Kirjoitukset käyttäjältä katja

Lasten ja nuorten mielipiteet kuultava koronakriisin hoidossa

Olen eduskunnan Lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajana iloinen siitä, että lasten ja nuorten näkemyksiä etäopetuksen sujumisesta on selvitetty laajalla verkkokyselyllä. Se on ollut auki toukokuun alussa kymmenen päivää, ja vastaajia kertyi noin 50 000 yli 400 peruskoulusta.

Tämän laajan selvityksen kautta lapset ja nuoret pääsevät ensimmäisen kerran kunnolla ääneen koronakriisin aikana. Tämä on todella tärkeää ja tähän meitä velvoittaa myös lapsen oikeuksien sopimus. Sen mukaan lapsilla on oikeus tulla kuulluksi heitä koskevissa asioissa.

Kyselystä on ollut julkisuudessa vasta alustavia tuloksia. Niiden perusteella voidaan sanoa, että vasemmistolaisten poliitikkojen esittämät huolet ovat olleet aiheellisia.

Suurella osalla peruskoulun oppilaista etäopiskelu on mennyt hyvin. Kuitenkin tulosten mukaan vaikeudet kasaantuvat samoille perheille ja kriisitilanteissa perheiden väliset erot kärjistyvät. Lasten mielipiteitä kuullessa huoli haavoittuvassa asemassa olevista lapsista kasvaa. Huolestuttavaa on esimerkiksi se, että peräti 12 prosentilla kyselyyn vastanneista lapsista on ollut vaikeuksia saada yhteyttä opettajaan ja 19 prosenttia yläkoululaisista raportoi kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta.

Hallitus antaa kevään aikana erillisen lasten ja nuorten tukipaketin. Vasemmistoliiton mukaan siihen pitää sisältyä tuntuvia lisäpanostuksia kaikkien koulutusasteiden järjestäjille, perhetyöhön, lastensuojeluun ja oppilas- ja opiskelijahuoltoon.

Tämä kysely antaa tärkeää tietoa myös lasten ja nuorten tukipaketin valmisteluun. Yksi iso 1990-luvun laman virhe oli, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin ei satsattu tarpeeksi. Tätä virhettä ei saa nyt toistaa. Koronakriisin opetukset on otettava mukaan myös kansallisen lapsistrategian valmisteluun. Meidän on mietittävä, miten takaamme entistä paremmin mahdollisissa tulevissa kriiseissä haavoittuvassa asemissa olevien lasten oikeuksien toteutumisen.

Share Button

Ihminen on rahaa tärkeämpi

Viime aikoina on puhuttu paljon koronakriisin talousvaikutuksista. Paljonko maksavat tukitoimet heikoimmassa asemassa oleville ihmisille ja paljonko talous ja työllisyys notkahtavat kriisin seurauksena? Mutta paljon taloutta tärkeämpää on puhua ihmisten henkisestä selviämisestä ja terveydestä niin Suomessa kuin muuallakin. Euroopan unionin eteläiset jäsenmaat ovat jo kärsineet raskaasti koronaepidemiasta ja näyttää myös siltä, että valmiiksi velkaantuneet Italia ja Espanja tulevat myös taloudellisesti maksamaan suuren laskun. Valitettavasti Euroopan unioni on järjestelmänä sellainen, että jäsenmaat ovat taloudellisesti toisistaan riippuvaisia. Suomen viennistä yli puolet kohdistuu euromaihin.

Eräänä ratkaisuna EU-jäsenmaiden tukemiseksi kriisissä on ehdotettu eurobondeja eli euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjoja. Kyseessä olisi väliaikainen keino laskea euromaiden välisiä korkoeroja ja helpottaa jäsenmaiden lainansaantia. Vastuu eurobondien takaisinmaksusta olisi jaettu samassa suhteessa kuin EU-jäsenmaksut. Näihin joukkovelkakirjoihin liittyy riskejä, joiden takia suhtaudun niihin kielteisesti. En nimittäin halua edistää EU:n liittovaltiokehitystä ja lisätä sellaista yhteisvastuuta, jossa Suomi voi pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan muiden maiden velkoja. Lisäksi muistissa on hyvin se, että finanssi- ja eurokriisin vaikutukset osuivat heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kun samalla pelastettiin suurpankkeja.

