Kirjoitukset käyttäjältä katja

Yksinäisyys on tappava kansantauti

Viime viikonloppuna vietimme ystävänpäivää. Tänä vuonna sitä vietti poikkeuksellisen moni yksin. Jo ennen korona-aikaa joka viides suomalainen kärsi yksinäisyydestä. Koronakeväänä yksinäisyys kosketti jo joka kolmatta työikäistä. Yksinäisyys on kansantauti.

On ilmiselvää, että pandemian vaatimien rajoitustoimenpiteiden seurauksena yksinäisyys on kasvanut yhteiskunnassamme. Kun kontakteja tulee taudin leviämisen ehkäisemiseksi välttää, jää väliin myös näiden kontaktien sosiaalinen vaikutus hyvinvoinnille. Moni on etätöissä. Moni ei uskalla nähdä eri paikkakunnalla asuvaa perhettään. Monella harrastukset on peruttu.

Mutta korona ei muuttanut vain sosiaalisesti aktiivisten ihmisten arkea. Ihmisille, joilla ei ole suurta lähipiiriä, voivat arjen kohtaamiset tuntemattomien kanssa olla todella merkityksellisiä. Kun kirjastot, uimahallit, työväentalot, museot ja muut ei-kaupalliset tilat ovat pitkälti suljettuina, ovat mahdollisuudet arjen spontaaneille vuorovaikutuksille radikaalisti romahtaneet.

Yksinäisyyden terveysvaikutukset ovat hurjia. Erään tutkimuksen mukaan yksinäisyys vastaa vaikutuksiltaan 15 tupakan polttamista päivässä. Yksinäisyys lisää muun muassa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Yksinäisyys myös aktivoi aivojen kipukeskusta. Yksinäisyys ei siis ole vain kansantauti, vaan tappava sellainen.

Mutta yksinäisyyttä voidaan onneksi torjua. Meidän on tarjottava matalan kynnyksen laadukkaita mielenterveyspalveluita niitä tarvitseville. Meidän on kuntatasolla lisättävä ei-kaupallisia tiloja, joissa ihmiset voivat kohdata toisiaan. Meidän on taattava kaikille lapsille ja nuorille taustastaan riippumatta mahdollisuus harrastaa. Meidän on tuettava erilaisten voittoa tavoittelemattomien yhdistysten toimintaa ja tunnistettava niiden toiminta ihmisten hyvinvointia lisäävänä resurssina. Ja meidän on pysähdyttävä itse oman arkemme keskellä näkemään lähipiirimme yksinäiset.

Yksinäisyys on kansantauti, johon on puututtava sen vaatimalla vakavuudella niin yksilö- kuin rakennetasolla. Ja muistetaan, että emme me oikeasti tarvitse erillistä ystävänpäivää ottaaksemme yhteyttä siihen vanhaan naapuriin, soittaaksemme pitkästä aikaa pikkuserkullemme tai pysähtyäksemme juttelemaan sille aina samalla puiston penkillä istuvalle vanhukselle.

Kolumni julkaistu Siikajokilaaksossa 18.2.2021

Share Button

Ylivelkaantuminen vaikeuttaa monen elämää

Ylivelkaantumisen syyt ja seuraukset ovat moninaiset. Äkilliset elämäntilanteen muutokset, kuten työttömyys, avioero tai vakava sairastuminen muuttavat nopeasti yksittäisen ihmisen ja koko perheen taloudellista tilannetta. Yllättävissä tilanteissa ihminen voi ajautua itsestä riippumattakin velkakierteeseen ja siksi on tärkeää syyllistämisen sijaan ymmärtää paremmin ylivelkaantumisen taustoja.

Valtioneuvoston julkaiseman selvityksen mukaan suomalaisten ylivelkaantuminen on viimeisen 10 vuoden aikana lisääntynyt. Kehityksen yksi keskeinen piirre on, että naisten ylivelkaantuminen on suhteellisesti lisääntynyt ja miesten vähentynyt. Alle 25-vuotiaiden tilanne on mennyt parempaan suuntaan, mutta 65 vuotta täyttäneiden huonompaan. Kehitys on siis erilaista eri ihmisryhmissä.

