Kirjoitukset kategoriassa Eduskuntatyö

Lehtopään kevyenliikenteenväylälle 450 000 euron tuki

Hyviä uutisia!

Synnyinkaupunkiini ja lapsuuden maisemiini Oulaisten Lehtopäähän rakennetaan uusi liikenneturvallisuutta parantava pyörätie. Iloitsemme yhdessä toisen raahelaisen kansanedustajan Hanna-Leena Mattilan kanssa siitä, että valtiovarainvaliokunta päätti tukea jalankulku – ja pyöräilyväylän rakentamista Oulaistenkadun ja Lehtopään koulun väliselle osuudelle Oulaisissa. Jätimme asiasta yhteisen talousarvioaloitteen tänä syksynä. Hankkeen kokonaiskustannus on arviolta 910 000, josta valtiolta saatava summa kattaa puolet. Lehtopään kevyenliikenteenväylälle myönnettiin nyt siis 450 000 euron tuki.

Oulaisten kaupungin pitkään suunnittelema jalankulku- ja pyöräilyväylä on pituudeltaan 2,4 kilometriä ja osa Oulaisten kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Lehtopään kevyenliikenteen väylä parantaa alueen asukkaiden liikkuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä lisää liikkumista jalan ja polkupyörällä.Hanke rahoitetaan valtiovarainvaliokunnan käytössä olevasta eduskunnan jakovarasta. Niin sanottuja joululahjarahoja on 40 miljoonaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaalle niitä tulee 2 miljoonaa euroa erilaisiin infrahankkeisiin.

Kiitokset kollegoille Merja Kyllöselle, Raimo Piiraiselle ja Juha Pylväkselle allekirjoittaneen ja kollega Hanna-Leena Mattilan yhteisen talousarvioaloitteen maaliin saattamisesta valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa.

Suurimmat kiitokseni haluan kuitenkin lausua ystävälleni ja toverilleni Anneli Rajaniemelle, joka on sinnikkäästi vuosikymmenten ajan jaksanut edistää pyörätiehanketta. Kiitos, kun otit yhteyttä ja kiitos, että sain pyörätiehanketta koskevat kaikki suunnitelmat ja kustannusarviot. Ilman niitä olisi ollut haastavaa hanketta saada läpi. Joka tapauksessa puoluerajat ylittävän yhteistyön ansiosta saimme Lehtopään pyörätiehankkeelle eduskunnan jakovarasta 450 000 euroa ja samalla toivottavasti Oulaisten kaupungille mieluisan joululahjan.

❤️
Share Button

Puhe eduskunnan oppivelvollisuuskeskustelussa 8.12.2020

Arvoisa puhemies,

Eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajana haluan painottaa, että keskustelemme nyt lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta todella historiallisesta uudistuksesta. Tällä uudistuksella annamme tästä salista viestin, että mahdollisuus oppimiseen kuuluu kaikille. Maksuton toinen aste ja nykyistä pidempi oppivelvollisuus edistää lapsen oikeutta koulutukseen ja parantaa suomalaisen koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuutta.

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että koulutustason ja työllisyysasteen kohottamisen lisäksi uudistuksella pyritään parantamaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Vaikka koulutustaso ei samalla tavalla enää takaa parempaa palkkaa, se on edelleen tiiviisti yhteydessä hyvinvoinnin kasvuun. Tutkimusten mukaan koulutus on yksi tärkeimmistä asioista, kun puhumme huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puuttuminen on minulle vasemmistolaisena poliitikkona yksi tärkeimmistä päämääristä ja se on myös lapsen oikeuksien edistämisessä oleellinen asia.

Arvoisa puhemies,

Kuinka moni meistä tässä salissa tiesi vielä 15-16 -vuotiaan tarkkaan, mihin elämässään suuntaa? Aina välillä meidän aikuistenkin on hyvä muistella sitä, minkälaista oli olla murrosikäinen lapsi. Näenkin todella tärkeänä, että osana uudistusta parannetaan lasten saamaa tukea ja ohjausta perusopetuksen ja toisen asteen välissä ja aikana.

