Kirjoitukset käyttäjältä katja

Tasa-arvo tarvitsee panostuksia

Hallituksen perhevapaauudistuksen kaatuminen on ollut viime viikkojen kuumin puheenaihe. Uudistuksen kaatuminen ei kuitenkaan ollut yllättävää, sillä kokoomus oli valtiovarainministerin suulla antanut sille järjettömät reunaehdot. Uudistus olisi pitänyt toteuttaa kustannusneutraalisti. Toisin sanoen kokoomus ei ole valmis panostamaan perheiden ja työelämän tasa-arvolle merkittävään uudistukseen mitään.

Uudistukselle annetut lähtökohdat näkyivät hallituksen kaavailemissa malleissa, jotka julkaistiin pian hankkeen kaatumisen jälkeen. Hyvää niissä oli, että vanhempainvapaiden ansiosidonnainen jakso ja isyysvapaat olisivat pidentyneet. Ansiosidonnaisen osuuden kasvattaminen on tärkeää, sillä köyhyys on ollut pikkulapsiperheissä viime vuosina kasvussa. Lisäksi näen tärkeänä perheiden ongelmien ennaltaehkäisemiseksi, että vanhempainpäivärahojen vähimmäismääriä nostetaan.

Mutta koska uudistuksen reunaehtona oli kustannusneutraalius, ansiosidonnaisen osuuden pidentäminen olisi tehty leikkaamalla äitien mahdollisuutta pitää ansiosidonnaista vanhempainvapaata noin viisi viikkoa. Jos tasa-arvoon ei olla valmiita panostamaan taloudellisesti, siitä tulee tällaista nollasummapeliä. Toisen vanhemman tasa-arvon kasvattaminen on pois toiselta vanhemmalta, ja sitä me emme Vasemmistoliitossa voi hyväksyä.

Olen iloinen siitä, että perhepolitiikka on noussut vahvasti keskusteluun, mutta olen samalla huolissani siitä, mihin hallituksen leikkausinto sitä vie. Perhevapaauudistukseen kohdistuu valtavasti odotuksia. Välillä tuntuu, että sen oletetaan yksin ratkaisevan isien aseman perheissä ja naisten aseman työmarkkinoilla. Jos naiset halutaan perhevapailta nykyistä aiemmin töihin, tämä vaatii lisäksi panostuksia esimerkiksi varhaiskasvatukseen. Erityisesti äitien haluun palata perhevapailta töihin vaikuttaa vahvasti käsitykset varhaiskasvatuksen laadusta ja saavutettavuudesta. Hallituksen perhepolitiikan ristiriitaisuus tuleekin hyvin esillä siinä, että se heikensi varhaiskasvatuksen laatua päiväkotien ryhmäkokoja kasvattamalla sekä romuttamalla subjektiivisen päivähoito-oikeuden.

Monella pitkään kotihoidon tuella olevalla äidillä ei myöskään ole työpaikkaa, mihin palata. Hallituksen työllistämispolitiikkaa ei voi myöskään kehua siitä, että se sopisi hyvin pikkulapsiarkeen. Mitä tapahtuu, jos työttömän vanhemman on karenssin uhalla otettava töitä vastaan hyvin lyhyellä varoitusajalla ja lapsella ei ole hoitopaikkaa? Tai miten sopii työpaikan vastaanottaminen hyvin pitkän matkan päästä, jos perheessä on pieniä lapsia? Nämä ongelmat ovat arkipäivää erityisesti yhden vanhemman perheissä.

Toivottavasti seuraavaan hallitusohjelmaan saadaan perhevapaauudistus, joka kasvattaa erilaisissa tilanteissa olevien perheiden valinnanvapautta ja tasa-arvoa.

Kolumni julkaistu Kalajokilaaksossa 21.2.2018

Share Button

Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden tilannetta helpotettava

Hallitus esittää, että lapsilisän yksinhuoltakorotusta nostetaan 48,55 eurosta 53,30 euroon lasta kohden kuukaudessa. Nosto ei kuitenkaan hyödytä kaikkein pienituloisempia, toimeentulotukea saavia perheitä. Toimeentulotukea hakiessa lapsilisä otetaan huomioon tuen määrään vaikuttavana tulona.

– Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on paljon ja heidän suhteellinen määränsä vaihtelee myös alueellisesti merkittävästi. Vuonna 2014 suhteellisesti suurin luku oli Uudellamaalla, eli 10,6 prosenttia ja pienin luku oli Keski-Pohjanmaalla, missä luku oli 6,3 prosenttia. Nämä ovat hurjia lukuja, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, kansanedustaja Katja Hänninen sanoo.