On selvää, että tulot vaikuttavat maksukykyyn ja velallisten määrän kasvu on painottunut erityisesti pienituloisten lisääntyneeseen ylivelkaantumiseen. Tämäkin osoittaa sen, kuinka tärkeää köyhyyteen on puuttua. Jotta pienituloisten velkaantumiskehitys saadaan käännettyä, on esimerkiksi parannettava perusturvaa, taattava kohtuulliset palkat ja asumiskustannukset sekä laskettava terveydenhuollon maksukattoja. Sosiaalisesta luototuksesta tulee tehdä lakisääteinen julkinen palvelu samalla, kun ihmisten taloudellista ahdinkoa hyväksi käyttävien pikkavippifirmojen toimintaan on puututtava.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuihin hallitus tekikin juuri merkittävän uudistuksen, kun maksukattoon lasketaan tulevaisuudessa enemmän palveluja, kuten suun terveydenhuolto ja terapia. Lisäksi palvelujen maksuttomuutta laajennettiin niin, että lähes miljoonan suomalaisen asiakaskasmaksut pienenevät nykyisestä. Mielestäni sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja ei tulisi voida siirtää yksityisten perintätoimistojen perittäviksi, sillä on järkyttävää, että vuosittain yli 400 000 asiakasmaksua päätyy ulosottoon.

Ylivelkaantumiseen ja siihen liittyviin ongelmiin puuttuminen on yksi hallituksen keskeisistä tavoitteista. Hallitusohjelmassa luvataan puuttua perintätoimistojen perintäkuluihin sekä vahvistaa viranomaisten edellytyksiä puuttua lain tai hyvän perintätavan vastaiseen toimintaan. Tämä onkin tärkeää, sillä perintätoimistot ovat saaneet varoituksia lain ja hyvän perintätavan rikkomisesta. Yksi yleinen rike on kohtuuttomat perintäkulut. Nämä vaikeuttavat erityisesti pienituloisten velkaantuneiden tilannetta.

Kolumni julkaistu Kalajokilaakossa 20.1.2021

Share Button

Lapsilisää maksettava 18 ikävuoteen

Eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajana jätin tänään yhdessä ryhmän varapuheenjohtaja Sari Essayahin kanssa yhteisen lakialoitteen, jonka tavoitteena on lapsilisän maksaminen sen kuukauden loppuun, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tällä hetkellä lapsilisän maksaminen loppuu, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Monesti lapsen kulut ovat kuitenkin suurimmillaan juuri siinä ikävaiheessa, kun oikeus lapsilisiin loppuu.

Lapsilisillä on pitkä historia, ja nyt tukijärjestelmä vaatii päivittämistä. Vain niin se pystyy vastata tämän päivän lapsiperheiden tarpeisiin. Nykyään suurin osa 17-vuotiaista on huoltajistaan taloudellisesti riippuvaisia ja lain mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy hänen täyttäessään 18 vuotta. Näin kuuluu tietenkin ollakin, sillä alle 18-vuotias on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksenkin mukaan lapsi.

Koronakriisi on tehnyt lapsilisien päivittämisestä entistä ajankohtaisempaa, koska yhä useampi perhe kamppailee toimeentulo-ongelmien kanssa. Monet lapsipolitiikan asiantuntijat ovat suositelleet, että lapsiperheiden tukeen on nyt panostettava ja etuusjärjestelmää kehitettävä.

Lapsilisien ulottaminen 18 ikävuoteen olisi tärkeää erityisesti pienituloisille ja monilapsisille perheille, mutta tällaisena aikana se olisi tärkeä helpotus myös muille perheille. Monissa perheissä, joissa on aiemmin ollut vakaa talous, eletään myös nyt epävarmuudessa.

Lapsilisien maksamisella 18 ikävuoteen asti olisi myös kansantaloudellista merkitystä, sillä se vahvistaisi kotimaista ostovoimaa, eikä pienituloisissa perheissä jouduttaisi yhtä paljon turvautumaan paljon kimurantimpaan toimeentulotukeen.

