Kirjoitukset kategoriassa Eduskuntatyö

Yhteinen vastuumme ihmisestä

Viime viikkoina olemme keskustelleet paljon hoivasta ja sen laadusta. Huoli palvelujen toimivuudesta ja valvonnasta ei varmasti ole tullut yhdellekään kansanedustajalle tai kuntapäättäjälle yllätyksenä. Surullista on, että aina pitää tapahtua jotakin vakavaa, ennen kuin ongelmiin puututaan.
Jokaisella on oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen, eikä ikäihminen saa olla kauppatavaraa. Laiminlyöntien ehkäisemiseksi tarvitsemme lakiin kirjatut kriteerit henkilöstömitoituksesta ja valvonnasta sekä tuntuvat sanktiot niiden rikkomisesta.

Puutteita on ilmennyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mutta yksityisten toimijoiden esiin nousseet toimintatavat ovat härskiydessään pöyristyttäviä. Kun järjestelmällisesti lasketaan hoivan laatua voittojen maksimoimiseksi, henkilöstö uupuu, palvelua tarvitsevat kärsivät ja luottamus yhteiskunnan kykyyn pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista romahtaa. Hyötyjinä ovat miljoonia käärivät suuryritysten johtajat ja sijoittajat.

Voitontavoittelu hoivan laadun ja turvallisuuden kustannuksella on noussut esiin myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten turvallisuus on jäänyt taka-alalle, kun on laitettu nopeasti päiväkoti pystyyn ja maksavat asiakkaat sisään.

Yksityistä päivähoitoa on Suomessa ollut vuosikymmenien ajan ja yleensä toimijoina ovat olleet pienten yritysten rinnalla yhdistykset ja säätiöt. Näille onkin ollut tarvetta, kun on haluttu ottaa huomioon esimerkiksi eri kielelliset tai pedagogiset painotukset. Nyt markkinoille ovat tulleet suuryritykset taustallaan samat pomot kuin esimerkiksi Esperissä ja Attendossa.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen myöhempää oppimista ja sitä kautta jopa ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatus on yksiselitteisesti lapsen oikeus.

Perusopetuksessa voiton tavoittelu on kielletty. Vasemmistoliitto on esittänyt samanlaista kirjausta myös varhaiskasvatuslakiin. Opettajien ammattijärjestö OAJ ja lapsiasiavaltuutettu ovat kanssamme samaa mieltä. Lapsemme eivät ole myytävänä.

Hallituksen soteuudistuksen ratkaisun hetket ovat käsillä. Toteutuessaan se avaisi markkinat yksityisille terveysyrityksille eikä kuntapäättäjillä olisi asiaan enää nokan koputtamista. Yhteinen vastuumme ihmisestä on asetettava voitontavoittelun ja markkinavoimien edelle.

Kirjoitus on julkaistu Pyhäjokiseudussa 13.2.

Share Button

Tekoja perheiden puolesta

Viime päivinä on keskusteltu paljon lapsiperheiden köyhyydestä, syntyvyydestä ja eriarvoistumisesta. Olen seurannut hallituspuolueiden kannanottoja ja vaalilupauksia kovin ristiriitaisin tuntein.

En halua ajatella, että hallitus olisi tehnyt köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä ilkeyttään, mutta on pakko muistuttaa, että esimerkiksi päivähoito-oikeuden rajaukseen liittyvissä asiantuntijalausunnoissa lain muutos arvioitiin lähes poikkeuksetta eriarvoisuutta lisääväksi.

Nyt kun vaalit ovat ovella, onkin hallituksen kelkka yhtäkkiä kääntynyt puheen tasolla, mutta ei tekojen. Ensi vuoden budjettikäsittely eduskunnassa on vielä kesken. Jos hallitus haluaisi tosissaan puuttua lapsiköyhyyteen ja eriarvoistumiseen, se ei olisi leikannut pienimmistä etuuksista ja lapsilisistä ja indeksijäädytykset koulutukseen olisi voitu perua ensi vuodelle.

Tällä viikolla julkaistiin Väestöliiton perhebarometri. Suomalaiset perheet ovat myös huolissaan lapsiperheiden eriarvoistumisesta ja köyhyydestä. 80 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että perheiden kahtiajako on voimistunut tällä hallituskaudella. Lähes puolet vastaajista ajattelee, että perheet on unohdettu. Ensi vaaleista on povattu sosiaaliturvavaaleja.

