Kirjoitukset käyttäjältä katja

Irtisanominen on jo helppoa

Si­pi­län hal­li­tus on vie­mäs­sä eteen­päin esi­tys­tä hei­ken­tää ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa al­le 20 hen­keä työl­lis­tä­vis­sä yri­tyk­sis­sä. Ky­sei­nen esi­tys kos­ki­si yli 90 pro­sent­tia maan noin 350 000 yri­tyk­ses­tä, jois­sa työs­ken­te­lee yli 200 000 pal­kan­saa­jaa. Esi­tet­ty hei­ken­nys on ris­ti­rii­das­sa pe­rus­tus­lain yh­den­ver­tai­suut­ta kos­ke­van 6. py­kä­län kans­sa, jos­sa vaa­di­taan edis­tä­mään su­ku­puol­ten vä­lis­tä tasa-ar­voa yh­teis­kun­nal­li­ses­sa toi­min­nas­sa ja työ­e­lä­mäs­sä, eri­tyi­ses­ti palk­kauk­ses­ta ja muis­ta pal­ve­lus­suh­teen eh­dois­ta mää­rät­tä­es­sä.

Hal­li­tuk­sen esi­tys muut­taa työ­so­pi­mus­la­kia ja hei­ken­tää yk­si­lö­pe­rus­teis­ta ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa kos­kee eri­tyi­ses­ti nais­val­tais­ten alo­jen, ku­ten pal­ve­lu­a­lo­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­tä. Tämä uh­kaa työ­e­lä­män tasa-ar­voa ja li­sää su­ku­puol­ten vä­lis­tä eri­ar­voi­suut­ta työ­mark­ki­noil­la, ku­ten KIKY-so­pi­muk­sen lo­ma­ra­ha­leik­kauk­set­kin.

Esi­tys ir­ti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­nyk­ses­tä koh­dis­tuu eri­tyi­ses­ti pal­ve­lu­a­lo­jen ja jul­ki­sen sek­to­rin työn­te­ki­jöi­hin sik­si, et­tä näi­den alo­jen työ­eh­to­so­pi­muk­sis­ta puut­tu­vat lä­hes­tul­koon ko­ko­naan ir­ti­sa­no­mis­suo­jaa kos­ke­vat mää­räyk­set. Aloil­la työs­ken­te­le­väs­tä työ­voi­mas­ta lä­hes 70 pro­sent­tia on nai­sia. Hal­li­tuk­sen esi­tys ei nou­da­ta pe­rus­tus­lain edel­lyt­tä­mää su­ku­puol­ten vä­li­sen tasa-ar­von to­teut­ta­mis­ta.

OECD:n sel­vi­tyk­sen mu­kaan Suo­men ir­ti­sa­no­mis­me­net­te­ly on 9. hei­koin yli 34 maan jou­kos­ta. Ir­ti­sa­no­mi­nen on jo nyt Suo­mes­sa help­poa ja hal­paa muu­hun Eu­roop­paan ver­rat­tu­na. Tämä on syn­nyt­tä­nyt EU:n si­säl­le kah­det työ­mark­ki­nat ja hei­ken­tä­nyt suo­ma­lai­sen työn­te­ki­jän ase­maa sil­loin, kun yri­tyk­sen on pi­tä­nyt vä­hen­tää tuo­tan­toa Suo­mes­ta tai muu­al­ta Eu­roo­pas­ta. Kos­ka ir­ti­sa­no­mi­nen on ol­lut huo­mat­ta­vas­ti hel­pom­paa ja hal­vem­paa Suo­men tuo­tan­to­lai­tok­sis­ta kuin Kes­ki- tai Ete­lä-Eu­roo­pas­ta, on ir­ti­sa­no­mis­toi­men­pi­tei­tä koh­dis­tet­tu Suo­meen. Tämä hei­ken­tää Suo­men kil­pai­lu­ky­kyä ja työl­li­syyt­tä.

Suo­mes­sa su­ku­puol­ten vä­li­nen palk­ka-ero on EU:n kah­dek­san­nek­si suu­rin, 17,3 pro­sent­tia. Vii­me vuon­na nais­ten pal­kan­mak­su lop­pui 3. mar­ras­kuu­ta.
Hal­li­tuk­sen oli­si­kin kor­kea ai­ka siir­tyä työ­e­lä­män hei­ken­nyk­sis­tä työ­e­lä­män ke­hit­tä­mi­seen. Su­ku­puol­ten vä­lis­tä palk­ka- ja työ­e­lä­män tasa-ar­voa ei saa­vu­te­ta koh­dis­ta­mal­la uu­sia hei­ken­nyk­siä nais­val­tais­ten alo­jen työn­te­ki­jöi­hin.