Lapsilisää kehittämällä vältymme turhalta byrokratialta, sillä se on hallinnollisesti kevyt ja yksinkertainen tukimuoto.  

Share Button

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020

Pidin eduskunnassa Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron vuoden 2021 budjetin palautekeskustelussa. Tässä puhe kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarvio on laadittu yhden maamme historian vaikeimpana aikana. Aikana, jota leimaa taloudellinen epävarmuus ja huoli läheistemme ja oman terveyden puolesta.

Vasemmistoliitossa uskomme vahvasti siihen, että tasa-arvoinen ja mukaan ottava yhteiskunta on kaikille paras. Nyt on tärkeä puuttua eriarvoisuuden kasvuun.

Tiedämme, että koronakriisi on vaikuttanut eri tavalla eri ihmisten elämään. Iäkkäät ja heikommassa asemassa olevat ihmiset ovat sairastuneet muita enemmän ja vakavammin.

Koronakriisi onkin tehnyt luokkayhteiskunnan entistä näkyvämmäksi. Monet meistä hyvässä työmarkkina-asemassa olevista on voinut suojata itsensä etätöillä, kun taas fyysisesti raskaat matalapalkka-alan työntekijät eivät ole voineet.

Olen usein miettinyt, kuinka entiset työkaverini kaupan alalla ovat pystyneet yhdistämään työnteon ja etäkoulussa olevista lapsista huolehtimisen? Ovatko tavalliset arjen sankarit saaneet ansaitsemaansa arvostusta ja kiitosta yhteiskunnan rattaiden pyörittämisestä ja venymisestä äärirajoille, muistetaanko heidän panoksensa vielä kriisin jälkeenkin?

On todennäköistä, että perheiden välinen, jo olemassa ollut polarisaatio on koronan aikana vain kasvanut. Tämä on otettava niin talous- kuin perhepolitiikassakin tulevina vuosina huomioon.

Myös moni yksinasuva työikäisisitä vanhuksiin on kärsinyt sosiaalisesta eristyksestä, ja yksinasuvien ahdistus ja stressi on jäänytkin liian näkymättömäksi koronakriisistä puhuttaessa.

Erityisesti kannan huolta siitä, millaiset jäljet tämä kriisi jättää lapsiin ja nuoriin. Etäopetusjaksot, vanhempien työttömyys ja oman rakkaan harrastuksen loppuminen on monille raskasta.

Arvoisa puhemies,

Suomi tarvitsee nyt tulevaisuusinvestointeja jatkuvan oppimisen ja koulutuksen vahvistamiseen sekä työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarvitsemme myös ihmisten toimeentuloa sekä henkistä hyvinvointia ja jaksamista tukevia toimenpiteitä.

Suurin osa ihmisten arjelle elintärkeistä palveluista on kuntien vastuulla. Onkin välttämätöntä, että kuntien hyvinvointi- ja peruspalveluita vahvistetaan ensi vuonna 1,45 miljardin euron tukipaketilla. Lisäksi hallitus on sitoutunut korvaamaan kaikki koronan hoitoon liittyvät välittömät kustannukset.

Iäkkäiden tilannetta parannetaan myös lyhentämällä koronan aikana syntynyttä hoitovelkaa. Koti- ja omaishoidon kehittämiseen kohdennetaan ensi vuonna 22 miljoonaa euroa.

Lisäksi olen iloinen siitä, että sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisoalan järjestöjen rahoitus on turvattu valtion ensi vuoden budjetissa. Järjestöjen työ on ensiarvoisen tärkeää.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Erityisesti ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin on panostettava.

Arvoisa puhemies,

Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, meidän on nyt estettävä talouskasvun edellytysten pitkäaikainen heikkeneminen. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys on toistaiseksi pystytty välttämään.

Tässä taloustilanteessa työllisyyttä tuetaan parhaiten elvyttävällä politiikalla.

Oikeisto-oppositio sen sijaan haluaa vaikeuttaa jo entuudestaan heikossa asemassa olevien suomalaisten tilannetta. Kokoomuksen esittämät yli 400 miljoonan leikkaukset sosiaaliturvaan tai perussuomalaisten populistiset verokevennykset olisivat kriisin keskellä erityisen vastuutonta politiikkaa.