Vasemmistoliitto julkaisi tällä viikolla oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. Lähtökohtana on oltava eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Tavoitteenamme on perustulo, jonka taso olisi noin 800 euroa kuukaudessa.

Perustuloon siirtyminen edellyttää mittavaa verouudistusta. Perustulo korvaisi kaikki nykyiset perusturvaetuudet, esimerkiksi työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kotihoidontuen, sairaus- ja vanhempainpäivärahat ja opintorahan. Toimeentulotuki säilyisi esimerkiksi yllättäviä arjen kalliita hankintoja varten. Myös ansiosidonnaisia etuuksia maksettaisiin perustulon ylittävältä osalta, ja asumistuki säilyisi.

Sosiaaliturvan uudistamisella on merkittävä rooli myös perhepolitiikassa. Perustulo konkretisoisi kodin piirissä tapahtuvan hoivatyön arvon ja parantaisi esimerkiksi omaishoitajan tai pienituloisen, kodinhoidontuella elävän naisen asemaa.

Sosiaaliturvan uudistamisessa on viime kädessä kyse ihmiskuvasta. Ajattelemmeko ihmisen olevan lähtökohtaisesti passiivinen ja laiska möllykkä, jota pitää tökkiä erilaisilla toimenpiteillä aktiivisuuteen vai ajattelemmeko, että ihminen haluaa osallistua oman elämänsä ja yhteisön kehittämiseen? Perustulo nojaa myönteiseen ihmiskäsitykseen.

Parempi perhepolitiikka vaatii lupausten sijaan tekoja ja luottamusta ihmiseen.

Kirjoitus on julkaistu Raahen Seudussa 28.11.2018

Share Button

Hallituksen nolo näytelmä

Tiistaina nähtiin taas eduskunnassa erikoinen näytelmä, kun pääministeri Juha Sipilä toi eduskunnan käsiteltäväksi tiedonannon hallituksen työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamista alle 10 hengen yrityksissä koskevasta lakiesityksestä. Eduskunta äänestää asiasta tänään ja mitä todennäköisimmin Sipilän enemmistöhallitus saa eduskunnan luottamuksen.

Toisin sanoen tällä luottamusäänestyksellä ei ole mitään merkitystä. Sipilä on viestinyt, että tämän mandaatin jälkeen, se on pulinat pois ja ay-liike polvilleen. Normaaliin edunvalvontaan kuluu vaikuttaa lakihankkeisiin vielä eduskunnan käsittelynkin aikana. Lakiesitystä ei ole vielä eduskuntaan tuotu eikä valiokuntakäsittelyä aloitettu. Tänään ei äänestetä siis lain hyväksymisestä.

Suomea on perinteisesti pidetty sopimusyhteiskuntana, jossa ollaan hakeuduttu puoluerajat ja eturyhmät ylittäviin kompromisseihin. Kempeleläisen yritysjohtaja-pääministerimme tyyli on ollut koko hallituskauden hyvin toisenlainen. Sipilä on luvannut laittaa ”Suomen kuntoon”, mutta todellisuudessa rikkoo jotain meille hyvin tärkeää, nimittäin itsekin peräänkuuluttamansa luottamuksen. Ajamalla yhden eturyhmän etua näin räikeällä tavalla ja nimittelemällä palkansaajapuolta ulkoparlamentaariseksi voimaksi, hallitus viiltää syvät haavat sopimusyhteiskuntamme sieluun.

Ihmettelen suuresti, miten hallituspuolueen kansanedustajat suostuvat tällaiseen teatteriin. Miten itseään kunnioittava lainsäätäjä voi antaa sitoa kätensä ennen kuin koko lakiesitystä on edes nähty? Mitä jos valiokuntakäsittelyssä tuleekin esiin näkökohtia, jotka asettavat lain kyseenalaiseen valoon? Asiantuntijat ovat arvioineet, että lakiesitys tulee törmäämään perustuslakiin, mikä tuntuukin olevan ainoa seinä mihin Sipilän hallituksen surkeimmat esitykset törmäävät.

