä resursoidaan terveyskeskuksissa, kun koko päivystysuudistus tehdään säästöt edellä? Hänninen kysyy.

Raahen leikkaustoiminta ollaan hallituksen esityksen mukaan lopettamassa 1. tammikuuta 2018 mennessä. Työttömäksi pelätään jäävän jopa 50 terveydenhuollon ammattilaista.

– Leikkaustoiminta Raahessa on kustannustehokasta ja yksikkö on kehittänyt toimintojaan jatkuvasti laadukkaampaan suuntaan. Leikkaustoiminnan lopettaminen ei saa ymmärrystä paikallisilta päättäjiltä tai alan ammattilaisilta. Nyt tarvitaan puoluerajat ylittävää yhteistyötä, jotta voimme yhdessä turvata pienten sairaaloiden laadukkaat ja toimivat palvelut myös tulevaisuudessa, sanoo Hänninen.

Lisätietoja: Katja Hänninen, 0505123325

Share Button

Sairaita leikkauksia

Hoitamaton diabetes voi tehdä sokeaksi tai aiheuttaa vakavia munuaisongelmia. Suomessa on arviolta noin 350 000 diabeetikkoa ja vuonna 2015 diabeteslääkkeitä korvattiin 360 658 henkilölle. Diabeteksen lisääntyminen on valtava haaste yhteiskunnalle ja sairastaville itselleen diabetes on kallis ja elämää hankaloittava sairaus.

Nyt Sipilän hallitus haluaa laskea diabeteslääkkeiden Kela-korvattavuuden 100 prosentista 65 prosenttiin. Diabetes on jo valmiiksi kallis sairaus. Miten hallitus kehtaa ottaa hampaisiinsa yhden tietyn potilasryhmän? Haluaako hallitus arvottaa sairaita ihmisiä keskenään? Esitetty säästötoimi voi uhata diabetespotilaiden hyvää hoitoa. Diabetesliiton laskelmien mukaan esitetty leikkaus lisäisi joidenkin potilaiden kustannuksia jopa sadoilla euroilla vuodessa. Toteutuessaan säästö johtaisi siihen, että hoitoa ei valita sen mukaan, mikä on sopivin, vaan sen mukaan, mikä on taloudellisesti potilaalle mahdollista kustantaa.

Hallituksen halussa heikentää diabeetikkojen asemaa on sekä sosiaalisia, hoidollisia että taloudellisia ongelmia. Suomen Diabetesliiton mukaan alempaan korvausluokkaan siirtyminen lisäisi sosioekonomisia terveyseroja, sillä lääkekorvauksista leikkaaminen voi aiheuttaa lääkehoidosta karsimista alemmissa tuloluokissa.

Hallitus perustelee osittain epäsuorasti leikkausta sillä, että diabetes on hallituksen mielestä elintapasairaus. Tämä on vaarallinen tie eikä sille tule lähteä. Jos elintapojen vaikutus aletaan jatkossakin ottaa huomioon korvausten kriteereistä päätettäessä, jaamme kohta kaikki sairaat sairautensa ”ansaitseviin” ja ”ansaitsemattomiin” ihmisiin. Hyvä terveydenhuolto kuuluu kaikille ja elintapoihin vetoaminen on sairauksista puhuttaessa usein täysin veteen piirretty viiva.

Lisäksi on lääketieteellisesti kyseenalaista väittää, että kakkostyypin diabetes olisi ehkäistävissä omilla elämäntavoilla. Ja vaikka olisikin, niin mihin elämäntapoihin hallitus kannustaa köyhiä ihmisiä leikkaamalla jatkuvasti toimeentulosta ja palvelusta? Huolestuttavinta on se, että hallituksen leikkaukset kasaantuvat ja kertautuvat kaikista vaikeammassa asemassa oleville ihmisille. Jos olet esimerkiksi diabetesta sairastava työtön yksinhuoltaja, niin sinuun kohdistuu moninkertaisia leikkauksia, kun hallitus leikkaa samaan aikaan diabeetikoilta, lapsilisistä ja sosiaalietuuksista. Me tiedämme varmaksi sen, että köyhyys ja sen mukana tuomat terveyserot ovat periytyviä. Terveempien elämäntapoihin kannustetaan kaikkien ihmisten hyvinvointia lisäämällä, ei jatkuvilla leikkauksilla.

Share Button

Liikennekaari asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan

Liikenneministeri Berner esitteli tänään hallituksen esitystä liikennekaareksi. Esitys on parantunut hieman ensimmäisten luonnosten julkaisemisen jälkeen, mutta edelleen se herättää huolta. Erityisesti taksilupien hinta- ja määräsääntelystä luopuminen voi johtaa eriarvoistumisen lisääntymiseen.

