Kohti lapsiystävällisempää Suomea

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen oli yksi tärkeimmistä asioista, minkä takia lähdin mukaan politiikkaan. Itse 1990-luvun laman lapsena muistan omakohtaisestikin, kuinka lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikattiin. Silloin leikattiin esimerkiksi kuntien nuorisotyöstä, lapsiperheiden tuista, päivähoidosta ja kouluterveydenhuollosta. Viime hallituskaudella oli surullista katsoa, että samoja 1990-luvun virheitä toistettiin taas. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikattiin, vaikka meillä on jo vaikka minkälaista tietoa siitä, kuinka hurjia seurauksia 1990-luvun leikkauksilla oli.

Nykyinen hallitus haluaa pistää stopin kehityssuunnalle, jossa köyhyys lapsiperheissä kärjistää ja kasaa ongelmia. Tiedämme, että jo pienet lapset kokevat stressiä perheensä toimeentulosta. Ongelmat monesti myös siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tutkimukset osoittavat, että jos vanhemmat ovat saaneet pitkään toimeentulotukea, on sillä vaikutuksia esimerkiksi lasten koulutustasoon, mielenterveysongelmiin ja toimeentulo-ongelmiin aikuisiässä. Tämä kierre on saatava katki, koska se on ennen kaikkea lapsen edun mukaista mutta myös pitkäkatseista ja järkevää politiikkaa.

Olen iloinen siitä, että hallitus lupaa edistää lapsi- ja perheystävällisyyttä. Tiedämme, että perusturvan matala taso on merkittävä syy lapsiperheköyhyyden taustalla. Hallitusohjelmassa luvataan puuttua erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. Eilen hallitus näytti, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa, kun budjettiriihen päätökset julkistettiin. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 20 euroa kuukaudessa ja vähimmäismääräiset päivärahaetuudet nousevat 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa.

Tämän lisäksi hallitus tekee koulutuspolitiikassaan paljon pienituloisten lapsiperheiden elämää helpottavia asioita. Esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentäminen on tärkeä myös köyhyyden vähentämisen näkökulmasta, sillä oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen maksuttomuutta. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen, sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi hallitus edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.

Politiikan vahva suunnanmuutos näkyy siinäkin, että hallitus peruu Sipilän hallituksen lapsivihamielisiä päätöksiä varhaiskasvatuksessa palauttamalla subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja pienentämällä yli 3-vuotiaiden ryhmäkoot takaisin entiselleen. Nämä muutokset astuvat voimaan ensi vuoden elokuussa.

Lapsiystävällisyydestä kertoo myös hallituksen aktiivinen perhepolitiikka. Perhevapaauudistus on nyt käynnistynyt. Punaisena lankana myös siinä on oltava sekä tasa-arvon lisääminen että erilaisissa tilanteissa olevien lapsiperheiden yhdenvertaisuuden parantaminen. Pikkulapsiaika on monessa perheessä herkkää aikaa, koska lapsen tulo muuttaa arkea valtavasti. Kireä taloudellinen tilanne vaikeuttaa oleellisesti sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen ja ongelmat helposti kärjistyvät. Tämän vuoksi on tärkeää, että saamme perheiden palvelut ja etuudet kuntoon, jotta pystymme tukea ja kannatella lapsia heti pienen elämän alusta lähtien.

Share Button

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!