Turvakoti on lähipalvelu

Turvakotien rahoituksen siirtyminen valtiolle on johtanut epävarmuuteen toiminnan jatkumisesta eri paikkakunnilla. Epävarmuudessa eletään muun muassa Raahen ensi- ja turvakodissa, joka on yrittänyt vakuuttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tarpeellisuudestaan. Päätöksiä odotetaan kesäkuun alussa, samoihin aikoihin uuden hallituksen hallitusohjelman kanssa.

Suomessa on viime syksyn tietojen mukaan 123 turvakotipaikkaa. Euroopan neuvoston suositus meidän väkiluvullemme on 530 paikkaa, yksi jokaista 10 000 asukasta kohden. Suhdeluvun lisäksi tärkeää on se, mihin turvakodit sijoitetaan. Jos toiminta loppuisi Raahessa, perheväkivaltaa pakeneva joutuisi hädän hetkellä etsimään apua seutukunnan ulkopuolelta Oulusta tai Kokkolasta.

Helmikuussa eduskunta ratifioi Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta. Silloin todettiin, että sopimuksen toteuttaminen vaatisi noin 40 miljoonaa euroa, josta turvakotiverkon osuus olisi noin puolet. Vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa turvakodeille myönnettiin 3,3 miljoonan euron lisärahoitus aiemmin varatun 8 miljoonan lisäksi. Näyttää kuitenkin siltä, että uuden toimipisteen avaaminen yhteen paikkaan vaatii sulkemisen toisaalla.

EU:n perusoikeusviraston viimevuotisen tutkimuksen mukaan jopa 47 prosenttia suomalaisnaisista on kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Tämä on toiseksi eniten EU:n alueella. Myös miehet joutuvat väkivallan uhreiksi kotona  ja sen ulkopuolella. Lisäksi apua tarvitsevat väkivaltaisuuden kanssa kamppailevat miehet ja naiset.

Turvakodeissa tarjotaan monipuolista apua. Esimerkiksi Raahessa on tarjolla ympärivuorokautisen kriisipäivystyksen lisäksi nuorten asumisyksiköitä turvalliseen itsenäistymiseen. Lisäksi on pikkulasten unikoulua, tilapäistä lastenhoitoa sekä lapsen ja hänestä erossa asuvan vanhemman tapaamispaikkatoimintaa. Nykyaikaiset turvakodit palvelevat tyttöjä, poikia, naisia ja miehiä näiden tarpeiden mukaisesti. Varhaisen tuen palvelu säästää yhteiskunnan varoja pitkällä aikavälillä, puhumattakaan avuntarvitsijoiden henkisestä ja fyysisestä hyvinvoinnista.

Siinä missä valtion säästöpaineet uhkaavat joitakin turvakoteja, valtion rahoituksella tavoitellaan palvelujen yhdenvertaisuutta. Turvakoti on kuitenkin matalan kynnyksen lähipalvelu, jonka paikallinen arvo voidaan ymmärtää kunnanvaltuustoissa paremmin kuin Helsingissä. Tämän pelon THL toivottavasti todistaa turhaksi päättäessään palveluverkon kattavuudesta. Uuden hallituksen tehtäväksi jää turvakotien rahoituksen lisääminen kansainvälisten sitoumusten tasolle.

Kolumni julkaistu Kalevassa 27.5.2015

Share Button

Ei kommentteja

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!