Lasten äänen kuuluttava eduskunnassakin

Suomessa on lapsen oikeuksien viikolla vietetty useamman vuoden ajan lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun Keskusliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä järjestämää Lapsi mukaan töihin -päivää. Eduskunta osallistui viime vuonna päivään, joten pidin itsestään selvänä osallistumisen myös tänä vuonna. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan eduskunnassa oli syyskuussa tehty virkamiespäätös, että päivään ei tänä vuonna osallistuta. Kansanedustajia asiassa ei oltu kuultu.  Päätöksestä tietämättä eduskunnan lasten puolesta -ryhmä kannusti koko eduskuntaa osallistumaan päivään.

Minulla oli kunnia tulla valituksi eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmä kokoaa yli puoluerajojen lasten oikeuksien ajamisesta kiinnostuneita kansanedustajia sekä eduskunnan työntekijöitä. Minusta on todella tärkeää, että eduskunnan sisällä on tällainen yhteistyötaho. Lapsiin liittyvät kysymykset ovat usein hajallaan monessa eri ministeriössä ja eduskunnan valiokunnassa, joten senkin takia niistä on hyvä päästä keskustelemaan hallinnonrajojen yli tässä ryhmässä. Miksi Lapsi mukaan töihin -päivään osallistuminen on tärkeää? Meillä on edelleen paljon tekemistä siinä, että lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Meidän päättäjien pitää vielä monessa kohtaa katsoa peiliin, jotta lasten oma ääni heitä koskevissa päätöksissä kuullaan nykyistä paremmin. Mielestäni Suomesta on yleisemminkin saatava lapsiystävällisempi. Monet vanhemmat kertovat arkisista tilanteista, joissa lasten vilkkaus ja äänekkyys julkisilla paikoilla aiheuttavat vihaisia reaktioita. Tämä herättääkin kysymyksen, miksi lasten ei annata olla lapsia tai miksi uhmaikäisen kanssa liikkuvaa vanhempaa ei auteta sen sijaan, että tuijotetaan vihaisesti. Eduskunnalla on tärkeä rooli toimia esimerkkinä yhteiskunnassa. Lapsi mukaan töihin -päivä tarjoaa hyvän mahdollisuuden lisätä lasten osallisuutta ja tuoda esiin lasten ääntä eduskunnassa.

Lapsi mukaan töihin -päivään osallistuu joka vuosi valtakunnallisesti yhä enemmän työpaikkoja. Myös eduskunta on satojen ihmisten työpaikka. Päivä tarjoaa työyhteisössä hyvän mahdollisuuden tehdä näkyväksi työhön ja perheeseen liittyviä kysymyksiä. Lapsille on myös tärkeä nähdä, missä vanhempi tai muu läheinen aikuinen viettää suuren osan päivästään. Myös politiikan ja perheen yhdistäminen on edelleen monelle hankalaa. Kuntavaalit kolkuttelevat jo oven takana. Kokemuksesta tiedän, että erityisesti pienten lasten äitejä on vaikea saada ehdokkaiksi. Kyse ei ole siitä, etteikö vaikuttaminen kiinnostaisi. Politiikan yhdistäminen pikkulapsiarkeen tuntuu vain monista liian raskaalta. Demokratian toteutumisen kannalta näistä asioista on tärkeä puhua myös eduskunnassa, missä on paljon pienten lasten vanhempia niin kansanedustajina kuin työntekijöinäkin. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikko on erityisen merkittävä, sillä YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20. marraskuuta 30 vuotta. Lapsen oikeuksien sopimuksen peruslähtökohta on, että lapsen oikeudet esimerkiksi koulutukseen tai hyvään hoivaan eivät ole mielipidekysymyksiä vaan ihmisoikeuksia. Nyt on todella syytä juhlaan. Toivon, että lasten on lupa näkyä eduskunnassa, eikä yhden lapsille suunnatun päivän järjestämistä vuodessa nähdä näin ylitsepääsemättömän hankalana. Onneksi osa eduskuntaryhmistä, kuten omani, on osallistumassa Lapsi mukaan töihin -päivään.

Oikeudenmukaisuus verotuksessa ei toteudu

Tällä viikolla julkaistiin viime vuoden verotiedot. Median kiinnostus on tuttuun tapaan kohdistunut varsinkin suurituloisimpien listaan. Tänä vuonna uutta on kuitenkin se, että yli 200 suurituloista on saanut oikeuden kieltää tietojensa toimittamisen medialle verottajan EU:n tietosuoja-asetuksen tulkinnan takia. Verottajan tulkintaa on kritisoinut esimerkiksi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, jonka mukaan laki ei estä tietojen luovuttamista journalistisiin tarkoituksiin.

