Kirjoitukset käyttäjältä katja

Uniperin kriisi kannustaa muutokseen

Olemme kauhulla joutuneet viime aikoina seuraamaan Saksan suurimman kaasunmyyjän Uniperin taloudellisen tilanteen heikkenemistä. Koska Uniper on Suomen valtion osittain omistaman Fortumin tytäryhtiö, oli uhkakuvana, että Uniperin vaikeudet kaatuisivat suomalaisten maksettaviksi. Vasemmiston lähtökohtana oli se, että ratkaisuja vaikeaan tilanteen hakiessa oli suomalaiset veronmaksajat pidettävä etusijalla, ja onneksi neuvottelujen kautta syntyneen kompromissin myötä täydellinen katastrofi vältettiin.

Vaikka kriisin akuutti vaihe ei ole tällä hetkellä Suomessa päällä, on muistettava, että tilanne ei kuitenkaan ole ainutkertainen, tai sellainen, ettei se voisi enää toistua. Uniperin ahdinko tulee liittää osaksi suurempaa kuvaa, jonka keskiössä on energiapolitiikan aktiivinen muuttaminen kestävämpään suuntaan.

Kestävyyden ensimmäinen ulottuvuus on ympäristöön ja ilmastoon liittyvät kysymykset. Uniper-kauppoja on kritisoitu moneen otteeseen erityisesti siksi, että pääosin fossiilisiin polttoaineisiin, maakaasuun ja kivihiileen, nojaava yritystoiminta ei edistä Suomen ilmastotavoitteita. Suomi on sitoutunut olemaan hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, ja tätä tavoitetta vastaan sotii valtio-omisteisen yhtiön tytäryhtiön kestämätön energiapolitiikka. Hallituksen tulisi harjoittaa aktiivista omistajaohjausta ja vaatia ilmastovastuuta Suomen markkinan lisäksi valtio-omisteisten yritysten kaikissa toimintamaissa.

Ympäristön ja ilmaston kannalta kestävien ratkaisujen lisäksi kestävyydellä tarkoitetaan myös kestävästi tuotettujen ratkaisujen löytämistä ilman autoritääristen hallintojen mukana olemista. Uniperin ostamisen uhkakuvista on puhuttu siitä saakka, kun kaupat tulivat julki vuonna 2017. Jo tällöin vasemmistoliitto nosti esiin kysymyksiä mahdollisista riskeistä ja esimerkiksi vaikutuksia suomalaiseen työllisyyteen ja talouteen. Kun olemme riippuvuussuhteessa Venäjän kaltaisiin autoritäärisiin valtioihin, asetamme itsemme alttiiksi juuri tämän kaltaisille riskeille, jotka nyt ovat konkretisoitumassa Venäjän laitettua kaasuhanat kiinni.

Vasemmistoliitto vaatii, että venäläisen kaasun tuonnista luovutaan välittömästi. Vaikka Uniperin tapauksessa onkin kyse kaasun viemisestä pääosin Saksaan, on valtio-omisteisen Fortumin tytäryhtiö Uniperiin voitava käyttää omistajaohjausta aktiivisten, parempien, valintojen tekemiseen. Kestävyyttä on se, että kun omistajaohjauksen seuraavista askelista keskustellaan, on pöydällä irtautuminen venäläisestä fossiilienergiasta, mikä lisää huoltovarmuutta ja edistää yhteiskunnan vakautta.

Share Button

Nyt on pidettävä huoli pienituloisista

60 prosenttia suomalaisista on ainakin jonkin verran huolissaan Ukrainan sodan vaikutuksista omaan taloudelliseen tilanteeseen. Tämä selvisi juuri Tilastokeskuksen tekemästä Kansalaispulssi-kyselystä. Saman kyselyn mukaan hintojen nousu vaikuttaa jo vahvasti suomalaisten arkisiin valintoihin. Ihmisten huoli ei ole mikään ihme, sillä ruuan, sähkön ja polttoaineen hinnat ovat nousseet nopeasti, eikä nousu näytä ainakaan ihan heti laantuvan.