Lapset ovat myös hyvin erilaisissa asemissa sen suhteen, miten heidän vanhempansa pystyvät tukea näissä valinnoissa. Monilla lapsilla on lisäksi tässä vaiheessa elämää vielä vaikea kehitysvaihe, mihin myös sivistysvaliokunnan mietinnössä viitataan. Nyt, kun perusopetus päättyy nuoret ovat niin henkisesti kuin juridisestikin alaikäisiä ja moni on edelleen murrosiän kuohuntavaiheessa. Nuoret ovat hyvin fiksuja, mutta on silti hyvin inhimillistä, että emme vaadi pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia valintoja vielä tässä vaiheessa vaan annamme lasten olla lapsia. Tätä nykyistä pidempi oppivelvollisuus ja siihen sisältyvä meidän aikuisten nykyistä vahvempi vastuu pitää kaikki mukana, turvaa.

Lisäksi hallituksella on lukuisia toimia, joilla puututaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon. Varhaisempi puuttuminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen eivät olekaan toisensa poissulkevia, vaan molempia tarvitaan. Lasten elämä ja haasteet ovat yksilöllisiä, eivätkä mene minkään yhden kaavaan mukaan. Toisten oppimisen haasteisiin pystytään puuttua jo varhaiskasvatuksessa. Toisten oppimisen tai muun elämän haasteet tulevat eteen vasta myöhemmin. Siksi meidän on panostettava myös oppivelvollisuuden loppuun. Koko opinpolku on tärkeä, jotta lapsen oikeudet toteutuvat.

Arvoisa puhemies,

Erittäin tärkeä osa uudistusta on myös maksuttoman toisen asteen toteuttaminen. Tätä monet lapsi- ja nuorisopolitiikan asiantuntijat ja järjestöt ovat ajaneet jo vuosia.

Hämmentyneenä luin kokoomuksen vastalauseessa sivistysvaliokunnan mietintöön ollutta väitettä, jonka mukaan koulutuksen kustannukset ovat ani harvoin keskeyttämisen syynä. Tämä kertoo siitä kokoomuslaisesta kuplasta, jossa ei ymmärretä pienituloisten perheiden todellisuudesta mitään. Näette tässä edessänne ihmisen, joka ei keskeyttänyt lukiota, mutta joka joutui kuitenkin pyytämään oppikirjoihin lainaksi rahaa sukulaiselta. Niin, meitä joilla toisen asteen kustannukset aiheuttivat stressiä löytyy tästäkin salista. Ja voin sanoa, että heiltä löytyy paljon tämän salin ulkopuolelta, jos vain osaa kuunnella lapsia ja nuoria. Heitä on tosiaan kuunneltava kaikissa heitä koskevissa päätöksissä.

Nuorisobarometrin mukaan 17 prosenttia nuorista kokee joutuneensa rahanpuutteen vuoksi karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan. Tämä luku koski kaikkia 15-29 -vuotiaita vastanneita, mutta niillä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa prosenttiluku oli peräti 42. Pelastakaa Lapset ry:n tekemän selvityksen mukaan 12,9 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että toisen asteen kustannukset ovat aiheuttaneet suuresti haasteita ja 46,9 prosenttia oli sitä mieltä, että kustannukset ovat aiheuttaneet hieman haasteita.

Kaikki on toki suhteellista ja ehkä kokoomuslaisessa matematiikassa nämä ovat pieniä lukuja, mutta itse pidän niitä merkittävinä. Toivon todella, että toisen asteen kustannusten aiheuttamaa stressiä ja ahdistusta ei tällä tavalla aliarvioida. 

Annan tämän viestin myös perussuomalaisille, joiden mielestä toisen asteen maksuttomuudessa kyseessä on lähinnä tulonsiirto hyvätuloisille. Siitä maksuttomassa koulutuksessa ei suinkaan ole kyse, vaan kyseessä on hyvinvointivaltion turvaverkkojen vahvistamisesta. Niiden avulla varmistetaan, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa, vaikka perhe olisi pienituloinen tai vaikka keskituloisessa perheessä tulisi yllättäviä taloudellisia tai muita elämään liittyviä takaiskuja. Niitä tosiaan voi valitettavasti tulla kenelle vaan niin kuin esimerkiksi tämä koronakriisi on kipeästi meille muistuttanut.

