Kirjoitukset käyttäjältä katja

Toimeentulotukea saavien lapsiperheiden tilannetta helpotettava

Hallitus esittää, että lapsilisän yksinhuoltakorotusta nostetaan 48,55 eurosta 53,30 euroon lasta kohden kuukaudessa. Nosto ei kuitenkaan hyödytä kaikkein pienituloisempia, toimeentulotukea saavia perheitä. Toimeentulotukea hakiessa lapsilisä otetaan huomioon tuen määrään vaikuttavana tulona.

– Toimeentulotukea saavia lapsiperheitä on paljon ja heidän suhteellinen määränsä vaihtelee myös alueellisesti merkittävästi. Vuonna 2014 suhteellisesti suurin luku oli Uudellamaalla, eli 10,6 prosenttia ja pienin luku oli Keski-Pohjanmaalla, missä luku oli 6,3 prosenttia. Nämä ovat hurjia lukuja, joilla on vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen, kansanedustaja Katja Hänninen sanoo.

Lapsiperheköyhyydestä on valtavasti tutkimustietoa. Jo hyvin pienet lapset stressaavat perheensä toimeentulosta ja erityisesti perheiden pitkään jatkuneet taloudelliset ongelmat vaikuttavat lasten hyvinvointiin.

– Lapsiperheköyhyyden taustalla on monenlaisia tekijöitä. Yksi tekijä liittyy nimenomaan perherakenteeseen. Yksinhuoltajaperheillä köyhyysriski on paljon korkeampi kuin niissä perheissä, joissa on kaksi huoltajaa. Tähän lapsilisän yksinhuoltajakorotus ei siis pysty kuin osittain vastaamaan, koska osa perheistä ei korotuksesta hyödy lainkaan, Hänninen toteaa.

Perusturvan matala taso on merkittävä syy lapsiperheköyhyyden taustalla. Perhepoliittisten tulonsiirtojen reaaliarvo on romahtanut. Tämä vaikuttaa erityisesti köyhiin lapsiperheisiin, joissa tulonsiirtojen osuus käytettävistä tuloista on kolminkertainen verrattuna muihin lapsiperheisiin.

– Toimeentulotukea saavien perheiden tilannetta on helpotettava. Tutkimukset osoittavat, että jos vanhemmat ovat saaneet pitkään toimeentulotukea, tällä on vaikutuksia esimerkiksi lasten koulutustasoon, mielenterveysongelmiin ja toimeentulo-ongelmiin aikuisiässä.

Katja Hänninen on tehnyt vuosina 2014 ja 2015 lakialoitteen siitä, että lapsilisää ei oteta huomioon tulona toimeentulotukea hakiessa.

Lisätietoja: Katja Hänninen, katja.hanninen@eduskunta.fi, 050 512 3325

Share Button

Terveet talot, terveet ihmiset

Erilaiset sisäilmaongelmat ovat lisääntyneet hälyttävästi. Sisäilmaongelmista kärsii valtava määrä ihmisiä, joista osa on menettänyt sekä terveytensä että kotinsa.

Heillä ei ole aikaa odottaa, eikä varaa kalliisiin ja pitkiin oikeusprosesseihin. He tarvitsevat apua heti. Ongelman laajuus on tiedossa. Jo viisi vuotta sitten, vuonna 2012 valmistui eduskunnan tarkastusvaliokunnan raportti home- ja kosteusvaurioista. Raportissa esitetään useita toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi, mutta niitä ei ole otettu käyttöön. Myös Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn korjausavustusjärjestelmä kosteusvaurioiden korjaamiseen on lopetettu tämän vuoden alussa. Tämä tarkoittaa sitä, että terveyshaitoista kärsivät ihmiset on jätetty oman onnensa nojaan ja kolmannen sektorin autettaviksi.

Sisäilma sairastuttaa kouluissa ja päiväkodeissa. OAJ:n mukaan jopa kaksi kolmasosaa kouluista kärsii sisäilmaongelmista. Homekouluja on näistä jopa 20 prosenttia, eli noin 100 000 lastamme altistuu homeongelmille jokaisena koulupäivänä. Pahimmillaan altistuminen sisäilmaongelmille alkaa jo päiväkodista ja jatkuu peruskoulun kautta työpaikalle.

Ongelma ei tietenkään koske vain julkisia tiloja, vaan moni perhe on menettänyt oman kotinsa home- ja kosteusvaurioiden takia. Kun lapset sairastuvat ja vanhemmat menettävät työkykynsä, niin mitä jää jäljelle? Kun koti ja terveys menee, jäljelle jäävät vain kivut, velat ja epätoivo.