Nyt on jo kuulunut neuvoja siitä, että meidän kaikkien on vaan tingittävä omasta elintasostamme. Tämä on aivan turha neuvo ihmisille, jotka elävät jo valmiiksi hyvin niukasti. Heillä ei enää ole mitään, mistä tinkiä. Onkin selvää, että kun arjessa aivan välttämättömien asioiden hinta nousee, se kolahtaa erityisesti pienituloisiin

Nyt on vihdoin aika puhua riittävästä toimeentulosta ihmisoikeuskysymyksenä. Sekä Suomen perustuslaki että kansainväliset ihmisoikeussopimukset velvoittavat Suomea turvaamaan riittävän toimeentulon kaikille. Riittävä toimeentulo ei nouse Suomessa tarpeeksi vahvasti esiin ihmisoikeuskysymyksenä, vaikka olemme saaneet useasti moitteita kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia valvovilta tahoilta perusturvan liian alhaisesta tasosta. Tämä on siis ollut tilanne jo ennen kriisien täyttämää 2020-lukua, eikä tämä aika ainakaan helpota tilannetta.

Onneksi toimia pienituloisten aseman parantamiseksi on jo tullut. Vasemmistoliiton vaatimuksesta hallitus on päättänyt esimerkiksi ylimääräisestä indeksikorotuksesta, joka koskee eräitä kansaneläkeindeksiin sidottuja sosiaaliturvaetuuksia. Vasemmistoliitto lähtee myös siitä, että elinkustannusten nousua ja vaikutuksia eri ihmisryhmiin on seurattava tarkkaan ja mahdollisiin lisätoimiin on varauduttava eri sektoreilla.

Minun on helppo yhtyä myös puoluetoverini Pia Lohikosken vaatimuksiin siitä, että indeksitarkastuksia on jatkossa tehtävä useamman kerran vuodessa ja että lapsilisät tulee sitoa indeksiin. Olen itse tehnyt eduskunnassa lakialoitteita lapsilisien kehittämisestä. Yhdessä tavoitteena on, että lapsilisää maksetaan sen kuukauden loppuun asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Toisessa vaadin lain muuttamista niin, että lapsilisää ei oteta tulona huomioon toimeentulotukea haettaessa.

Kriisistä kriisin kulkeva 2020-luku on tehnyt entistä selvemmäksi sen, että sosiaaliturvajärjestelmämme tarvitsee suuren remontin. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on riittävä perustulo. Tämän eteen vasemmisto jatkaa työtä.

Share Button

Lapset tarvitsevat parempaa suojelua ja palveluita

Muutosten kevään keskellä on tärkeä pitää kiinni hyvinvointivaltiosta ja kehittää sitä paremmaksi meille kaikille. Tätä päämäärää emme saa unohtaa kaiken Nato-kohinan keskelläkään. Tämä on myös turvallisuuskysymys. Olinkin erittäin iloinen, kun viime viikolla saimme kuulla, että lastensuojelulain kokonaisuudistusta aletaan valmistella.

Lastensuojelulain kokonaisuudistusta on suositellut vahvasti myös lapsiasiavaltuutettu kertomuksessaan eduskunnalle. Lapsiasiavaltuutetun kertomusta käsitellään tänään eduskunnassa.

Nykyinen lastensuojelulaki on säädetty 15 vuotta sitten. Sen jälkeen siihen on tehty useita muutoksia. Ongelmana on kuitenkin, että laki on repaleinen ja sen ymmärtäminen on monelle asiantuntijallekin vaikeaa. Tämä on hälyttävää, koska valtiolla on velvollisuus suojella lapsia ja järjestää turvallinen kasvuympäristö.

Erityisesti teini-ikäisten kiireelliset sijoitukset ovat lisääntyneet koko ajan. Professori Heikki Hiilamo onkin todennut, että ” Suomesta on vaikea löytää yhtään pahoinvointia kuvaavaa indikaattoria, joka olisi kohonnut yhtä johdonmukaisesti ja yhtä kauan talouslamoista ja nousukausista, globalisaatiosta ja digitalisaatiosta, tutkimuksesta ja kehittämistyöstä huolimatta.”