Tärkeintä koronan aiheuttaman kriisin ratkaisussa on, että niin kansallisella kuin EU-tasollakin mietitään ihmisiä ja työpaikkoja. Ovatko jälleen yksityisen suurpääoman omistajat hyötyjinä ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kärsijänä? Puhutaanko enemmän talouden pelastamisesta kuin ihmisten pelastamisesta?

Keskustelu taakan jaosta on vasta alussa. On löydettävä oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja kuin eurobondit. Meidän on oltava avoimia sellaisille esityksille, jotka asettavat ihmisten hyvinvoinnin keskiöön. Solidaarisuutta tarvitaan, mutta tuki on kohdennettava oikein, eikä koronalaskua saa kaataa tavallisten ihmisten maksettavaksi samaan aikaan kun pankit ja suuryritykset jatkavat kuten ennenkin. Ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulee huomioida kaikissa jälleenrakennustoimissa.

Akuutin kriisin jälkeen meidän on myös keskusteltava siitä, miten huoltovarmuus voidaan jatkossa turvata sekä Suomessa että EU:ssa. On varmistettava, että ruokaomavaraisuus, energiatuotannon häiriöttömyys, puhdas vesi ja liikenneyhteydet voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.

Kolumni julkaistu Kalajokilaaksossa 15.4.2020

Share Button

Kaikilta odotetaan vas­tuul­li­suut­ta – nyt ei ole jät­tio­sin­ko­jen tai palkkioiden korotusten aika

Olemme eläneet useamman viikon poikkeuksellisissa olosuhteissa. Koulut, päiväkodit, ravintolat, teatterit ja jääkiekkokaukalot ovat hiljentyneet.

Yt-menettelyiden ja lomautusten piirissä on satojatuhansia työntekijöitä ja erityisesti pienet matkailu- ja ravintola-alan sekä palvelualojen yrittäjät ovat joutuneet kriisin syyttömiksi sijaiskärsijöiksi.

Monen perheen ja yksinyrittäjän arki on nyt mennyt uusiksi ja taloudelliset murheet painavat monen mieltä samalla kun epätietoisuus tilanteen kestosta ja eri tukimuotojen saavutettavuudesta herättää kysymyksiä.

Hallitus on reagoinut poikkeukselliseen tilanteeseen kaikilla niillä keinoilla, jotka työkalupakista on käyttöön pystytty ottamaan. Silti meillä riittää vielä paljon tehtävää taistelussa koronaa vastaan. Tässä tilanteessa onkin äärimmäisen tärkeää korostaa kaikkien toimien hyväksyttävyyttä, oikeasuhtaisuutta ja oikeudenmukaisuutta.

Kaikilta odotetaan nyt vastuullisuutta, eikä esimerkiksi yhdenkään yrityksen tulisi tänä keväänä maksaa omistajilleen osinkoja tilanteessa, jossa työntekijöitä lomautetaan tai jopa irtisanotaan. Valtionyhtiöiden on näytettävä esimerkkiä mitä tulee johdon palkitsemiseen ja osinkojen maksamiseen. Nyt ei ole jättiosinkojen tai johdon palkkioiden korotusten aika, päinvastoin nyt tarvitaan yhteiskuntavastuuta ja malttia.

Osa yrityksistä on jo luopunut osinkojen maksamisesta ja johdon palkkioita on jopa laskettu. Mikäli valtio nostaa osinkoja yhtiöistään, on tulot käytettävä korvamerkittynä työllistäviin investointeihin koko maassa ja kaikista haavoittavimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen.

Naapurimaa Ruotsissa yritykset, jotka nyt saavat valtiolta koronatukea, eivät saa maksaa tänä vuonna osinkoja. Vastaavanlainen kielto pitäisi ottaa käyttöön Suomessakin.

Odotan hallitukselta toimia myös puuttua listaamattomien yritysten osinkoverotuksen nykyiseen malliin, joka yritystukia pohtineen työryhmän raportin mukaan tuottaa perusteetonta etua pääomarikkaiden yritysten suurille omistajille ja on ohjausvaikutuksiltaan kansantaloudelle haitallinen.

