Ihminen on rahaa tärkeämpi

Viime aikoina on puhuttu paljon koronakriisin talousvaikutuksista. Paljonko maksavat tukitoimet heikoimmassa asemassa oleville ihmisille ja paljonko talous ja työllisyys notkahtavat kriisin seurauksena? Mutta paljon taloutta tärkeämpää on puhua ihmisten henkisestä selviämisestä ja terveydestä niin Suomessa kuin muuallakin. Euroopan unionin eteläiset jäsenmaat ovat jo kärsineet raskaasti koronaepidemiasta ja näyttää myös siltä, että valmiiksi velkaantuneet Italia ja Espanja tulevat myös taloudellisesti maksamaan suuren laskun. Valitettavasti Euroopan unioni on järjestelmänä sellainen, että jäsenmaat ovat taloudellisesti toisistaan riippuvaisia. Suomen viennistä yli puolet kohdistuu euromaihin.

Eräänä ratkaisuna EU-jäsenmaiden tukemiseksi kriisissä on ehdotettu eurobondeja eli euromaiden yhteisiä joukkovelkakirjoja. Kyseessä olisi väliaikainen keino laskea euromaiden välisiä korkoeroja ja helpottaa jäsenmaiden lainansaantia. Vastuu eurobondien takaisinmaksusta olisi jaettu samassa suhteessa kuin EU-jäsenmaksut. Näihin joukkovelkakirjoihin liittyy riskejä, joiden takia suhtaudun niihin kielteisesti. En nimittäin halua edistää EU:n liittovaltiokehitystä ja lisätä sellaista yhteisvastuuta, jossa Suomi voi pahimmassa tapauksessa joutua maksamaan muiden maiden velkoja. Lisäksi muistissa on hyvin se, että finanssi- ja eurokriisin vaikutukset osuivat heikoimmassa asemassa oleviin ihmisiin, kun samalla pelastettiin suurpankkeja.

Tärkeintä koronan aiheuttaman kriisin ratkaisussa on, että niin kansallisella kuin EU-tasollakin mietitään ihmisiä ja työpaikkoja. Ovatko jälleen yksityisen suurpääoman omistajat hyötyjinä ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus kärsijänä? Puhutaanko enemmän talouden pelastamisesta kuin ihmisten pelastamisesta?

Keskustelu taakan jaosta on vasta alussa. On löydettävä oikeudenmukaisempia vaihtoehtoja kuin eurobondit. Meidän on oltava avoimia sellaisille esityksille, jotka asettavat ihmisten hyvinvoinnin keskiöön. Solidaarisuutta tarvitaan, mutta tuki on kohdennettava oikein, eikä koronalaskua saa kaataa tavallisten ihmisten maksettavaksi samaan aikaan kun pankit ja suuryritykset jatkavat kuten ennenkin. Ympäristö ja sosiaalinen oikeudenmukaisuus tulee huomioida kaikissa jälleenrakennustoimissa.

Akuutin kriisin jälkeen meidän on myös keskusteltava siitä, miten huoltovarmuus voidaan jatkossa turvata sekä Suomessa että EU:ssa. On varmistettava, että ruokaomavaraisuus, energiatuotannon häiriöttömyys, puhdas vesi ja liikenneyhteydet voidaan turvata kaikissa olosuhteissa.

Kolumni julkaistu Kalajokilaaksossa 15.4.2020

Share Button

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!