Kirjoitukset käyttäjältä katja

Varhaiskasvatuksen vuorohoito kaipaa valtakunnallista kehittämistä

Jätän tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen varhaiskasvatuksen vuorohoidon valtakunnallisesta kehittämisestä. Vuorohoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestämistä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä. Esimerkiksi kauppojen laajentuneet aukioloajat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa entistä useampi lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta perinteisen virka-ajan ulkopuolella. Vuorohoidossa toteutettavan varhaiskasvatuksen merkitys perheiden tukena ja vanhempien työssäkäynnin mahdollistajana tulee siis luultavasti vain kasvamaan tulevaisuudessa.

Varhaiskasvatuslakia uudistetaan parhaillaan ja lakiesityksessä esitetään vuorohoidon järjestämisestä pykälää, joka on voimassa olevaan lakiin nähden uusi. Pykälään kirjattaisiin yleinen tulkinta vuorohoidon tarveharkintaisuudesta ja sitä olisi järjestettävä ainoastaan lapselle, joka tarvitsee sitä lapsen vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Pykälä selkeyttää kuntien velvollisuutta vuorohoidon järjestämisessä.

Vuorohoidon kohdalla iso kysymys on kuitenkin käytännönjärjestelyt, jotka vaihtelevat suuresti kunnittain. Esimerkiksi lasten määrä varhaiskasvatuksen vuorohoidossa vaihtelee alueittain suuresti. Lasten yhdenvertaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että varhaiskasvatuslain tavoitteet laadukkaasta hoidosta ja kasvatuksesta toteutuvat riippumatta siitä, onko lapsi varhaiskasvatuksen piirissä virka-aikaan vai vuorohoidossa.

Lisäksi varhaiskasvatuslain velvoittama lapsen ja vanhempien osallisuuden toteuttaminen voi vaatia vuorohoidossa erilaisia järjestelyitä. Vanhemmat ovat kokeneet esimerkiksi vuorohoidon hakuajat liian tiukoiksi ja myös tässä on paikallista vaihtelua.

Lisäksi vuorohoidon henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamisessa ja osaamisen kehittämisessä on tunnistettava vuorohoidon erityispiirteet. Henkilöstö kokee, että esimerkiksi meillä päättäjillä ei ole vuorohoidosta tarpeeksi tietoa.

Tutkimukset ja käytännön kokemukset vuorohoidosta osoittavat, että vuorohoidon erityispiirteitä ei ole tarpeeksi huomioitu lapsia ja perheitä tasa-arvoisesti palvelevan varhaiskasvatuksen ja henkilöstön näkökulmasta. Lisäksi vuorohoitoon kohdistuu paljon huolipuhetta monelta suunnalta ja vanhemmat kokevat huonoa omatuntoa esimerkiksi lapsen yöhoidosta ja vanhempien vuorotyön aiheuttamista pitkistä hoitoajoista. Vaikka vuorohoidossa on esimerkiksi pedagogisesti omat haasteensa epäsäännöllisen rytmin vuoksi, vuorohoito voi tarjota esimerkiksi viikonloppuisin lapsille ja aikuisille rauhallisia hetkiä, kun lapsia ei ole hoidossa niin paljon.

Vuorohoidon valtakunnallinen kehittäminen on tärkeää, sillä valtakunnalliset raamit vuorohoidon käytännön järjestämisestä koetaan liian väljäksi ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kuvanneet vuorohoitoa muun muassa varhaiskasvatuksen harmaana alueena.

Paikallista kehittämistä on kuitenkin tapahtunut esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston Keski-Suomessa toteuttamalla OHOI – Osaamista vuorohoitoon –hankkeella vuosina 2015-2016. Paikallinen kehittäminen on noussut esimerkiksi varhaiskasvatuksen esimiesten tarpeesta saada yhteisiä linjauksia vuorohoidon toteuttamiseen.

Toivottavasti tähän haasteeseen tartutaan myös valtakunnallisella tasolla, jotta perheiden ja henkilöstön tarpeisiin pystytään vastaamaan nykyistä paremmin koko Suomessa.