Suomi onkin ennenkin päässyt vaikeiden aikojen yli juuri osaamiseen panostamisella. Olen todella iloinen, että teemme nyt niin fiksusti taas. Koronakriisi on tehnyt tästä uudistuksesta vain entistä ajankohtaisemman, kun yhä useammassa perheessä kamppaillaan toimeentulo-ongelmien kanssa. Olen kuunnellut tämän syksyn aikana useita lapsipolitiikan asiantuntijoita, joiden viesti meille päättäjille on selkeä: lapsiperheiden taloudellista tukea tulee vahvistaa. Maksuton toinen aste onkin merkittävä taloudellinen tuki lapsiperheille ja olen todella iloinen ja onnellinen, että uudistuksen eduskuntakäsittely on nyt loppusuoralla. Ensi vuonna tämä uudistus, jota puolueeni on ajanut jo 1990-luvulta asti, on vihdoinkin totta.

Hetki on todellakin historiallinen.

Share Button

Myös pienille koululaisille tarjottava vuorohoitoa

Jätämme tänään Veronika Honkasalon kanssa yhteisen lakialoitteemme pienten koululaisten vuorohoidon järjestämiseksi. Aloitteeseen on kerätty nimiä eduskunnan syysistuntokauden alusta saakka. Lakialoitteen mukaan vuorohoitoa ja kotiin tarjottavaa lastenhoitoa on kehitettävä pienten koululaisten palveluna, jotta esimerkiksi vuorotyötä tekevät tai toisella paikkakunnalla työskentelevät tai opiskelevat eivät joudu jättämään pieniä koululaisia pitkiksi ajoiksi, jopa öiksi yksin kotiin.

Monesti työn ja perheen yhteensovittamiseksi käytävässä keskustelussa puhutaan pelkästään säännöllistä päivätyötä tekevistä ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevista. Korona-arki on konkretisoinut hyvin sen, miten erilaisissa asemissa työntekijät ovat, kun puhutaan työn ja perheen yhteensovittamisesta. Tarvitsemme enemmän keinoja, joilla helpotetaan erityisesti pienipalkkaista ja usein myös raskasta ja epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien lapsiperhearkea.

Perhepolitiikassa on nykyistä paremmin huomioitava perheiden moninaisuus. Tutkimusten mukaan perheen ja työn yhteensovittaminen on monella niin kutsuttua epätyypillistä työaikaa tekevällä, eli aamuvarhaisella, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työskentelevällä vaikeaa. Lakialoitteen päämääränä on ennen kaikkea edistää perheiden yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia, mutta se on tärkeä myös hallitusohjelman työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

Erityisen hankala tilanne on yksinhuoltajilla. Heidän on vaikea ottaa esimerkiksi vuorotyötä vastaan, sillä yhteiskunnan palvelut eivät tue tätä. Yksinhuoltajien aseman parantaminen ja köyhyyteen puuttuminen on myös tasa-arvokysymys, sillä valtaosa heistä on edelleen naisia.

Vuorotyötä tehdään paljon terveys- ja sosiaalipalveluissa, vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Sipilän hallitus vapautti kauppojen aukioloajat ja kiihdytti 24/7-yhteiskuntaan siirtymistä. Sen vaikutukset työntekijöiden arkeen ovat edelleen pitkälti selvittämättä. Palvelualojen ammattiliitto PAM selvitti vuonna 2017 uudistuksen vaikutuksia työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Selvityksen mukaan perheet kokevat, että kuntien lastenhoitopalvelut eivät kaikkialla seuraa työelämän kehitystä.

Erityisenä huolena nostettiin myös pienet koululaiset, jotka jäävät vaille hoitopaikkaa, vaikka vanhemmat tekevät yhä enemmän ilta- ja yötyötä sekä viikonloppuvuoroja. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista perusteltiin lähinnä kuluttajan näkökulmasta. Liikeaikalain kumoamisen lapsi- ja sukupuolivaikutukset tulisi pikaisesti selvittää.

Share Button

Nuorilla on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa aikuiset asettavat käytökselle rajat

Teimme yhdessä Hanna Sarkkisen ja Merja Kyllösen kanssa kirjallisen kysymyksen lastensuojelun tilasta. Pidämme edellisen hallituksen tekemää lakiuudistusta nuorten itsemääräämisen lisäämisestä osasyynä viimeaikaiseen nuorten vakavaan oireiluun.