Lapsiperheköyhyydestä on valtavasti tutkimustietoa. Jo hyvin pienet lapset stressaavat perheensä toimeentulosta ja erityisesti perheiden pitkään jatkuneet taloudelliset ongelmat vaikuttavat lasten hyvinvointiin.

– Lapsiperheköyhyyden taustalla on monenlaisia tekijöitä. Yksi tekijä liittyy nimenomaan perherakenteeseen. Yksinhuoltajaperheillä köyhyysriski on paljon korkeampi kuin niissä perheissä, joissa on kaksi huoltajaa. Tähän lapsilisän yksinhuoltajakorotus ei siis pysty kuin osittain vastaamaan, koska osa perheistä ei korotuksesta hyödy lainkaan, Hänninen toteaa.

Perusturvan matala taso on merkittävä syy lapsiperheköyhyyden taustalla. Perhepoliittisten tulonsiirtojen reaaliarvo on romahtanut. Tämä vaikuttaa erityisesti köyhiin lapsiperheisiin, joissa tulonsiirtojen osuus käytettävistä tuloista on kolminkertainen verrattuna muihin lapsiperheisiin.

– Toimeentulotukea saavien perheiden tilannetta on helpotettava. Tutkimukset osoittavat, että jos vanhemmat ovat saaneet pitkään toimeentulotukea, tällä on vaikutuksia esimerkiksi lasten koulutustasoon, mielenterveysongelmiin ja toimeentulo-ongelmiin aikuisiässä.

Katja Hänninen on tehnyt vuosina 2014 ja 2015 lakialoitteen siitä, että lapsilisää ei oteta huomioon tulona toimeentulotukea hakiessa.

Lisätietoja: Katja Hänninen, katja.hanninen@eduskunta.fi, 050 512 3325

Share Button

Terveet talot, terveet ihmiset

Erilaiset sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi. Sisäilmaongelmista kärsii valtava määrä ihmisiä, joista osa on menettänyt sekä terveytensä että kotinsa.

Heillä ei ole aikaa odottaa, eikä varaa kalliisiin ja pitkiin oikeusprosesseihin. He tarvitsevat apua heti. Ongelman laajuus on tiedossa. Jo viisi vuotta sitten, vuonna 2012 valmistui eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti home- ja kosteusvaurioista. Raportissa esitetään useita toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi, mutta niitä ei ole otettu käyttöön. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn korjausavustusjärjestelmä kosteusvaurioiden korjaamiseen on lopetettu tämän vuoden alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että terveyshaitoista kärsivät ihmiset on jätetty oman onnensa nojaan ja kolmannen sektorin autettaviksi.

Sisäilma sairastuttaa kouluissa ja päiväkodeissa. OAJ:n mukaan jopa kaksi kolmasosaa kouluista kärsii sisäilmaongelmista. Homekouluja on näistä jopa 20 prosenttia, eli noin 100 000 lastamme altistuu homeongelmille jokaisena koulupäivänä. Pahimmillaan altistuminen sisäilmaongelmille alkaa jo päiväkodista ja jatkuu peruskoulun kautta työpaikalle.

Ongelma ei tietenkään koske vain julkisia tiloja, vaan moni perhe on menettänyt oman kotinsa home- ja kosteusvaurioiden takia. Kun lapset sairastuvat ja vanhemmat menettävät työkykynsä, niin mitä jää jäljelle? Kun koti ja terveys menee, jäljelle jäävät vain kivut, velat ja epätoivo.

Sisäilmasta sairastuneiden tilannetta vaikeuttaa myös se, että diagnosointi ei ole kunnossa. Lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset eivät välttämättä osaa tunnistaa oireiden perusteella ongelmien syytä. Liian moni on kokenut vuosien pompottelun, leimaamisen luulosairaaksi ja oireiden vähättelyn ennen kuin saa oikean diagnoosin ja apua sairauteensa.

Me tarvitsemme terveitä taloja, jotta voimme pysyä terveinä. Jokaisella on oikeus työskennellä ja opiskella ilman vaaraa sairastua. Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisy on halvin ja inhimillisin keino, mutta sairastuneiden ja altistuneiden auttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä heti. ARAn korjaus- ja neuvontajärjestelmä pitää palauttaa ja valtion avustuksia julkisten tilojen peruskorjaushankkeisiin on lisättävä.