Miksi osa haluaa pitää tulotietonsa piilossa, on arvoitus. Olen sitä mieltä, että rahasta pitää puhua, oli sitä sitten vähän tai paljon. Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä raha tuo vaikutusvaltaa ja verotiedot kertovat myös siitä, miten varallisuus jakaantuu yhteiskunnassa. Tiedot antavat pohjaa myös keskustelulle tuloerojen kasvusta, mikä on suomalaisille tärkeää. Suurin osa meistä haluaa elää yhteiskunnassa, missä tuloerot ovat pieniä.

Yhtä tärkeä on kuitenkin muistaa, että verotiedot eivät kerro läheskään koko totuutta äveriäimpien suomalaisten tilanteesta. Osingot muodostuvat verotettavasta ja verovapaasta osasta, ja jälkimmäiset puuttuvat verotilastoista kokonaan. Holding-yhtiöihin piilotetut sijoitustuotot eivät näy kenenkään tuloina ennen kuin varoja nostetaan yhtiöstä ulos. Verotettavaa tuloa voi lykätä myös sijoittamalla varat vakuutuskuoren kautta. Iso merkitys on myös sillä, että vaikka perinnöistä ja lahjoista maksetaan veroja, näitä verotietoja ei julkaista. Laittomasti veroja kierretään piilottamalla tuloja niin kutsuttuihin veroparatiiseihin. Paratiiseja nämä paikat ovat tosin vain talousrikollisille. Meille muille verojen härskin kiertämisen vaikutukset ovat kaukana paratiisista. Se tarkoittaa vain yhteisen hyvinvoinnin pohjan nakertamista.

Vasemmistoliitto tekee työtä oikeudenmukaisen ja avoimen verojärjestelmän puolesta. Tämä tarkoittaa sitä, että omistamista ja perimistä ei suosita työnteon kustannuksella. Verojen välttely keinotekoisen tulonmuuntelun kautta on saatava loppumaan. Ansio- ja pääomatuloverotus on yhtenäistettävä, jotta suurten pääomatulojen saajien suosiminen verotuksessa loppuu. Suurin osa kansasta kun ei voi muutella tulojaan pääomatuloiksi ja maksaa niistä sitten pienemmällä prosentilla veroja suurituloisten tapaan. Varallisuusveron palauttaminen on myös tärkeä tavoite verovapaisiin osinkoihin puuttumisen lisäksi. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että tuloveroalennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Näin myös tuetaan varmimmin kotimaista kulutusta ja työllisyyttä.

Kolumni julkaistu Pyhäjokiseudussa 6.11.2019

Seilaavaa päätöksentekoa

Maanantaina kaupunginhallitus hyväksyi Saloisten koulun liikuntasalin hankesuunnitelman, joka ei ollut asiantuntijalautakunnan, eli tulevaisuuslautakunnan päätöksen mukainen. Tulevaisuuslautakunta esitti Saloisiin isompaa liikuntasalia kuin mitä valtuusto oli aikaisemmin linjannut. Syy tähän oli puhtaasti monipuolisten ja riittävien harrastusmahdollisuuksien turvaaminen eri käyttäjäryhmille. Kyse on siis tärkeästä asiasta, eli ihmisten yhdenvertaisten mahdollisuuksien turvaamisesta. Rakennetun ympäristön lautakunta tuki ensimmäisessä käsittelyssään tulevaisuuslautakunnan päätöstä äänin 7/2, mutta kaupunginhallitus palautti päätöksen uudelleen rakennetun ympäristön lautakuntaan. Tämän jälkeen päätös muuttui.

Itselleni tämän prosessin aikana on tullut sellainen tunne, että asiantuntijalautakuntien päätöksiä ei kunnioiteta, tai ei ainakaan silloin, jos ne eivät miellytä tiettyjä tahoja. Päätös liikuntasalista seilasi eri toimielinten välillä, kunnes lopputulos kelpasi hallituksen enemmistölle. Ymmärrän, että valtuuston asettamia raameja täytyy noudattaa, mutta jos asiantuntijalautakunta perustellusta syystä päätyy valtuuston päätöksestä poikkeavaan esitykseen, niin eikö asia tulisi saattaa kaupunginvaltuustoon uudelleen arvioitavaksi? Näin demokratia toteutuisi parhaiten. Nyt tilanne muistuttaa harvainvaltaa ja junttameininkiä. Maanantain hallituksessa tehty esitys hankkeen viemisestä valtuustoon hävisi äänestyksessä 8/3, joten tulevaisuuslautakunnan tahdon vastaisesti Saloisiin rakennetaan isomman salin sijasta pienempi liikuntasali. Tämä siitä huolimatta, että nykyiset liikuntatilat ovat riittämättömät ja liikuntahallikin vetelee viimeisiään.