Lisäksi Finnwatchin tuoreesta raportista käy ilmi, että yhteiskunnan listaamattomien yhtiöiden omistajille antama yli 400 miljoonan euron verotuki tukee keski-ikäisiä, varakkaita ja kaikkein hyvätuloisimpia miehiä. Kyse on paitsi tasa-arvosta, myös yritysten yhdenmukaisesta kohtelusta. Olisiko nyt vihdoinkin aika myös uudistaa veropolitiikkaamme oikeudenmukaisemmaksi?

Lopuksi muistutan vielä, että edelleen kunnissa korkeinta päätösvaltaa käyttävät vaaleilla valitut valtuutetut ja Suomessa valta kuuluu kansalle, jota edustaa valtiopäiville kokoontunut eduskunta. Valitettavasti joistakin kunnista on kantautunut huoli demokratian ja oikeusvaltioperiaatteen sivuuttamisesta. Edes poikkeusoloissa demokratiaa ei saa halvaannuttaa, eikä päätöksentekoa ulkoistaa virkamiehille.

Kirjoitus julkaistu Kalevassa 4.4.2020

Share Button

Perustulo ja terapiatakuu toisivat mielenrauhaa koronan keskelle

Olen huolissani koronan aiheuttaman kriisin vaikutuksista mielenterveyden häiriöihin sairastuneisiin tai niihin, jotka ovat vasta parantumassa mielenterveysongelmasta. Myös perusterveen ihmisen mieli voi olla nyt koetuksella, mutta mieleltään jo valmiiksi hauraat ovat erityisessä riskiryhmässä.

THL:n riskiryhmät kattavat ne, joille korona aiheuttaa todennäköisemmin vakavia, sairaalahoitoa vaativia oireita. Lisäksi meidän on huolehdittava niistä, jotka ovat riskiryhmässä koronan aiheuttaman ahdistuksen ja pelon suhteen.

Koronaviruksen torjunta vaikuttaa monella eri tavalla ihmisten arkeen. Monissa perheissä lapset ovat nyt kotona koko ajan. Varhaiskasvatusikäisten lasten tarpeet sekä koululaisten etäopetus kuormittavat erityisesti niitä perheitä, joissa arjen jaksaminen on esimerkiksi vanhemman tai lapsen mielenterveyden häiriön takia ollut muutenkin koetuksella. Päiväkodeista ja kouluista saatu ammattikasvattajien tuki on tärkeää vanhempien jaksamiselle. Tämä tuki voi olla nyt lähes kokonaan katki, koska etäopetus kuormittaa myös opettajia tai yhteyttä päiväkotiin ei ole.

Joka neljännen lapsen vanhemmalla on ollut Suomessa lapsen elinaikana mielenterveyden ongelmia. Myös lasten oirehtiminen on yleistä. Myös normaalioloissa ongelmat monesti kasaantuvat ja perheet jäävät ongelmiensa kanssa liian yksin. Poikkeusoloissa tämä ilmiö pahenee, kun suurella osalla perheistä on huolta myös toimeentulosta.

Tilanne on kuormittava myös monelle yksin elävälle, joiden läheiset ovat eristyksissä omissa kodeissaan. Kontaktilla toisiin ihmisiin on suuri merkitys mielenterveydelle. Järjestöjen tekemä työ on todella tärkeää mielenterveysongelmien hoidossa. Nyt esimerkiksi moni vertaistukiryhmä on tauolla, mutta onneksi järjestöt ovat kehittäneet luovasti myös uusia ratkaisuja tässä tilanteessa.

Tällä hetkellä kukaan ei osaa sanoa, minkälaiset pitkäkestoiset vaikutukset kriisillä on mielenterveyteen. Meidän päättäjien on oltava tässä valppaina ja tehtävä kaikkemme, jotta ongelmien ennaltaehkäisyn palvelut saavat riittävän rahoituksen.  Nyt emme saa toistaa 1990-luvun laman virheitä, vaan meidän on huolehdittava niin kriisin aikana kuin sen jälkihoidossa perheiden tuesta, mielenterveyspalveluiden saatavuudesta ja riittävästä perusturvan tasosta. Terapiatakuu ja perustulo ovat tämän kriisin seurauksena entistä ajankohtaisempia tavoitteita.

