Koulut alkoivat tänä syksynä historiallisessa ajankohdassa. Nyt koulutiensä aloittavat ekaluokkalaiset, joilla oppivelvollisuus jatkuu 18 ikävuoteen saakka. He eivät toki ole ainoita, sillä ensimmäinen ikäluokka, jota uudistus koskee, on vuonna 2005 syntyneet. He aloittavat nyt toisen asteen. Oppivelvollisuuden pidentäminen tarkoittaa ennen kaikkea lasten hyvinvoinnista huolehtimista. Myös me vanhemmat saamme entistä paremmin tukea, kun kasvatuskumppanuus kasvatusalan ammattilaisten kanssa jatkuu entistä pidempään entistä vahvempana.

Monissa perheissä myös toisen asteen maksuttomuus on suuri helpotus.  Olen ollut huolissani vuonna 2004 syntyneistä nuorista, jotka ovat olleet viime lukukauden kymppiluokalla. He eivät nyt toista astetta aloittaessaan saa maksuttomia oppimateriaaleja, koska uudistus ei vielä koske heitä. Monissa kunnissa on kuitenkin tehty päätös, että myös nämä nuoret saavat maksuttomat materiaalit. Tämä on todella hienoa ja toivoisin tällaisia päätöksiä ympäri maan. 

On hyvä muistaa etenkin, kun puhumme lapsista ja nuorista, että olemme edelleen keskellä kriisiä ja toipumisvaihe on vasta edessä.  Kukaan ei vielä tiedä, minkälaisia pitkäaikaisia vaikutuksia koronalla on oppimiseen, mutta tutkimusta tehdään koko ajan.

Kouluhyvinvointi on laskenut jo useamman vuoden ennen koronaa, mutta korona on kiihdyttänyt valtavasti huolestuttavaa kehitystä. Kasvatustieteiden professori Katariina Salmela-Aro kertoi viime viikolla Ylelle, että erityisesti oppimiseen liittyvä into on laskenut. Lisäksi nuorten yksinäisyys on kasvanut hälyttävästi. Koulu-uupumus lisää riskiä masentua sekä keskeyttää koulutus. Oppiminen ja hyvinvointi kulkevat siis käsi kädessä. Tämä on tärkeä ymmärtää, jos haluamme kaikille lapsille tasa-arvoiset mahdollisuudet oppia ja mennä kohti omia unelmia.

Salmelan-Aron mukaan korona on vaikuttanut negatiivisesti etenkin haavoittuvassa asemassa olevien nuorten oppimiseen ja nyt on todella tehtävä töitä, että saamme kaikki samaan veneeseen. Tämän vuoksi lähiopetus on tärkeää, sillä etäopetus lisää eriarvoisuutta.

Olen iloinen siitä, että hallitus on antanut lisärahoitusta oppimisvajeen paikkaamiseen. Eriarvoisuuteen puuttuminen oli tämän hallituksen koulutuspolitiikan punainen lanka jo ennen koronaa ja se on todella sitä nytkin. Kunnilla on nyt suuri vastuu siinä, että rahat tosiaan käytetään oppimisvajeen kiinni kuromiseen, eikä omien leikkausten paikkaamiseen. Tällaista on valitettavasti myös kunnissa tapahtunut, eikä se ole hallituksen tahdon mukaista.

Jätimme valtuustokauden viimeisessä kokouksessa aloitteen nykyisen tulevaisuuslautakunnan (TULA) jakamiseksi kahdeksi lautakunnaksi. Opetuslautakunta vastaisi varhaiskasvatuksesta ja opetuksesta ja vapaa-aikalautakunta vastaisi nuoriso-, kulttuuri- ja liikuntapalveluista. Tarvittaessa lautakunnan sisällä voisi toimia myös jaostoja. Lautakuntien määrä ei näin ollen olennaisesti kasva, mutta tehtävien hoito selkiintyisi ja kaupungin pito- ja vetovoimatekijöiden kehittäminen helpottuisi.

Luottamushenkilöorganisaation uudistuksessa vuonna 2017 lautakuntien tehtäviä yhdistettiin ja luottamushenkilöiden määrä samalla väheni. Nykyinen tulevaisuuslautakunta sisältää suurimmalta osin entisten opetuslautakunnan, kulttuurilautakunnan, nuorisolautakunnan ja liikuntalautakunnan toimialaan kuuluneet vastuut. Uudistuksen toiminnalliset ja taloudelliset vaikutukset kuntalaisten palveluihin tulee selvittää.

Viime vuonna TULAlle asetetut tavoitteet ovat jääneet vähintään osittain tai kokonaan toteutumatta lukuun ottamatta opetuspalveluita. Samaan aikaan lapsiperheiden määrä on laskenut ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille asetetut tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Pandemialla on ollut toki merkittävä vaikutus tavoitteiden heikkoon toteutumiseen, mutta se ei yksistään selitä sitä, ettei kuntalaisten terveyden- ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteita saavuteta.

Huolestuttavaa on, että kaupunkimme väkiluku on laskenut jo kahdeksan vuotta peräkkäin. Raahe on upea merellinen kaupunki, mutta kokonaisuus ei silti tunnu houkuttelevan nykyisiä asukkaita pysymään täällä, saatikka uusia asukkaita muuttamaan tänne. Jotain siis tarvitsee tehdä.

On tärkeää, että kaikki poliittiset ryhmät pääsevät yhdessä parhaalla mahdollisella tavalla vaikuttamaan asukkaiden palveluiden toimivuuteen ja kaupungin kehittämiseen. Asioihin perehtyminen vaatii myös aikaa. Nykyinen TULA sisältää suhteessa luottamushenkilöiden määrään paljon isoja ja laajoja kokonaisuuksia. Yksittäisen luottamushenkilön voi olla haasteellista ehtiä perehtymään kaikkiin asioihin perusteellisesti ilman, että työmäärä kasvaa kohtuuttomasti. Vaarana myös on, että demokratia kaventuu, jos päätöksiä delegoidaan entisestään viranhaltijoiden vastuulle.

Raahen pito- ja vetovoimatekijöistä kuten elinvoimasta, koulutuksesta, lapsiperheiden ja ikäihmisten lähipalveluista sekä toimivista harrastusmahdollisuuksista huolehtiminen on yhteinen tehtävämme ja tälle on oltava riittävästi aikaa. Raahen kehittäminen ei voi tarkoittaa palveluiden keskittämistä, säästämistä ja leikkaamista, sillä se tie on nopeasti loppuun kulutettu.