Hal­li­tuk­sen esi­tys ir­ti­sa­no­mis­suo­jan hei­ken­nyk­ses­tä on sekä yh­den­ver­tai­suus- et­tä tasa-ar­vo­ky­sy­mys, joka li­säi­si työ­e­lä­män eri­ar­voi­suut­ta ja loi­si epä­var­muut­ta työ­mark­ki­noil­le. Ir­ti­sa­no­mis­suo­jal­la on tar­koi­tuk­sen­sa suo­ma­lai­ses­sa so­pi­mu­syh­teis­kun­nas­sa, jos­sa lain tar­koi­tus on suo­ja­ta hei­kom­mas­sa ase­mas­sa ole­vaa.

Kolumni on julkaistu Raahen seutu-lehdessä 29.8.2018

Share Button

Ei haukku haavaa tee

Väärin. Syvimmän ja vuotavimman haavan saamme silloin, kun pahoilla sanoilla meitä loukataan.

Koko ala-asteen ajan olin se läski tyttö, joka ei osannut edes r-kirjainta sanoa. Olin helppo haukuttava pyöreyteni ja puhevikani vuoksi. Lapsena sitä ei vain ymmärtänyt, ettei vika ollut itsessä vaan kiusaajissa. Hävetti ja nolotti niin, ettei kiusaamisesta kyennyt puhumaan kenellekään.

Jälkeenpäin ja aikuisena on helppoa sanoa, että olisi pitänyt kertoa vanhemmille ja opettajille, mutta todellisuudessa asia ei ole niin yksinkertainen. Pelko ja epätietoisuus asian esille tuomisen seurauksista saattavat ahdistaa enemmän kuin kiusattuna oleminen.

Näinä viikkoina koulut ja oppilaitokset täyttyvät jälleen opinhaluisista ja kavereita kaipaavista lapsista ja nuorista. On todella väärin, jos ilo ja into jäävät yksinäisyyden tai pelon jalkoihin. Siksi jokaiselle kouluikäiselle lapselle ja nuorelle tulee puhua avoimesti kiusaamisesta, sen torjumisesta ja siihen puuttumisesta. Kiusaamisen seuraukset ovat aina vakavia ja saattavat johtaa pysyviin traumoihin.

Kaverivastuu kuuluu meille kaikille, myös aikuisille. Koulukiusaamisen vähentämisen kannalta keskeisten opettajien ja vanhempien lisäksi me kaikki aikuiset toimimme esimerkkinä siitä, miten kohdella toisia ihmisiä. Onkin todella surullista, että myös työpaikoilla tapahtuu kiusaamista ja häirintää. Ristiriitaista on opettaa lapsille kiusaamisen nollatoleranssia, jos samalla aikuiset itse syyllistyvät nimittelemään tai puhumaan pahaa toisistaan. Sosiaalisessa mediassa tapahtuvan kiusaamisen kitkeminen tuntuu olevan mahdoton tehtävä, sillä valvontaan ei ole riittäviä resursseja ja kynnys puuttua epäasialliseen kirjoitteluun on aivan liian korkea.

Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus henkilökohtaisen koskemattomuuteen ja turvallisuuteen ja YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 2 artiklaan on kirjattu, ettei lasta saa syrjiä hänen tai hänen vanhempiensa ulkonäön, alkuperän, mielipiteiden tai muiden ominaisuuksien vuoksi. Näiden oikeuksien edistäminen, noudattaminen ja valvominen on yhteinen vastuumme ja vaatii konkreettisia tekoja juhlapuheiden sijaan. Jokainen lapsi ansaitsee terveellisen ja turvallisen oppimis- ja kasvuympäristön, jossa häntä arvostetaan ja rakastetaan.

Share Button

Hallituksen kiire uhkaa perusoikeuksien toteuttamista

Sipilän hallitus on monelta eri taholta saanut kritiikkiä siitä, että lainvalmistelun taso on tämän hallituskauden aikana laskenut. Kiire näkyy siinä, että tutkimustietoa ei oteta valmistelussa huomioon ja lakeja joudutaan laittamaan uudelleen valmisteluun. Kiire siis kostautuu enemmin tai myöhemmin.