Monet lapsipolitiikan asiantuntijat ovat vaatineet, että lain uudistamisen yhteydessä meidän on käytävä keskustelua siitä, miten näemme lastensuojelun tehtävän nykyisessä maailmassa. On siis mietittävä myös lastensuojelun suhdetta muihin palveluihin. Yksi aivan oleellinen asia on päihde- ja mielenterveyspalveluiden heikko saatavuus. Ei ole oikein, että psyykkisesti sairaita lapsia sijoitetaan pois kotoaan sen vuoksi, että heille ei pystytä järjestämään mielenterveyspalveluita. Sijoituksilla ei voi korvata mielenterveyspalveluita ja muuta terveydenhuoltoa.

Perhe on aina kokonaisuus, joten lasten palveluiden lisäksi on katsottava myös aikuisten palveluita ja sitä, miten niistä tehdään lapsilähtöisiä. Jos lapsiperheen aikuinen on esimerkiksi psykiatrisen osastohoidon piirissä, on aina selvitettävä, miten hänen lapsensa voivat. On myös itsestään selvää, että kun aikuiset eivät saa apua, tämä heijastuu suoraan heidän lapsiinsa.

Monesti ongelmat kasaantuvat ja siirtyvät sukupolvelta toiselle. Nykyistä toimivammat lasten ja perheiden palvelut, aikuisten terveys- ja sosiaalipalvelut sekä tietysti hyvin resursoitu ja laadukas lastensuojelu ovat siis avaintekijöitä myös ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puuttumisessa.

Lisäksi lastensuojelun resursseista puhuttaessa on hyvä muistaa sekin, että lasten sijoituksilla tehdään voittoa, ja lastensuojelulaitokset keskittyvät vauhdilla suurille hoivayhtiöille. Tässäkin meidän on kysyttävä, onko peruspalveluilla tehtävä bisnes eettisesti oikein.

Share Button

Miksi ei Natolle

Kävimme eilen eduskunnassa demokratian kannalta arvokkaan Nato-keskustelun. Toin omassa puheenvuorossani esille, miksi äänestin tänään ei sotilasliiton jäsenyydelle.

Samalla on myös todettava, että ei ole olemassa Suomen kannalta riskittömiä ratkaisuja ja tämän kanssa meidän päättäjien on nyt elettävä ja tehtävä työmme korostetun epävarmassa maailmassa.

Sotilasliiton sijasta painotan rauhantyön merkitystä sekä laajaa käsitystä turvallisuudesta. Laajalla turvallisuuskäsityksellä tarkoitan paitsi omaa uskottavaa puolustusta myös hyvinvointivaltion puolustamista.

Vasemmistolaisena haluan painottaa sitä, että tasa-arvoinen ja yhdenvertainen yhteiskunta on meille kaikille myös turvallisin. Oma historiamme on tästä paras todiste ja tätä työtä on nyt jatkettava, vaikka ympärillä kuohuu ja juuri sen vuoksi.

Eilisessä puheenvuorossani painotin myös sitä, että kriiseistä selvitäksemme emme voi myöskään vähätellä huoltovarmuudesta, kuten energia- ja ruokaomavaraisuudesta huolehtimista.

Olen tänä keväänä tuonut esille, että suhtaudun kriittisesti NATO-jäsenyyteen, koska se kasvattaisi jännitteitä Suomen ja Venäjän rajalla. Jännitteet eivät jäisi vain niin kutsuttuun harmaaseen aikaan, kun jäsenyysneuvotteluja käydään. Jännitteinen pitkä itäraja olisi uusi pysyvä tila turvallisuusympäristössämme.

Pienen maan kasvattina suurvaltapolitiikka on minulle vieras ja vastenmielinen maaperä, josta haluan pysyä irti. Nato-jäsenyys tarkoittaa osallistumista suurvaltapolitiikan pelinappulaksi. Sotilaallinen liittoutumattomuus on antanut meille painoarvoa konfliktien sovittelevana osapuolena, rauhan suurvaltana. Nato ei ole mikään rauhanliitto, vaan sen jäsenenä on myös valtioita, joissa on vakavia ihmisoikeusongelmia.