Sisäilmasta sairastuneiden tilannetta vaikeuttaa myös se, että diagnosointi ei ole kunnossa. Lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset eivät välttämättä osaa tunnistaa oireiden perusteella ongelmien syytä. Liian moni on kokenut vuosien pompottelun, leimaamisen luulosairaaksi ja oireiden vähättelyn ennen kuin saa oikean diagnoosin ja apua sairauteensa.

Me tarvitsemme terveitä taloja, jotta voimme pysyä terveinä. Jokaisella on oikeus työskennellä ja opiskella ilman vaaraa sairastua. Kosteusvaurioiden ennaltaehkäisy on halvin ja inhimillisin keino, mutta sairastuneiden ja altistuneiden auttamiseksi tarvitaan toimenpiteitä heti. ARAn korjaus- ja neuvontajärjestelmä pitää palauttaa ja valtion avustuksia julkisten tilojen peruskorjaushankkeisiin on lisättävä.

Home- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen täytyy osoittaa riittävät taloudelliset resurssit. Lisäksi on tärkeää, että rakentamisessa otetaan käyttöön vastuupykälät, jotka saattavat vahingonkorvausvelvolliseksi yritykset, jotka huolimattomuuttaan ovat rakentaneet sutta ja sekundaa. Joukkokanneoikeuden säätäminen on tärkeää lasten ja työntekijöiden oikeusturvan takaamiseksi. Lainsäädäntöä on siis kehitettävä, jotta ihmisten oikeusturva voidaan varmistaa kaikissa tapauksissa. Meillä ei ole varaa sairastuttaa lapsiamme ja jokaisella on oikeus terveellisiin tiloihin.

Kolumni on julkaistu Kalevassa 1.11.2017

Share Button

Oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen laajennettava

Kansanedustaja Katja Hännisen mukaan työsopimuslakia on muutettava niin, että työntekijällä on oikeus tilapäiseen, enintään neljän päivän pituiseen hoitovapaaseen alle 12-vuotiaan lapsen sairastuessa äkillisesti. Nykyinen lainsäädäntö ulottaa oikeuden vain alle 10-vuotiasiin lapsiin.

– Monet työehtosopimukset lähtevät jo nyt siitä, että sairasta lasta saa hoitaa siihen asti, kun lapsi on 12 vuotta. Ikärajan nostaminen on tärkeää perheiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta.

Monessa lapsiperheessä etenkin talvikausi on hankala, kun sekä lapset että välillä myös vanhemmat sairastavat. Moni vanhempi kokee, että 10-vuotias ei ole vielä tarpeeksi vanha sairastamaan yksin.

– Nyt lain ikäraja ei vastaa perheiden tarpeisiin. Monissa perheissä tilanne hankaloituu huomattavasti, kun 10 vuoden ikäraja ylittyy.

Hänninen jätti asiasta lakialoitteen kaikkien kansanedustajien allekirjoitettavaksi. Lakialoitteeseen kerätään nimiä YK:n lapsen oikeuksien päivään 20. marraskuuta asti.

– Lakialoitteessa on kysymys ennen kaikkea lasten oikeudesta saada hyvää hoivaa ja aikuisen läsnäoloa sairastaessa.

Lisätietoja: Katja Hänninen, katja.hanninen@eduskunta.fi, 050 512 3325

Share Button

Aarteemme tänään ja huomenna

Kansanedustajan työn mielenkiintoisempia ja opettavaisempia tapaamisia ovat vierailut, joissa tutustutaan erilaisten työpaikkojen arkeen. Kansanedustajat päiväkodeissa –teemaviikot tuovat tämän ja viime viikon aikana kansanedustajia tutustumaan päiväkoteihin ympäri Suomen. Kävin viime viikolla päiväkodeissa Raahessa ja Oulaisissa. Tällä viikolla matka jatkuu oululaisiin päiväkoteihin.

Päiväkotivierailuilla saa vain hämmästellä, minkälaisella taidolla lapsia päiväkodeissamme hoidetaan. Useammin pitäisikin muistaa, kuinka arvokkaan tuen ammattikasvattajat antavat vanhemmuudelle. Tällainen tuki on erityisen arvokasta vaikeina hetkinä, joita varmasti tulee jokaiselle vanhemmalle. Päiväkoti tarjoaa hienon tilaisuuden jakaa huolia ja iloja omasta lapsesta ammattilaisten kanssa.

On mahdoton nähdä, miten pärjäisimme ilman päiväkoteja. Päiväkotien henkilökunta ei ole kuitenkaan säilynyt naisvaltaiset alojen vitsaukselta. Vaikka juhlapuheissa aina kiitellään, arvostus ei näy palkkauksessa. Vetoankin syksyn työmarkkinakierrokseen solidaarisen palkkapolitiikan puolesta, koska naisvaltaiset alat on viime vuosina unohdettu täysin ja tästä päiväkotien henkilökunta on hyvä esimerkki.

