Sipilän budjetti kurittaa edelleen pienituloisia ja eläkeläisiä

Tällä viikolla eduskunnassa on keskusteltu valtion talousarvioesityksestä ensi vuodelle. Kyseessä on Sipilän hallituksen viimeinen budjetti. Hallituksen talouden linja on ollut kuluneet kolme ja puoli vuotta selkeä, alussa tehtiin massiiviset leikkaukset kaikista heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten toimeentuloon ja perusturvaan, ja nyt hallituskauden lopussa tehdään pieniä korjauksia, jotta äänestäjille jäisi parempi mieli.

Ensi vuoden budjetissa ”eriarvoistumisen ehkäisemiseksi” on suunnattu noin 30 miljoonaa euroa. On hienoa, että esimerkiksi pienimpiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Myös takuueläkettä korotetaan. Näitä saavutuksia hallitus mielellään korostaa, mutta tosiasia on, että suomalaisista kolmanneksen tulot laskevat ensi vuoden budjetin perusteella. Kyseessä ovat Suomen pienituloisimmat ihmiset samalla, kun suurtuloisimpien tulot kasvavat suunniteltujen veroratkaisujen myötä.

30 miljoona euroa ei paljon lämmitä, kun sitä verrataan koko kauden aikana tehtyjen sosiaalietuuksien indeksileikkausten vaikutuksiin. Puhutaan yli kymmenkertaisista summista. Nyt hallitus suunnittelee sijoitussäästötilien verovähennyksiä, jotka eivät taatusti paranna pienituloisen arkea. Kyseessä on taas yksi veropohjaa rapauttava, hyvätuloisia suosiva veronkevennys.

Erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä ei ole ollut helppoa tällä hallituskaudella. Takuu- ja kansaneläkettä on leikattu. Myös palvelumaksujen korotukset sekä leikkaukset matka- ja lääkekorvauksiin tuntuvat erityisesti eläkeläisten kukkarossa. Tämä on vaikeuttanut etenkin paljon sairastavien vanhuuseläkeläisten asemaa. Hallituksen päätösten voikin katsoa pahentaneen eläkeläisköyhyyttä.
Vasemmiston tavoitteena on eläkeläisköyhyyden kitkeminen ja tuloerojen kaventaminen. Eläkkeiden tasoon liittyen olemme ehdottaneet sekä kansaneläkkeen että takuueläkkeen korottamista välittömästi 50 eurolla kuussa ja indeksileikkausten perumista. Tämä parantaisi huomattavasti eläkeläisten ylivoimaisen enemmistön toimeentuloa, ja ainoastaan suurimpien työeläkkeiden saajien käytettävissä olevat tulot pienisivät vähän – heilläkin vain noin viidellä eurolla kuukaudessa.

Tämän jälkeen tulisi myös alkaa valmistella takuu- ja kansaneläkkeen tuntuvampia korotuksia, jotka voitaisiin panna toimeen asteittain muutaman vuoden aikana. Minimitoimeentulotavoitteena tulisi olla, ettei kenenkään kuukausittainen eläke jää alle tuhannen euron.

Eläkkeen määrän lisäksi eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat keskeisesti muun muassa asumisen hinta, lääke- ja matkakorvausten taso sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Vasemmisto on esittänyt uudistuksia, jotka lisäisivät kohtuuhintaisia asuntoja, pienentäisivät asiakasmaksuja ja parantaisivat korvausten tasoa.

Sipilän hallituksen strategia on ollut kaikilla sektoreilla leikata kirveellä ja paikata laastarilla. Alkuhallituskaudesta elimme vielä taantumassa. Taloustieteen oppien mukaan taantumassa kuuluisi elvyttää ja nousukaudella kiristää kukkaron nyörejä, ikään kuin varautua pahan päivän varalle. Nämä opit eivät kuitenkaan kiinnosta hallitusta, joka toimii juuri päinvastoin keventämällä verotusta nousukaudella ja piiskaamalla köyhää taantumassa. Vaikka Sipilä ja kumppanit väittäisivät mitä, totuus on, että tämä hallitus on harjoittanut vahvasti eriarvoisuutta lisäävää talouspolitiikka ja lisännyt tuloeroja.

Katja Hänninen
Vasemmistoliiton kansanedustaja Raahesta

Kirjoitus julkaistu Kansan Tahdossa 28.9.2018

Share Button

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!