Share Button

Jokaiselle mahdollisuus päivittää osaamistaan

Vasemmistoliitto julkaisi juuri ehdotuksensa siitä, miten selviämme työn murroksesta. Elinikäisen oppimisen tärkeys on vanha ajatus, mutta työn murroksen aikakaudella entistä tärkeämpi. Haasteena on, miten elinikäinen oppiminen mahdollistetaan erilaisissa elämäntilanteissa oleville ihmisille ja miten koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmä saadaan tukemaan sitä varhaiskasvatuksesta lähtien. Yksi keino on muuttaa koulutusjärjestelmää niin, että se tarjoaa tutkintoja, tutkinnon osia ja yksittäisiä taitoja kenelle tahansa kaikissa elämänvaiheissa. Omaehtoisen opiskelun mahdollisuus on taattava kaikille, myös työttömille työnhakijoille. Paljon puhutaan työn ja perheen yhteensovittamisesta. Lisäksi on puhuttava myös siitä, miten tuemme pienten lasten vanhempien opiskelua.

Koulutuspolitiikan ongelma on pirstaloituminen. Esimerkkinä voidaan käyttää toista astetta. Ensin uudistettiin valtavien leikkausten saattelemina ammatillinen koulutus ja vasta sen jälkeen toteutetaan lukiouudistus. Miksi toista astetta ei voitu uudistaa kokonaisuutena, jossa olisi lisätty lukioiden ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä? Nykyistä tiiviimpi yhteistyö helpottaisi omasta valinnastaan epävarmojen nuorten opiskeluiden etenemistä sekä helpottaisi tarvittaessa siirtymistä lukiosta ammatilliseen oppilaitokseen tai toisinpäin. Yhteistyö tekisi opinnoista myös nykyistä monipuolisempia ilman, että nuoren täytyisi suorittaa raskaaksi koettu kaksoistutkinto. Tällainen koulutuspolitiikka tukisi myös tehokkaasti elinikäistä oppimista ja auttaisi niin toisen asteen nuoria kuin aikuisopiskelijoitakin selviämään työn murroksesta. Raahessa kokeillaan ensi syksynä uutta konseptia kaksoistutkinnon opintojen yhteensovittamisen helpottamiseksi. Opiskelijan ja oppilaitosten kannalta konsepti on tervetullut.

Elinikäisen oppimisen suurimpia haasteita ovat stressi ja työssä uupuminen. Itsensä kehittäminen ei ole ymmärrettävästi ensimmäisenä uupuneen ihmisen intresseissä. Lisäksi työelämässä on hurja määrä ihmisiä, joilla ei ole hyviä muistoja koulusta kiusaamisen takia. Meidän on myös mietittävä, miten saamme ilman tukea oppimisongelmien kanssa jääneet innostumaan lisäkouluttautumisesta. Näihin ongelmiin on löydyttävä ratkaisuja, jotta uuden oppiminen ei kasaannu vain hyvässä asemassa oleville.

Uuden oppiminen on varmasti yksi tehokkaampia keinoja selvitä työn murroksesta, mutta Vasemmistoliiton linjauksissa vaaditaan konkreettisten ehdotusten lisäksi myös asennemuutosta työhön. Ihmisten arvo ja merkitys yhteiskunnan jäseninä ei voi olla kiinni siitä, minkälaista työtä teemme. Meidän on opittava arvostamaan itseämme ja muita myös muun kuin työn kautta.

Kevätjuhlien kynnyksellä on hyvä hetki toivottaa kaikille onnea ja menestystä tulevaan ja aurinkoista kesää!

Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 30.5.2018

Share Button

Miksi hallitus haluaa kasvattaa nuorten elämän epävarmuutta?

Mielestäni kehysriihen yksi järkyttävimmistä päätöksistä on sallia alle 30-vuotiaiden määräaikaiset työsuhteet ilman perustetta, jos nuori on ollut vain kolme kuukautta työttömänä. Eduskunnassa keskustellaan tänään nuorten työehtoja koskevasta välikysymyksestä, jossa tämä hallituksen päätös on yhtenä aiheena.

Ensinnäkin on todella epäoikeudenmukaista asettaa työntekijät ikänsä perusteella eriarvoiseen asemaan. Nämä nuoret aikuiset maksavat laskuja, vuokraa tai asuntolainaa ja monet elättävät jo omaa perhettäänkin aivan niin kuin vanhemmatkin ikäpolvet. Nyt olemmekin jo saaneet viestiä siitä, että ministeriössä ollaan melkoisessa pulassa, koska tätäkään hallituksen esitystä ei ole helppo saada sopimaan yhteen Suomen oman lainsäädännön tai kansainvälisten sitoumuksiemme kanssa.

