Varhaiskasvatuksen vuorohoito kaipaa valtakunnallista kehittämistä

Jätän tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen varhaiskasvatuksen vuorohoidon valtakunnallisesta kehittämisestä. Vuorohoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatuksen järjestämistä päiväkodissa tai perhepäivähoidossa iltaisin, öisin, viikonloppuisin ja arki- ja juhlapyhinä. Esimerkiksi kauppojen laajentuneet aukioloajat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa entistä useampi lapsi tarvitsee varhaiskasvatusta perinteisen virka-ajan ulkopuolella. Vuorohoidossa toteutettavan varhaiskasvatuksen merkitys perheiden tukena ja vanhempien työssäkäynnin mahdollistajana tulee siis luultavasti vain kasvamaan tulevaisuudessa.

Varhaiskasvatuslakia uudistetaan parhaillaan ja lakiesityksessä esitetään vuorohoidon järjestämisestä pykälää, joka on voimassa olevaan lakiin nähden uusi. Pykälään kirjattaisiin yleinen tulkinta vuorohoidon tarveharkintaisuudesta ja sitä olisi järjestettävä ainoastaan lapselle, joka tarvitsee sitä lapsen vanhemman tai muun huoltajan työssäkäynnin tai opiskelun vuoksi. Pykälä selkeyttää kuntien velvollisuutta vuorohoidon järjestämisessä.

Vuorohoidon kohdalla iso kysymys on kuitenkin käytännönjärjestelyt, jotka vaihtelevat suuresti kunnittain. Esimerkiksi lasten määrä varhaiskasvatuksen vuorohoidossa vaihtelee alueittain suuresti. Lasten yhdenvertaisuuden kannalta on kuitenkin tärkeää, että varhaiskasvatuslain tavoitteet laadukkaasta hoidosta ja kasvatuksesta toteutuvat riippumatta siitä, onko lapsi varhaiskasvatuksen piirissä virka-aikaan vai vuorohoidossa.

Lisäksi varhaiskasvatuslain velvoittama lapsen ja vanhempien osallisuuden toteuttaminen voi vaatia vuorohoidossa erilaisia järjestelyitä. Vanhemmat ovat kokeneet esimerkiksi vuorohoidon hakuajat liian tiukoiksi ja myös tässä on paikallista vaihtelua.

Lisäksi vuorohoidon henkilöstön työhyvinvoinnin turvaamisessa ja osaamisen kehittämisessä on tunnistettava vuorohoidon erityispiirteet. Henkilöstö kokee, että esimerkiksi meillä päättäjillä ei ole vuorohoidosta tarpeeksi tietoa.

Tutkimukset ja käytännön kokemukset vuorohoidosta osoittavat, että vuorohoidon erityispiirteitä ei ole tarpeeksi huomioitu lapsia ja perheitä tasa-arvoisesti palvelevan varhaiskasvatuksen ja henkilöstön näkökulmasta. Lisäksi vuorohoitoon kohdistuu paljon huolipuhetta monelta suunnalta ja vanhemmat kokevat huonoa omatuntoa esimerkiksi lapsen yöhoidosta ja vanhempien vuorotyön aiheuttamista pitkistä hoitoajoista. Vaikka vuorohoidossa on esimerkiksi pedagogisesti omat haasteensa epäsäännöllisen rytmin vuoksi, vuorohoito voi tarjota esimerkiksi viikonloppuisin lapsille ja aikuisille rauhallisia hetkiä, kun lapsia ei ole hoidossa niin paljon.

Vuorohoidon valtakunnallinen kehittäminen on tärkeää, sillä valtakunnalliset raamit vuorohoidon käytännön järjestämisestä koetaan liian väljäksi ja varhaiskasvatuksen ammattilaiset ovat kuvanneet vuorohoitoa muun muassa varhaiskasvatuksen harmaana alueena.

Paikallista kehittämistä on kuitenkin tapahtunut esimerkiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston Keski-Suomessa toteuttamalla OHOI – Osaamista vuorohoitoon –hankkeella vuosina 2015-2016. Paikallinen kehittäminen on noussut esimerkiksi varhaiskasvatuksen esimiesten tarpeesta saada yhteisiä linjauksia vuorohoidon toteuttamiseen.

Toivottavasti tähän haasteeseen tartutaan myös valtakunnallisella tasolla, jotta perheiden ja henkilöstön tarpeisiin pystytään vastaamaan nykyistä paremmin koko Suomessa.

Share Button

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!