Sipilän hallitus jatkaa maaseudun asukkaita kurittavaa linjaansa. Taksien hinta- ja määräsääntelyn poistaminen tulee kaikella todennäköisyydellä tarkoittamaan sitä, että suurissa kaupungeissa yritykset aloittavat kilpailun kohti pohjaa samalla kun harvempaan asutulla alueella hinnat nousevat. Taksiyrittäjät saavat siis vapaasti määritellä omat hintansa ja palvelualueensa. Tämä ei kohtele eri puolilla Suomea asuvia ihmisiä oikeudenmukaisesti. Sentään Trafin tehtäväksi annetaan hintakehityksen seuranta, ja se voi tarvittaessa puuttua hintaan. Myös matkustajaturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä tulee seurata tarkasti.

Tällaisten suurten uudistusten yhteydessä on aina mietittävä, saavutetaanko niillä alkuperäiset tavoitteet, kohtelevatko ne ihmisiä yhdenvertaisesti ja mitä muita vaikutuksia muutoksilla on. Vasemmistoliitto haluaa kehittää julkista liikennettä raiteisiin panostaen ja siirtää tavaraliikennettä raiteille. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, ja se tapahtuu parhaiten julkisella omistuksella.

Nyt Sipilän hallitus on luomassa rahastusautomaattia. Palveluita ollaan muutenkin koko ajan keskittämässä kasvukeskuksiin, mikä lisää taksikyytien tarvetta, kun esimerkiksi sairaalat ovat entistä kauempana ihmisistä. Jääkö kallistuvien taksimatkojen hintalappu kuntien vai asiakkaiden maksettavaksi? Myös esimerkiksi koulukyytien osalta kuntien kulut uhkaavat nousta pilviin.

Hallituksen tavoite liikennekaarelle on hyvä: kehittää liikennettä palveluna sujuvammaksi ja hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet. Kuitenkin esitys tuntuu keskittyvän normien purkuun liikenteen aidon kehittämisen sijaan. Liiallista sääntelyä on hyvä purkaa, tästä kai kaikki ovat samaa mieltä. Mutta milloin sääntely sitten on liiallista? Suuri osa yhdessä sovitusta normeista on luotu suojelemaan heikoimmassa asemassa olevia. Silloin niiden purkamisella voi olla hyvin vakavia seurauksia. Esitysten vaikutukset täytyisi arvioida hyvin huolellisesti etukäteen, mutta Sipilän hallitukselta tämä on valitettavan usein unohtunut.

Hyvää esityksessä on, että keinotekoisesta jaottelusta satunnaisiin ja kokopäiväisesti palveluita tarjoaviin yrityksiin luovuttiin. Pahimmillaan erilainen kohtelu olisi johtanut harmaan talouden lisääntymiseen ja olisi estänyt rehellisiä yrityksiä kasvattamasta toimintaansa. Pakettikuljetuksessa ei tarvittaisi lupaa, vaan pelkkä rekisteröityminen riittäisi. Tämä luo uuden katvealueen kuljetusalalle. Harmaa talous on jo nyt merkittävä ongelma, ja nyt olisikin etsittävä kaikki keinot sen torjumiseen.

Liikenteen ratkaisut näkyvät jokaisen suomalaisen arjessa hyvin konkreettisesti. Samaan aikaan, kun ministeri Berner esitteli liikennekaarta, käytiin täysistunnossa keskustelua valtion ensi vuoden budjetista. Ensi vuodelle on kyllä luvassa tiehankkeita, mutta liian vähän suhteessa korjausvelkaan. Perusväylänpitoon on varattu 200 miljoonaa euroa, vaikka hallituksen oma päätös oli käyttää siihen ensi vuonna 300 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että teiden ja raiteiden rapistumista ei saada pysäytettyä. Onko Bernerin tarkoitus saattaa tiemme niin huonoon kuntoon, että suomalaiset alkavat kannattaa tieverkon avaamista kilpailulle? Ideologinen yksityistäminen ja valtion omaisuuden myyminen ei ole kehittämistä.

Liikennekaaren on määrä astua kokonaisuudessaan voimaan kesällä 2018. Tänään Berner kertoi vasta ensimmäisestä vaiheesta. Valitettavasti kokonaan vastausta vaille jäivät mahdollisen infrayhtiön perustaminen ja liikenneinvestointien rahoitusmalli. Nämä ovat aivan olennaisia kysymyksiä, jotka ratkaisevat uudistuksen onnistumisen.

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!