On todennäköistä, että ay-liike ei tule perääntymään asiassa vaan tulemme näkemän syksyn aikana vielä useita työtaisteluita. Hallitus on syyttänyt ay-liikettä myös siitä, että se tekee tässä vasemmiston vaalikampanjaa. Hallitus tekeekin kaikkensa mustamaalatakseen suomalaisen työntekijäkentän, mutta se ei ymmärrä, että kyseessä on todella viimeinen niitti Sipilän hallituksen työntekijöitä kurittavalle politiikalle.
Asiat ovat usein siltä miltä ne näyttävät. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että hallituksen uppiniskaisuudesta kärsivät paitsi työntekijät ja työnantajat, myös koko suomalainen yhteiskunta, kun pääministeri toimillaan asettaa eduskunnan naurunalaiseksi.

Kirjoitus julkaistu Kalajokilaaksossa 17.10.2018

Share Button

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe Sipilän hallituksen tiedonantoon työllisyyspolitiikasta ja irtisanomislaista 16.10.2018

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitto on tyrmistynyt hallituksen kylmästä viestistä työmarkkinoille. Työntekijä leimataan riskiksi, josta pitää voida hankkiutua eroon entistä kevyemmin perustein. Hallituksen työllisyyspoliittinen linja on ollut koko tämän vaalikauden ajan työttömiä kurittava ja työntekijöiden oikeuksia polkeva. Työehtoja ja palkkoja on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu useaan otteeseen. Hallituksen kilpailukykysopimus oli käytännössä yksipuolisesti saneltu kiristyspaperi, jossa palkattoman työajanpidennyksen ja lomarahaleikkauksien vaihtoehdoksi asetettiin puolentoista miljardin euron köyhiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat lisäleikkaukset sekä pakkolait.

Kaiken huipuksi hallitus vielä petti lupauksensa, jossa se sitoutui luopumaan työttömyysturvan lisäleikkauksista ja valmistelemaan työlainsäädännön uudistukset kolmikantaisesti.
Hallitus on syyllistynyt jopa tuplapetokseen;
Ensin tulivat aktiivimalliksi naamioidut leikkaukset työttömille ja nyt yksittäisen etujärjestön lobbaama irtisanomislaki.

Eduskuntapuolueista ainoastaan Vasemmistoliitto pysyi loppuun asti suomalaisen työntekijän puolella, emmekä hyväksyneet kiristämällä aikaansaadun epäreilun kilpailukykysopimuksen varjolla tehtyjä lakimuutoksia.

Sanelupolitiikan sijaan kannatamme työmarkkinaosapuolten aitoa ja avointa sopimista.

Arvoisa puhemies,

Pääministerin tiedonanto on taas yksi näytelmä Sipilän absurdissa teatterissa. Sipilä hakee eduskunnan selkänojaa lakiesitykselle, jonka sisältöä eduskunta ei ole vielä edes nähnyt. Valitettavasti tällainen toiminta ei suinkaan lisää eduskunnan arvovaltaa vaan asettaa sen jopa naurunalaiseksi. Pääministeri ohittaa lainsäätämisen normaalit prosessit ja haluaa sitoa eduskunnan kädet, ennen kuin se on edes nähnyt koko hallituksen esitystä.

Myös pääministeri Sipilän puheet siitä, kuinka kansalaisyhteiskunta ei saisi pyrkiä vaikuttamaan eduskunnan päätöksentekoon, ovat demokratialle täysin vieraita. Oletteko te pääministeri Sipilä todella sitä mieltä, että kun hallitusohjelma kerran saa eduskunnan enemmistön hyväksynnän, kansalaisten tulisi istua kuuliaisina ja hiljaa aina seuraaviin vaaleihin asti?
Eikö Demokraattisessa yhteiskunnassa myös ammattiyhdistysliikkeellä ole oikeus puolustaa työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja tasa-arvoista työelämää niillä laillisilla keinoilla, jotka sillä on. Nyt hallituksen esityksellä ajetaan vääjäämättä ammattiliitot tilanteeseen, jossa ainoaksi keinoksi jää aloittaa taistelu sopimusyhteiskunnan ja kansalaisten oikeusturvan puolesta.