Tämä hallitus kääntää katseensa tulevaisuuteen. Tieteellinen tutkimus kriisin vaikutuksista on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme puuttumaan eriarvoisuuteen.

Olen erittäin iloinen siitä, että maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden uudistus vihdoin toteutuvat. Maksuton toinen aste on merkittävä kädenojennus lapsiperheille. Se hyödyttää erityisesti pienituloisia, mutta on tärkeä helpotus myös muille perheille.

Sukupolvien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tärkeitä ovat myös ensi vuonna tehtävät panostukset uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden kohentamiseen.

Myös hävittäjähankintoja olisi syytä miettiä uudelleen, kun niiden hinta on arviolta samaa suurusluokkaa kuin koronan kustannukset.

Arvoisa puhemies,
Talouspolitiikka näyttää kaikkein konkreettisimmillaan eri hallitusten arvovalinnat ja tärkeysjärjestyksen.

Tästä salista on tärkeä antaa uskoa ja toivoa tulevaisuuteen kaikille. Erityisen tärkeää se on kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, joilla näköalattomuus voi olla myös ylisukupolvista.

Hallitus on valinnut punaiseksi langakseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisen. Tänä vuonna koronakriisi toi meille eteen valtavia haasteita, mutta nyt on vain entistä tärkeämpää pitää kiinni tästä punaisesta langasta. Kriisin jälkihoito tulee jatkumaan pitkään ja vuoden 2021 budjetti on hyvä ja oikeudenmukainen alku tällä pitkällä tiellä.

Share Button

Lehtopään kevyenliikenteenväylälle 450 000 euron tuki

Hyviä uutisia!

Synnyinkaupunkiini ja lapsuuden maisemiini Oulaisten Lehtopäähän rakennetaan uusi liikenneturvallisuutta parantava pyörätie. Iloitsemme yhdessä toisen raahelaisen kansanedustajan Hanna-Leena Mattilan kanssa siitä, että valtiovarainvaliokunta päätti tukea jalankulku – ja pyöräilyväylän rakentamista Oulaistenkadun ja Lehtopään koulun väliselle osuudelle Oulaisissa. Jätimme asiasta yhteisen talousarvioaloitteen tänä syksynä. Hankkeen kokonaiskustannus on arviolta 910 000, josta valtiolta saatava summa kattaa puolet. Lehtopään kevyenliikenteenväylälle myönnettiin nyt siis 450 000 euron tuki.

Oulaisten kaupungin pitkään suunnittelema jalankulku- ja pyöräilyväylä on pituudeltaan 2,4 kilometriä ja osa Oulaisten kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Lehtopään kevyenliikenteen väylä parantaa alueen asukkaiden liikkuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä lisää liikkumista jalan ja polkupyörällä.Hanke rahoitetaan valtiovarainvaliokunnan käytössä olevasta eduskunnan jakovarasta. Niin sanottuja joululahjarahoja on 40 miljoonaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaalle niitä tulee 2 miljoonaa euroa erilaisiin infrahankkeisiin.

Kiitokset kollegoille Merja Kyllöselle, Raimo Piiraiselle ja Juha Pylväkselle allekirjoittaneen ja kollega Hanna-Leena Mattilan yhteisen talousarvioaloitteen maaliin saattamisesta valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa.

Suurimmat kiitokseni haluan kuitenkin lausua ystävälleni ja toverilleni Anneli Rajaniemelle, joka on sinnikkäästi vuosikymmenten ajan jaksanut edistää pyörätiehanketta. Kiitos, kun otit yhteyttä ja kiitos, että sain pyörätiehanketta koskevat kaikki suunnitelmat ja kustannusarviot. Ilman niitä olisi ollut haastavaa hanketta saada läpi. Joka tapauksessa puoluerajat ylittävän yhteistyön ansiosta saimme Lehtopään pyörätiehankkeelle eduskunnan jakovarasta 450 000 euroa ja samalla toivottavasti Oulaisten kaupungille mieluisan joululahjan.

❤️
Share Button

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!