Lisäksi hallituksen päätös lisätä määräaikaisia työsuhteita osoittaa taas kerran, että hallitus ei ole sitoutunut työelämän tasa-arvon edistämiseen. Naiset ovat miehiä useammin määräaikaisissa työsuhteissa. Määräaikaisen työn tekeminen ei ole aina oma valinta, vaan naiset ovat näissä työsuhteissa miehiä useammin vakituisen työn puutteen takia.

Jos kyseessä ei ole vapaaehtoinen valinta, määräaikainen työsuhde aiheuttaa toimeentulo-ongelmia ja muita negatiivisesti koko elämänlaatuun vaikuttavia asioita. Miten esimerkiksi työelämässä todella yleinen ongelma, eli raskaussyrjintä tai syrjintä perhevapaan perusteella voidaan edes todentaa, jos määräaikaisuudelle ei aina tarvita edes perustetta?

Määräaikaisten työsuhteiden kasaantumisella naisille on vaikutuksensa myös naisen euroon. Hallituksen päätös helpottaa määräaikaisten työsuhteiden solmimista vie siis samapalkkatavoitteen yhä kauemmaksi.

Ei hallitus tästä tavoitteesta tosin muutenkaan ole välittänyt!

Hallitus väittää, että määräaikaisuuksien helpottaminen vähentäisi nuorten työttömyyttä. Tämä ajatus on tutkimusten mukaan erittäin hataralla pohjalla.

Tutkimusten mukaan määräaikaisuuksien helpottaminen lisää lähinnä nuorten pätkätöitä, ei muuta. Lisäksi tiedämme, että yksi keskeinen tekijä työntekijöiden kokemuksille työelämästä on työn varmuus. Epävarmuuden ja stressin kokemisen välillä on tutkimuksissa todettu olevan vahva yhteys. Määräaikaiset työsuhteet alentavat siis oleellisesti hyvinvointia. Hallitus on ollut huolissaan syntyvyyden laskusta. Miten se ajatteli saada sen nousuun nuorten elämän epävarmuutta kasvattamalla?

Share Button

Hallitukselle kysymys synnytysten keskittämisestä

Korkein hallinto-oikeus (KHO) antoi tällä viikolla päätöksen, jonka mukaan Oulaisten Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminta loppuu tämän vuoden lopussa. Oulaskankaan esimerkki kuvaa hyvin kehityssuuntaa, jossa synnytyksiä pyritään keskittämään heikoilla ja epäjohdonmukaisilla perusteilla.

Vasemmistoliiton kansanedustajat Katja Hänninen, Hanna Sarkkinen ja Aino-Kaisa Pekonen jättävät hallitukselle kirjallisen kysymyksen synnytysten keskittämisestä suuriin yksiköihin ja lisääntyneiden matkasynnytysten turvallisuusriskeistä.

– Suomi on tutkitusti yksi maailman turvallisimmista maista synnyttää. Tähän ei olisi päästy, ellei synnyttäminen olisi turvallista sekä pienemmissä että suuremmissa synnytysyksiköissä koko maassa. Nyt pienten synnytysyksiköiden alasajoa kuitenkin perustellaan turvallisuuden takaamisella, vaikka esimerkiksi Oulaskankaalla on tehty kaikki vaadittavat toimenpiteet turvallisuuden takaamiseksi, Katja Hänninen ihmettelee.

Äitiyshuollon selkeä työjako, jossa matalan riskin synnytyksistä hoidetaan pienemmissä yksiköissä ja korkean riskin isommissa yksiköissä, toimii pääsääntöisesti hyvin. Kuitenkin jokaisessa Suomen synnytysyksikössä niiden koosta riippumatta on tarvittaessa valmiudet myös päivystyksellisiin sektioihin, kuten hätäsektioon. Suomen äitiyshuolto on turvallista ja laadukasta koko maassa, mikä käy ilmi muun muassa THL:n tilastoista.

– Todelliset syyt synnytystoiminnan keskittämiselle vaikuttavatkin olevan säästösyyt, vaikka keskittämisen taloudellisista vaikutuksista ei ole saatavilla luotettavia laskelmia. Lisäksi kun keskittämisen säästöistä puhutaan, usein unohtuu, että kasvavat etäisyydet lisäävät matkakustannuksia ja heikentävät synnyttäjien alueellista yhdenvertaisuutta, sanoo Hanna Sarkkinen.

Vaikka raskauden seuranta on Suomessa huipputasoa, kaikkeen ei silti pystytä ikinä ennakkoon varautua. Erityisesti äkillisissä, vaikeissa ja yllätyksellisissä tilanteissa pitkät etäisyydet voivat heikentää synnyttäjän ja vastasyntyneen turvallisuuden. Korkean riskin matkasynnytysten määrä on ollut viime vuosina Suomessa kasvussa.