Kuten sanottua, Sipilän hallitus on heikentänyt palkansaajien ja työttömien asemaa jatkuvasti. Lomarahojen leikkauksen ja palkattoman työajan pidentämisen lisäksi koeaikaa on pidennetty, takaisinottovelvoitetta höllennetty ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoa lyhennetty. Tästä hallituksen kovasta politiikasta ovat joutuneet maksamaan erityisesti naiset ja todennäköisesti näin tulee käymään myös irtisanomislain kanssa. Monilta naisvaltaisilta aloilta esimerkiksi irtisanomissuojaa koskevat määräykset puuttuvat työehtosopimuksista kokonaan. Itse naisvaltaisella matalapalkka-alalla osa-aikamyyjänä työurani tehneenä en voi ymmärtää politiikkaa, jossa sukupuolivaikutukset jätetään jatkuvasti arvioimatta tai niistä ei yksinkertaisesti piitata.

Pääministeri Sipilä, kysynkin, eikö teille mikään riitä? Tässä ei ole kysymys vain siitä, mitä mieltä olemme, vaan siitä mikä on oikeus ja kohtuus. Uskotteko te hallituksessa, että työntekijöiden asettaminen eriarvoiseen asemaan yrityksen koon perusteella on hyväksyttävää ja oikeudenmukaista lainsäädäntöä?

Tätä kysymystä pohti sunnuntaina blogissaan myös valtiotieteen tohtori Jukka Seppinen, joka arvioi, ettei yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla ole mahdollista eriarvoistaa irtisanomisperusteita suurissa ja pienissä yrityksissä ilman puuttumista perustuslain säätämisjärjestykseen. Miksi siis takertua esitykseen, jolla on suuri riski törmätä perustuslakiin ja jonka työllisyysvaikutuksista ei ole näyttöä hallituksen itse tilaamien selvityksien mukaan?
Jopa Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen sanoi Uuden Suomen haastattelussa: ” Nyt ollaan ajamassa maata erittäin kalliiden konfliktien piiriin sellaisella yhden pykälän kirpun nylkemisellä, mistä ei ole kenellekään käytännössä mitään hyötyä.”

Arvoisa puhemies,

Suomen kilpailukyky nojaa korkeaan osaamiseen, työn laatuun ja luotettavuuteen. Se ei voi perustua jatkuvaan työehtojen heikentämiseen ja kansakunnan osaamistason alasajoon. Työpaikoille tarvitaan lisää luottamusta ja yhteispeliä, ei epävarmuutta ja sanelua.

Yritysten kasvun ja kehittymisen tärkein este tällä hetkellä ja todennäköisesti myös tulevina vuosina ei ole irtisanomisen vaikeus, vaan pula osaavasta työvoimasta. Tätä ongelmaa ei irtisanomislailla helpoteta. Päinvastoin, pienten yritysten rekrytointi voi jopa vaikeutua, jos työntekijät menevät mieluummin töihin paremman työsuhdeturvan tarjoaviin isoihin yrityksiin. Hallitus voi esityksellään siis jopa päätyä hankaloittamaan pienten yritysten työvoiman saatavuutta ja toimintaedellytyksiä.

Irtisanomislain heikentämisen sijasta ensimmäisen työntekijän palkkaamista yrityksissä voitaisiin tukea vasemmiston esittämällä automaattisella palkkatuella. Pienyrittäjäohjelmassamme ja esityksissämme olemme listanneet useita keinoja yksinyrittäjien ja itsensätyöllistävien toimeentulon ja arjen helpottamiseksi.
Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat parempia työvoimapalveluita, koulutusta ja kannustavamman sosiaaliturvan – eivät ideologista kurinpalautusta ja alati pahenevaa byrokratiaviidakkoa. Tarvitsemme inhimillisen Suomen, joka toimii kaikille, ei vain harvoille.

Vasemmistoliiito ei voi antaa tukeaan hallitukselle, joka tietoisesti murentaa kansalaisyhteiskunnan luottamusta demokratiaan ja joka toimillaan asettaa työntekijät ja yritykset eriarvoiseen asemaan.
Kannatan edustaja Heinäluoman tekemää epäluottamusesitystä.