On tosiasia, että turvallisuustilanteemme on radikaalisti muuttunut. Itäinen pitkä rajamme Venäjän kanssa on saanut aivan uudenlaisia merkityksiä meidän jokaisen mielessä tänä keväänä. On ollut sydäntä raastavaa nähdä, millaisiin hirmutekoihin itänaapurimme hallinto pystyy Ukrainassa. Kielteinen Nato-kanta ei tarkoitakaan sitä, että sulkee tältä silmät. Meidän on kaikin keinoin autettava ukrainalaisia ja edistettävä rauhaa ja tämän kammottavan sodan jälkeen maan jälleenrakennusta.

En usko ydinasepelotteen tuomaan suojaan, mikä on yksi Naton puolustajien argumentti. Päinvastoin uskon sen vähentävän turvallisuutta Suomessa ja muualla. Ydinaseisiin nojaava turvallisuuskäsitys veisi myös Suomelta pois tärkeän rauhanrakentamisen roolin. Emme voisi enää uskottavasti toimia aseistariisunnan etujoukoissa.

Kielteinen Nato-kantani tarkoittaa sitä, että emme saa tehdä paniikkiratkaisuja, vaan meidän on nähtävä sumuisia aikoja pidemmälle.

Share Button

Kansallisen lapsistrategian saatava riittävät ja pysyvät resurssit

Olen eduskunnan Lasten puolesta -ryhmän puheenjohtaja. Jätämme yhdessä kolmen muun eduskunnan lapsia käsittelevän ryhmän, eli Monimuotoiset perheet -ryhmän, turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmän sekä adoptioryhmän kanssa hallitukselle kirjallisen kysymyksen kansallisen lapsistrategian pysyvien resurssien takaamisesta.

On hienoa, että olemme vihdoin saaneet Suomeen kansallisen lapsistrategian ja sille myös ensimmäisen toimeenpanosuunnitelman. Yli hallituskausien ulottuva saumattomasti jatkuva työ lapsen oikeuksien takaamiseksi ei kuitenkaan onnistu, ellei lapsistrategialle taata riittäviä ja pysyviä resursseja.

Parlamentaarisen komitean valmistelema kansallinen lapsistrategia julkaistiin helmikuussa 2021 ja sen toimeenpanosuunnitelma lokakuussa 2021. Lapsistrategian pohjana on YK:n lapsen oikeuksien sopimus, joka on kansainvälinen ihmisoikeussopimus. Se on ollut Suomessa voimassa laintasoisena vuodesta 1991.

Kansallisen lapsistrategian jatkuvuuden turvaamiseksi Suomeen on perustettava kansallisen lapsistrategian yksikkö, jolle on annettava riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit. Tätä ovat edellyttäneet niin lapsistrategian luonut parlamentaarinen komitea kuin sen seurantaryhmäkin.

Yli hallituskausien tehtävä kansallinen lapsistrategia mahdollistaa kestävän, pitkäjänteisen ja johdonmukaisen lapsi- ja perhepolitiikan toteuttamisen Suomessa. 2020-luvun kriisiajassa on valtavasti lapsipolitiikan kysymyksiä, kuten mielenterveyspalveluiden ja lastensuojelun kuormitus, joita on kehitettävä pitkällä aikavälillä yli hallituskausien.

Kirjallisessa kysymyksessämme kysymme, miten kansalliselle lapsistrategialle taataan pysyvät ja riittävät resurssit, jotta yli hallituskausien ulottuva työ taataan, lapsistrategian yksikkö voidaan perustaa ja työ voi näin olla pitkäjänteistä ja kestävää.  

Eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmää vetää vihreiden Mirka Soinikoski, turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmää vihreiden Sofia Virta ja adoptioryhmää kokoomuksen Saara-Sofia Sirén.

Share Button

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!