Kysymme hallituksen toimenpiteistä lastensuojelulain uudistamiseksi. Haluamme varmistaa, että vaativaa sijaishuoltoa tekevät laitokset pystyvät paremmin puuttumaan vakavasti oireilevien nuorten tilanteeseen.

Yhteiskunnalla on erityinen vastuu siitä, että sijaishuoltoon sijoitetut lapset ovat aidosti turvassa ja sijaishuollon toimintaa valvotaan.

Lastensuojelulaitoksista karanneiden nuorten onnettomuudet ja heidän tekemänsä rikokset ovat nousseet viime aikoina esiin julkisessa keskustelussa. Lastensuojelun ammattilaiset näkevät lisääntyneen oireilun taustalla vuoden alussa voimaan astuneen lakimuutoksen, joka korostaa lapsen ja nuoren itsemääräämisoikeutta. Ammattilaiset ovat arvostelleet myös karanneiden nuorten etsintäprosessia.

Lakimuutoksen ja lain tulkinnan koetaan joissakin tapauksissa hankaloittavan käytännön lastensuojelutyön perustehtävää, eli lapsen ja nuoren suojelua, kasvatusta ja kehitystä.

Edellisellä hallituskaudella tehdyn lakimuutoksen taustalla oli lastensuojelulaitoksissa ilmenneet vakavat kaltoinkohtelutapaukset. Lakimuutoksella haluttiin puuttua lasten perusoikeuksien rajoituksiin, jotka tehtiin ilman lain hyväksymää perustetta.

On arvioitava, onko lakia palautettava askel taaksepäin nuorten itsemääräämisen äärimmäisestä korostamisesta kohti kasvatuksen ja turvallisuuden kannalta välttämättömien rajojen asettamista.

Nuorten itsemääräämisoikeuden ja välttämättömien rajojen asettamisen välinen suhde ei ole helppo kysymys. Nuorten oikeuksia ei saa rajoittaa mielivaltaisesti. Kuitenkin nuorella, joka oireilee päihteillä, rikollisuudella, väkivaltaisella käytöksellä ja karkailulla, on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa aikuiset asettavat käytökselle rajat.

Share Button

Lapsilisää maksettava 18 ikävuoteen saakka

Olen toiminut tämän vuoden eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajana ja teimme yhdessä ryhmän varapuheenjohtaja Sari Essayahin kanssa lakialoitteen lapsilisän maksamisesta sen kuukauden loppuun asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lakialoitteeseen aletaan kerätä kansanedustajien nimiä tänään.

Lapsilisän tämänhetkinen ongelma on, että sen maksaminen loppuu, kun lapsi täyttää 17. Lain mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy kuitenkin hänen täyttäessään 18 vuotta.

Lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Lapsilisän loppumiselle 17-vuotiaana ei ole perusteita.

Oikeus saada lapsilisää lapsen täysi-ikäistymiseen saakka helpottaisi erityisesti pienituloisia ja monilapsisia perheitä, mutta myös monessa muussa perheessä lapsen kulut ovat monesti suurimmillaan juuri siinä vaiheessa, kun oikeus saada lapsilisää loppuu. Valtaosa 17-vuotiaista asuu nykyään edelleen lapsuudenkodissaan tai ovat muuten riippuvaisia huoltajansa elatuksesta.

Väestöliiton vuonna 2018 julkaistun perhebarometrin mukaan lapsilisien ulottaminen 18 ikävuoteen saa suomalaisilta vahvan kannatuksen. Kolmasosa naisista piti uudistusta hyvin tärkeänä ja kaksi kolmasosaa melko tärkeänä. Miehillä vastaavat osuudet olivat viidesosa ja puolet. Sama barometri osoitti suomalaisten kantavan huolta lapsiperheköyhyydestä, ja lapsilisien kehittäminen on yksi keino puuttua ongelmaan.

Lapsilisää kehittämällä vähennettäisiin lapsiperheköyhyyttä turhaa byrokratiaa lisäämättä.  Nykytilanteessa köyhät perheet joutuvat turvautumaan paljon kimurantimpaan toimeentulotukeen. Asialla on myös kansantaloudellista merkitystä. Lapsilisien kehittäminen lakialoitteessa ehdotetulla tavalla vahvistaa kotimaista ostovoimaa ja työllisyyttä.

Share Button

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!