Share Button

Sipilän budjetti kurittaa edelleen pienituloisia ja eläkeläisiä

Tällä viikolla eduskunnassa on keskusteltu valtion talousarvioesityksestä ensi vuodelle. Kyseessä on Sipilän hallituksen viimeinen budjetti. Hallituksen talouden linja on ollut kuluneet kolme ja puoli vuotta selkeä, alussa tehtiin massiiviset leikkaukset kaikista heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten toimeentuloon ja perusturvaan, ja nyt hallituskauden lopussa tehdään pieniä korjauksia, jotta äänestäjille jäisi parempi mieli.

Ensi vuoden budjetissa ”eriarvoistumisen ehkäisemiseksi” on suunnattu noin 30 miljoonaa euroa. On hienoa, että esimerkiksi pienimpiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Myös takuueläkettä korotetaan. Näitä saavutuksia hallitus mielellään korostaa, mutta tosiasia on, että suomalaisista kolmanneksen tulot laskevat ensi vuoden budjetin perusteella. Kyseessä ovat Suomen pienituloisimmat ihmiset samalla, kun suurtuloisimpien tulot kasvavat suunniteltujen veroratkaisujen myötä.

30 miljoona euroa ei paljon lämmitä, kun sitä verrataan koko kauden aikana tehtyjen sosiaalietuuksien indeksileikkausten vaikutuksiin. Puhutaan yli kymmenkertaisista summista. Nyt hallitus suunnittelee sijoitussäästötilien verovähennyksiä, jotka eivät taatusti paranna pienituloisen arkea. Kyseessä on taas yksi veropohjaa rapauttava, hyvätuloisia suosiva veronkevennys.

Erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä ei ole ollut helppoa tällä hallituskaudella. Takuu- ja kansaneläkettä on leikattu. Myös palvelumaksujen korotukset sekä leikkaukset matka- ja lääkekorvauksiin tuntuvat erityisesti eläkeläisten kukkarossa. Tämä on vaikeuttanut etenkin paljon sairastavien vanhuuseläkeläisten asemaa. Hallituksen päätösten voikin katsoa pahentaneen eläkeläisköyhyyttä.
Vasemmiston tavoitteena on eläkeläisköyhyyden kitkeminen ja tuloerojen kaventaminen. Eläkkeiden tasoon liittyen olemme ehdottaneet sekä kansaneläkkeen että takuueläkkeen korottamista välittömästi 50 eurolla kuussa ja indeksileikkausten perumista. Tämä parantaisi huomattavasti eläkeläisten ylivoimaisen enemmistön toimeentuloa, ja ainoastaan suurimpien työeläkkeiden saajien käytettävissä olevat tulot pienisivät vähän – heilläkin vain noin viidellä eurolla kuukaudessa.

Tämän jälkeen tulisi myös alkaa valmistella takuu- ja kansaneläkkeen tuntuvampia korotuksia, jotka voitaisiin panna toimeen asteittain muutaman vuoden aikana. Minimitoimeentulotavoitteena tulisi olla, ettei kenenkään kuukausittainen eläke jää alle tuhannen euron.

Eläkkeen määrän lisäksi eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat keskeisesti muun muassa asumisen hinta, lääke- ja matkakorvausten taso sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Vasemmisto on esittänyt uudistuksia, jotka lisäisivät kohtuuhintaisia asuntoja, pienentäisivät asiakasmaksuja ja parantaisivat korvausten tasoa.

Sipilän hallituksen strategia on ollut kaikilla sektoreilla leikata kirveellä ja paikata laastarilla. Alkuhallituskaudesta elimme vielä taantumassa. Taloustieteen oppien mukaan taantumassa kuuluisi elvyttää ja nousukaudella kiristää kukkaron nyörejä, ikään kuin varautua pahan päivän varalle. Nämä opit eivät kuitenkaan kiinnosta hallitusta, joka toimii juuri päinvastoin keventämällä verotusta nousukaudella ja piiskaamalla köyhää taantumassa. Vaikka Sipilä ja kumppanit väittäisivät mitä, totuus on, että tämä hallitus on harjoittanut vahvasti eriarvoisuutta lisäävää talouspolitiikka ja lisännyt tuloeroja.

Katja Hänninen
Vasemmistoliiton kansanedustaja Raahesta

Kirjoitus julkaistu Kansan Tahdossa 28.9.2018

Share Button

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!