Raahessa ja Oulaisissa vieraillessa oli helpottavaa nähdä, kuinka hyvin asiat näillä paikkakunnilla ovat. Raahelaisena poliitikkona voin olla vain ylpeä siitä, että meillä ei toteutettu hallituksen politiikkaa vaan ryhmäkoot ja päivähoito-oikeus säilyivät ennallaan. Ryhmäkokojen kasvattaminen kuormittaa sekä päiväkotien lapsia että aikuisia. Päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi työttömien ja perhevapaalla olevien lapsilta taas asettaa perheet epätasa-arvoiseen asemaan vaikeuttaen töiden vastaanottamista tai pikkuvauva-arkea.

Hallitusta voi kiittää siitä, että se aikoo alentaa pieni- ja keskituloisten päivähoidon maksuja. Tämä on oikea suunta. Kyselin päiväkodeissa mielipidettä Vasemmistoliiton ajamasta mallissa, jossa kaikille 3-5 –vuotiaille taataan 15 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa. Tämä ehdotus sai myönteisen vastaanoton.

Vierailuilla olen kokenut liikuttavia hetkiä, kun olen saanut lukea lapsille satuja ja syödä heidän itse tekemiään pikkuleipiä. Meidän on pidettävä nämä kaikki lapset mukana ja muistettava päiväkotien tärkeä rooli hyvän lapsuuden vahvistamisessa.

Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 30.8.2017

Share Button

Lääkekattoa pitää laskea

Lääkkeitä käytetään Suomessa entistä enemmän. Lääkkeiden käytön kasvu on ollut suurinta kaikkein pienituloisempien joukossa. Suomalaisista jopa joka viides on säästänyt pakon edessä terveysmenoistaan, kuten lääkkeistä. Pienituloisten ja paljon sairastavien joukossa luku on todennäköisesti tätäkin suurempi, ja ongelmat kasaantuvat tähän ryhmään.

– Lääkekaton merkittävä madaltaminen auttaa parhaiten pienituloisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä. Myös maksukaton ylittävien maksujen omavastuut on poistettava. On todella huolestuttavaa, että apteekkareilta kuulee viestiä, että ihmiset jättävät lääkkeitä ostamatta taloudellisista syistä. Selvää on, että säästöjä ei saada aikaan pienituloisten ihmisten terveydestä tinkimällä, kansanedustaja Katja Hänninen toteaa.

Viimeisin päätös lääkkeiden vuosiomavastuun, eli lääkekaton tiputtamisesta tehtiin viime hallituskaudella vuonna 2013. Tuolloin se tippui 670 eurosta 610 euroon. Nykyinen hallitus ei ole tiputtanut lääkekattoa, vaan pahentanut pienituloisten asemaa entisestään ottamalla käyttöön 50 euron alkuomavastuun. Lääkekaton lievä madaltuminen tällä hallituskaudella johtuu hallituksen päätöksestä leikata kansaneläkeindeksiä, johon lääkekatto on sidottu.

Lääkekatto on tänä vuonna 605,13 euroa ja se täyttyy vuosittain yli 185 000 henkilöllä. Jotta lääkemenoja voidaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hillitä, toimet on kohdistettava ryhmiin, joissa sairastetaan paljon.

– On käsittämätöntä, että vaikka lääkkeiden omavastuut ovat meillä jo moniin länsimaihin verrattuna korkeita, hallitus silti päätti ottaa käyttöön 50 euron alkuomavastuun. Meillä on selkeää näyttöä siitä, että tällaiset päätökset johtavat terveyden heikkenemiseen ja korkeampaan riskiin joutua sairaalahoitoon. Miten tällaisella politiikalla saavutetaan hallituksen tavoite 150 miljoonan vuosittaisesta säästöstä lääkekorvauksiin? Hänninen ihmettelee.

Hänninen jättää eduskunnassa kirjallisen kysymyksen lääkekaton madaltamisesta. Hänen mukaansa koko lääkekorvausjärjestelmä pitäisi saada läpinäkyvämmäksi.

– Olen saanut kansalaisilta yhteydenottoja, joissa ihmetellään, millä perusteella lääkkeitä korvataan. Tämä tieto ja muutokset korvauksissa eivät ole kovin helposti kansalaisten saatavilla. Liian usein apteekin tiskillä tulee yllätyksiä, kun lasku onkin odotettua isompi, Hänninen sanoo.

Lisätietoja: Katja Hänninen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, p. 050 512 3325

Share Button

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!