Valitettavasti tämä hallituksen krooninen ongelma näkyi aivan äskettäin myös eduskunnan lakivaliokunnan työssä. Valiokunta antoi lausuntonsa hallituksen sote-uudistuksen niin kutsutusta valinnanvapaudesta juuri ennen kevätistuntokauden loppua. Tein valiokunnan lausuntoon eriävän mielipiteen yhdessä demarien, vihreiden, RKP:n ja perussuomalaisten edustajien kanssa. Ehdotamme hallituksen valinnanvapausesityksen hylkäämistä.

Eriävässä mielipiteessämme nostimme esiin myös lainvalmistelun puutteellisuuden. Me opposition edustajat olimme järkyttyneitä tavasta, millä näin merkittävä asia vietiin läpi valiokunnassa. Normaalisti lainvalmistelussa noudatetaan menettelytapa, jossa valiokunta kuuntelee asiantuntijoita saadakseen tarvittavat tiedot käsiteltävistä asioista. 

Asiantuntijakuulemisista äänestettiin lakivaliokunnassa useaan kertaan. Hallituspuolueiden enemmistön turvin valiokunta kuitenkin päätti olla kuulematta lainkaan asiantuntijoita sen jälkeen, kun hallituksen sote-vastine tuli eduskuntaan. Olisimme tarvinneet päätöksenteon tueksi kipeästi asiantuntija-arvioita esimerkiksi sote-uudistukseen kuuluvan asiakassuunnitelmaan liittyvästä muutoksenhakumahdollisuudesta.

Asiantuntijakuulemisten ohittaminen ja puutteellinen valmistelu tuntuvat erityisen ongelmalliselta, koska sote-uudistuksessa on kyse ihmisten perusoikeusien toteutumisesta. Totesimme eriävässä mielipiteessämme, että ihmisten henkeen ja terveyteen liittyvien peruspalveluiden asianmukainen toteuttaminen on käsittelyssä nostettava poliittisesti asetettujen aikataulujen edelle. 

Hallituspuolueiden täysin poikkeuksellinen toiminta sekä nakertaa luottamusta valiokunnan sisällä että uhkaa demokraattisen päätöksenteon toimivuutta. Olen surullinen siitä, kuinka aiemmin hyvähenkinen lakivaliokunta on hallituksen sotesotkun takia joutunut tällaiseen tilaan. Aika näyttää, kuinka pitkäaikaisia vaikutukset valiokunnan työhön ovat.

Lisäksi hallituspuolueiden kiire kostautuu taas kerran myöhemmin. Asiantuntijakuulemisten ohittaminen lakivaliokunnassa lisää sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtä, koska epäselviksi jääneiden kohtien läpikäyminen jää nyt kokonaan sille tai viimeistään perustuslakivaliokunnalle.

Share Button

Vesivoimayhtiöille saatava kunnollisia kalatalousvelvoitteita

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen puhuu Iijokisoudussa tulevana lauantaina. Vaikka Iijokisoutua on järjestetty jo pitkään, sen sanoma vaelluskalojen ja raakun suojelusta on edelleen tärkeä ja ajankohtainen.

– Vasemmistoliitto näkee tärkeänä, että vaelluskalojen nousu voimalaitosten ohitse mahdollistetaan kaikkialla viimeisintä tieteellistä tietoa hyödyntäen. Kataisen hallitus laati Suomelle kalatiestrategian ja nyt on tärkeää huolehtia sen toteuttamisesta ja päivittämisestä, Hänninen sanoo.

Luonnonsuojelussa vastuu ei voi olla yksilöillä, vaan tarvitaan poliittisia päätöksiä, jotta yhteisiä resursseja käytetään vastuullisesti. Hyvänä esimerkkinä toimii koskiensuojelulaki. Aika ajoin nousee pintaan ajatus Kollajan altaasta.

– Onneksi nyt keskustelu koskiensuojelulain avaamisesta on taas hiljaista, koska Kollajan merkitys sähköntuotannolle olisi vähäinen, mutta vaikutus luonnon monimuotoisuudelle ja ilmastonmuutokselle olisi hyvin tuhoisa, Hänninen toteaa.

Iijoessa elää vaelluskalojen lisäksi myös uhanalaisia raakkuja. Luonnossa monesti kaikki vaikuttaa kaikkeen, minkä takia luonnon monimuotoisuutta on suojeltava laajasti. Vaelluskalojen palautuminen Iijokeen tukeekin myös raakkua, joka tarvitsee lohia väli-isänniksi lisääntymiseen.