– Hätäsektion pystyy tehdä niin pienessä kuin suuressa synnytyssairaalassa, mutta ei ambulanssissa, taksissa tai kotona. Vastasyntyneiden kuolleisuus on matkasynnytyksissä selkeästi korkeampaa kuin sairaaloissa, riski on jopa kuusinkertainen. Erityisesti ennenaikaisesti syntyneiden kuolleisuusriski on huomattava, toteaa Aino-Kaisa Pekonen.

Lisätietoja:
Katja Hänninen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 050 512 3325
Hanna Sarkkinen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 050 512 2606
Aino-Kaisa Pekonen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 050 512 0119

Share Button

Maksuton toinen aste Raaheen ja sitten koko Suomeen

Eriarvoistuminen on tällä eduskuntakaudella ollut hyvästä syystä yksi ykköspuheenaiheista. Viimeksi aiheesta puhuttiin viime viikolla, kun professori Juho Saaren johtaman eriarvoistumistyöryhmän raportti julkaistiin. Viime viikolla julkaistiin myös uusin Nuorisobarometri, jonka teemana on osaaminen ja koulutus. Vuosittain julkaistava Nuorisobarometri mittaa suomalaisten 15–29-vuotiaiden nuorten arvoja ja asenteita. Myönteistä on, että nuoret uskovat vahvasti koulutuksen merkitykseen ja valtaosa on tyytyväisiä valitsemaansa opinpolkuun ja pitää oppimista hauskana. Nuorilla on myös vahva usko siihen, että opiskelu kannattaa ja parantaa työnsaantimahdollisuuksia.

Nuorisobarometristä tulee esille kuitenkin myös huolestuttavia tuloksia, jotka kertovat eriarvoistumisesta. Rahanpuute kaventaa nuorten mahdollisuuksia valita haluamansa opiskelupaikka ja vaikuttaa järkyttävän suurella määrällä opiskelijoita myös opintojen keskeyttämiseen. Nuorisobarometrin mukaan rahanpuutteen vuoksi koulutuksen on keskeyttänyt joka kymmenes vastaajista. 17 prosenttia vastaajista kertoo karsineensa opiskeluvaihtoehtojaan rahanpuutteen vuoksi. Koulutus on avainasemassa siinä, että voimme puuttua yli sukupolvien siirtyvään syrjäytymiseen. Meidän on saatava kaikki mukaan.

Nuorisobarometri on surullista luettavaa myös siinä mielessä, että nuorten eriarvoisuus vaikuttaa myös sosiaalisiin suhteisiin ja vapaa-aikaan. Neljännes vastaajista oli jättänyt tapaamatta ystäviään rahanpuutteen vuoksi. Lisäksi 40 prosenttia on jättänyt harrastuksen aloittamatta ja kolmannes on joutunut lopettamaan harrastuksen samasta syystä.

Olen todella iloinen siitä, että kansalaisaloite, jolla tavoitellaan maksutonta toista astetta, sai kasaan tarvittavan määrän kannattajia ja se tullaan käsittelemään eduskunnassa. Itse tein toisen asteen oppimateriaalien maksullisuudesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle vuonna 2015. Erityisen kohtuuton tilanne on pienituloisissa perheissä ja perheissä, joissa on monta lasta toisen asteen koulutuksen piirissä samaan aikaan. Meidän on tiukasti pidettävä kiinni suomalaisen koulutuspolitiikan yhdestä tärkeimmästä tavoitteesta. Kaikilla on oltava mahdollisuus kouluttautua haluamalleen alalle vanhempien taloudellisesta tilanteesta riippumatta. Mutta mitä tästä tavoitteesta on jäljellä, jos näin suuri osa joutuu keskeyttämään opintonsa rahanpuutteen vuoksi?

Toivottavasti saamme pian maksuttomasta toisesta asteesta valtakunnallisen linjauksen. Sitä ennen voimme kuitenkin jo toimia paikallisesti. Tein tämän viikon valtuustossa aloitteen siitä, että Raahe tarjoaisi maksuttoman toisen asteen koulutuksen kaikille. Raahe on sitoutunut strategiassaan edistämään lapsiperheiden ja nuorten hyvinvointia. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan nyt tekoja. Tarjoamalla maksuttomat oppimateriaalit kaikille toisen asteen opiskelijoille edistämme nuortemme yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia.

Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 28.3.2018

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!