Share Button

Selviämme kriisistä yhdessä

Elämme aikaa, joka on täynnä avoimia kysymyksiä ja epävarmuutta. On ymmärrettävää, että tilanne, jossa on paljon ennakoimattomuutta aiheuttaa meissä ahdistusta. Me päättäjät saamme päivittäin huolestuneilta kansalaisilta toimeentuloon, arkeen ja työhön liittyviä kysymyksiä. Vaikka tässä poikkeuksellisessa ja uudessa tilanteessa emme niihin läheskään kaikkiin osaa vielä vastata, etsimme ratkaisuja koko ajan ja kuulemme ja jaamme ihmisten huolen.

Poikkeuksellisen tilanteen nopeat muutokset näkyvät hallituksen lähes jokapäiväisinä tiedotustilaisuuksina. Avoimuus ja tiedon jatkuva päivittäminen ovat ensiarvoisen tärkeäitä. Se lisää luottamusta ja vähentää epätietoisuutta. Viime viikolla hallitus joutui korjaamaan linjaustaan 1-3 -luokkalaisten lähiopetuksen järjestämisestä. Tämä aiheutti ymmärrettävästi opettajissa ja vanhemmissa turhautumista. Syy linjauksen muuttumisen taustalla oli kuitenkin merkittävä, eli oikeusvaltion ja perustuslain kunnioittaminen. Lakimme ei tunne virallisesti luetteloa kriittisistä aloista, eikä lasten erilainen kohtelu olisi ollut näin perustuslain mukaista. Hallituksen suositus ei kuitenkaan muuttunut miksikään, eli edelleen kaikki lapset, myös pienet koululaiset suositellaan pidettäväksi etäopetuksessa, jos vain mitenkään mahdollista. Perheet sekä opetuksen ja varhaiskasvatuksen työntekijät ovat joustaneet ja sopeutuneet uuteen haastavaan tilanteeseen uskomattoman hyvin.

Tällä viikolla hallitus lupasi käydä jatkuvaa vuoropuhelua kuntien johdon ja päättäjien kanssa, jotta kuntien tilanteeseen saadaan helpotusta. Tämä lupaus oli minulle kuntapäättäjänä tärkeä. Monissa kunnissa tilanne on ollut heikko jo ennen kriisiä ja nyt verotulot laskevat ja sosiaali- ja terveydenhuollon menot kasvavat. Lisäksi kuntien työntekijät ovat suurimmaksi osaksi juuri niitä, joiden työllä yhteiskuntaa tällä hetkellä pidetään kasassa.

Kukaan ei voi tällä hetkellä tietää, kuinka kauan poikkeuksellinen tilanne kestää, joten pitkäaikaisia vaikutuksia on myös mahdotonta tällä hetkellä arvioida. Tilanne on kaikille uusi. Hallitus tekee epävarmassa tilanteessa kuitenkin nyt kaikkensa, että kriisin erilaisiin vaikutuksiin pystytään saamaan helpotusta oli kyse sitten ihmisten toimeentulosta, jo valmiiksi vaikeassa asemassa olevien perheiden jaksamisesta tai kuntataloudesta.

Mutta valtiovalta ei pysty tähän yksin. Meidän kaikkien on kannettava vastuumme siinä, että epidemian huippua voidaan tasata. Tilanne on erityisen vaikea terveydenhoitojärjestelmällemme, jos sairaalahoitoa vaativia tapauksia tulee kerralla suuria määriä. Noudattamalla ohjeita ja suosituksia suojaamme erityisesti riskiryhmäläisiä, mutta myös meitä kaikkia muita. Haluan kiittää kaikkia alueemme vapaaehtoisia ruoka- ja muun avun toimittamisesta tarvitsijoille. Kaupunkimme tekee kaikkensa kuntalaisten terveyden ja toimeentulon varmistamiseksi sekä tilanteesta kärsivien pienten yritysten tukemiseksi. Selviämme tästä yhdessä.

Kolumni ilmestynyt Raahen Seudussa 25.3.2020

Share Button

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!