– Raakun säilyminen on samanlainen itseisarvo kuin saimaannorpan säilyminen. Lisäksi vedenlaatu on tärkeää niin kalojen kuin raakkujenkin kannalta. Tässä oleellista on kiinnittää huomio esimerkiksi turpeenottoon, jotta sen vaikutukset vesistöön jäisivät mahdollisimman pieniksi.

Toimivat kalaportaat tai muut tavat turvata kalojen nousu ovat aika kalliita investointeja. Iijoella on keskusteltu jo vuosikausia yhtiöiden kanssa vapaaehtoisesta työstä kalan palauttamiseksi jokeen, mutta asiassa ollaan vielä lähtökuopissa. Nyt sitovien ja päivitettyjen velvoitteiden saaminen yhtiöille on tärkeää.

– Vesivoimayhtiöiden vastuuttaminen kalojen pääsystä voimalaitosten ohi on hyvin perusteltua, sillä yhtiöt takovat suuria voittoja yhteisistä resursseista. Kunnollisten velvoitteiden saaminen yhtiöille on tärkeää, jotta jotain oikeasti tapahtuu. Iijoella ja sen ainutlaatuisella jokiluonnolla ei ole enää aikaa odottaa.

Lisätietoja: Katja Hänninen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 050 512 3325

Share Button

Nuori hae lainaa, jotta saat ruokaa!

Moni opiskelija on tänä kesänä yllättynyt hakiessaan toimeentulotukea Kelasta, kun kesätöitä ei kaikille riitä. Vaikka moni on aikaisempina kesinä saanut toimeentulotukea välttämättömiin menoihin, linja on nyt kiristynyt. Kelan linjan muuttuminen johtuu osaltaan viime vuoden opintotukilain muutoksesta. Muutoksen seurauksena opiskelijoiden ensisijaisesta etuudesta tehtiin entistä lainapainotteisempi, ja yksi seuraus on tässä.

Yhtenä toimeentulotuen saamisen ehtona on, että opiskelijan on ensin nostettava opintolaina, jos hänellä on oikeus siihen. Näin on toimittava riippumatta siitä, opiskeleeko kesän aikana vai ei ja jos täyttä opintolainaa ei ole nostettu kevätlukukauden aikana. Opiskelijan tulee tarvittaessa osoittaa pankin todistuksella tai tiliotteella nostaneensa koko lukuvuodeksi myönnetyn opintolainan. Lainsäätäjän tarkoituksena ei ole ollut, että opintolainaa nostetaan myös silloin, kun ei opiskella

Asiassa on ollut suurta paikallista vaihtelua ja osassa kuntia opiskelijoilta vaadittiin lainanottoa jo ennen, kun perustoimeentulotuen myöntäminen siirrettiin kunnista Kelaan viime vuoden alusta. Moni onkin kritisoinut jo vuosia kohtuutonta tilannetta, jossa opiskelijat ovat ainoa ihmisryhmä, jonka oletetaan ottavan lainaa saadakseen leipää kaupasta ja vuokran maksettua.

Tilanne on erityisen kohtuuton toisen asteen opiskelijoille. Yli 18-vuotiaan omillaan asuvan lukiolaisen on siis ilman kesätöitä jäädessään myös pakko nostaa opintolainaa ennen kuin Kela myöntää hänelle toimeentulotukea. Tämä siis siitäkin huolimatta, että kyseessä on hyvin nuoret ihmiset ja yleissivistävä lukiokoulutus ei itsessään valmista mihinkään ammattiin.

Kun jo 18-vuotiailta vaaditaan velkaantumista vain leivän saamiseksi pöytään, myös opiskelijoiden kuormittuminen ja opintojen keskeyttämisen riski kasvavat. Tiedämme myös, että nuoret toisen asteen opiskelijat ovat selvästi yliedustettuna opintolainan takaisinmaksun kanssa vaikeuksiin joutuneiden joukossa. Tilanne on erityisen hankala pienituloisissa perheissä, joissa lähipiirin mahdollisuudet nuoren taloudelliseen auttamiseen ovat heikot. Nuorten ylivelkaantuminen on kasvava ongelma ja Kelan linjaus vain osaltaan pahentaa tilannetta.

Lukiolaisten Liitto on tehnyt Kelan menettelystä jo reilu vuosi sitten kantelun oikeusasiamiehelle, mutta kantelu on vielä ratkaisematta. Ainoa oikeudenmukainen vaihtoehto on lain muuttaminen niin, että ketään ei vaadita ottamaan lainaa toimeentulotukea hakiessa.

Kolumni ilmestyi Kalajokilaaksossa 20.6.2018

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!