Home- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen täytyy osoittaa riittävät taloudelliset resurssit. Lisäksi on tärkeää, että rakentamisessa otetaan käyttöön vastuupykälät, jotka saattavat vahingonkorvausvelvolliseksi yritykset, jotka huolimattomuuttaan ovat rakentaneet sutta ja sekundaa. Joukkokanneoikeuden säätäminen on tärkeää lasten ja työntekijöiden oikeusturvan takaamiseksi. Lainsäädäntöä on siis kehitettävä, jotta ihmisten oikeusturva voidaan varmistaa kaikissa tapauksissa. Meillä ei ole varaa sairastuttaa lapsiamme ja jokaisella on oikeus terveellisiin tiloihin.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 1.11.2017

Share Button

Oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen laajennettava

Kansanedustaja Katja Hännisen mukaan työsopimuslakia on muutettava niin, että työntekijällä on oikeus tilapäiseen, enintään neljän päivän pituiseen hoitovapaaseen alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti. Nykyinen lainsäädäntö ulottaa oikeuden vain alle 10-vuotiasiin lapsiin.

– Monet työehtosopimukset lähtevät jo nyt siitä, että sairasta lasta saa hoitaa siihen asti, kun lapsi on 12 vuotta. Ikärajan nostaminen on tärkeää perheiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

Monessa lapsiperheessä etenkin talvikausi on hankala, kun sekä lapset että välillä myös vanhemmat sairastavat. Moni vanhempi kokee, että 10-vuotias ei ole vielä tarpeeksi vanha sairastamaan yksin.

– Nyt lain ikäraja ei vastaa perheiden tarpeisiin. Monissa perheissä tilanne hankaloituu huomattavasti, kun 10 vuoden ikäraja ylittyy.

Hänninen jätti asiasta lakialoitteen kaikkien kansanedustajien allekirjoitettavaksi. Lakialoitteeseen kerätään nimiä YK:n lapsen oikeuksien päivään 20. marraskuuta asti.

– Lakialoitteessa on kysymys ennen kaikkea lasten oikeudesta saada hyvää hoivaa ja aikuisen läsnäoloa sairastaessa.

Lisätietoja: Katja Hänninen, katja.hanninen@eduskunta.fi, 050 512 3325

Share Button

Aarteemme tänään ja huomenna

Kansanedustajan työn mielenkiintoisempia ja opettavaisempia tapaamisia ovat vierailut, joissa tutustutaan erilaisten työpaikkojen arkeen. Kansanedustajat päiväkodeissa –teemaviikot tuovat tämän ja viime viikon aikana kansanedustajia tutustumaan päiväkoteihin ympäri Suomen. Kävin viime viikolla päiväkodeissa Raahessa ja Oulaisissa. Tällä viikolla matka jatkuu oululaisiin päiväkoteihin.

Päiväkotivierailuilla saa vain hämmästellä, minkälaisella taidolla lapsia päiväkodeissamme hoidetaan. Useammin pitäisikin muistaa, kuinka arvokkaan tuen ammattikasvattajat antavat vanhemmuudelle. Tällainen tuki on erityisen arvokasta vaikeina hetkinä, joita varmasti tulee jokaiselle vanhemmalle. Päiväkoti tarjoaa hienon tilaisuuden jakaa huolia ja iloja omasta lapsesta ammattilaisten kanssa.

On mahdoton nähdä, miten pärjäisimme ilman päiväkoteja. Päiväkotien henkilökunta ei ole kuitenkaan säilynyt naisvaltaiset alojen vitsaukselta. Vaikka juhlapuheissa aina kiitellään, arvostus ei näy palkkauksessa. Vetoankin syksyn työmarkkinakierrokseen solidaarisen palkkapolitiikan puolesta, koska naisvaltaiset alat on viime vuosina unohdettu täysin ja tästä päiväkotien henkilökunta on hyvä esimerkki.

Raahessa ja Oulaisissa vieraillessa oli helpottavaa nähdä, kuinka hyvin asiat näillä paikkakunnilla ovat. Raahelaisena poliitikkona voin olla vain ylpeä siitä, että meillä ei toteutettu hallituksen politiikkaa vaan ryhmäkoot ja päivähoito-oikeus säilyivät ennallaan. Ryhmäkokojen kasvattaminen kuormittaa sekä päiväkotien lapsia että aikuisia. Päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi työttömien ja perhevapaalla olevien lapsilta taas asettaa perheet epätasa-arvoiseen asemaan vaikeuttaen töiden vastaanottamista tai pikkuvauva-arkea.

Hallitusta voi kiittää siitä, että se aikoo alentaa pieni- ja keskituloisten päivähoidon maksuja. Tämä on oikea suunta. Kyselin päiväkodeissa mielipidettä Vasemmistoliiton ajamasta mallissa, jossa kaikille 3-5 –vuotiaille taataan 15 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa. Tämä ehdotus sai myönteisen vastaanoton.

Vierailuilla olen kokenut liikuttavia hetkiä, kun olen saanut lukea lapsille satuja ja syödä heidän itse tekemiään pikkuleipiä. Meidän on pidettävä nämä kaikki lapset mukana ja muistettava päiväkotien tärkeä rooli hyvän lapsuuden vahvistamisessa.

Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 30.8.2017

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!