Meillä on kuitenkin suuri, yhteinen huoli lasten ja nuorten liikkumattomuudesta ja matalan kynnyksen liikuntapaikkoja tarvitaan. Urheiluseurojen lisäksi kouluilla on merkittävä rooli lasten harrastustoiminnan ja monipuolisen liikunnan mahdollistajana. Kaupungin tulee omassa päätöksenteossaan edistää liikuntapalveluiden toimivuutta ja saatavuutta, ei heikentää niitä. Lapsille ja nuorille suunnattujen urheiluharrastusten hinnat ovat monesti täysin kohtuuttomia. Kaikilla ei ole varaa kalliisiin varusteisiin tai maksaa jäsenmaksuja, mutta silti jokaiselle tulee turvata mahdollisuus liikkua. Voimme aloittaa liikuttamisen pitämällä kuntopolut valaistuina ja pyörätiet aurattuina. Jätetään myös Pikkulahden alue virkistyskäyttöön.

Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 30.10.2019

Jokelanperän pyörätielle saatava valtionrahoitusta

Jokelanperän pyörätien rakentaminen on Raahen kaupungin ykköshanke ensi vuonna ja puolet kustannusarviosta koostuu pelkästään VR:n turvalaitteiden ja rakenteiden uusimisesta. On siis vähintäänkin kohtuullista, että turvalaitteiden uusimisen kustannukset hoidetaan valtion toimesta. Radan turvalaitteiden uusiminen on liikenneturvallisuuden kannalta erittäin oleellista.

Jalankulku ja pyöräilyliikennettä tiellä on suhteellisen paljon, koska Jokelankyläntien varressa on alakoulu ja Pattijoen taajamassa yläkoulu. Jalankulku- ja pyöräilytien rakentaminen parantaa oleellisesti jalankulku- ja pyöräilyliikenteen turvallisuutta. Lisäksi Pattijoen palveluiden saavutettavuus paranee Jokelasta käsin myös kevyen liikenteen käyttäjien kannalta.

Jätin asiasta eduskunnassa viime viikolla 750 000 euron talousarvioaloitteen vuoden 2020 valtion talousarvioon.


Oikeudenmukaista työllisyyspolitiikkaa

Viime viikolla eduskunnassa keskusteltiin työllisyystoimista, kun oppositiopolitiikkansa suuntaa vielä kovasti hakeva kokoomus teki asiasta välikysymyksen. Aihe on tietenkin mitä tärkein, vaikka kokoomus välikysymyksessään esitti kummallisia väitteitä hallituksen politiikasta.

Ensinnäkin kokoomus on useaan otteeseen väittänyt, että hallitus on korottanut keskituloisten verotusta. Tämä ei yksinkertaisesti pidä paikkaansa. Ainoa syy, miksi keskituloisten verotus kiristyy, löytyy kokoomuslaisesta talouspolitiikasta. Siinä kilpailukyvyn nimissä siirrettiin muutama vuosi sitten työnantajien eläkemaksuja työntekijöille. Kilpailukykysopimuksen vaikutus näkyy nyt sitten näin. Aina on hyvä muistuttaa myös siitä, että ainoa kilpailukykysopimusta vastustanut puolue oli vasemmistoliitto. Toinen kokoomuslainen mantra on, että hallituksen talouspolitiikka perustuisi pelkästään 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen varaan. Todellisuudessa hallitusohjelma on rakennettu valtiovarainministeriön ennusteen mukaisesti hidastuvan talouskasvun oloihin.

Entä hallituksen työllisyystoimet? Niitä on monia, joista tässä nostan esille vain muutamia. Palkkatuki uudistetaan ja sen käyttöä yrityksissä lisätään merkittävästi. Osatyökykyisille suunnataan oma ohjelma, jolla helpotetaan heidän työllistymistään. Työkykyohjelmassa ohjataan työnhakijat heidän tarpeensa mukaisiin tukipalveluihin. Työkykypalveluja aletaan myös kehittää. Jatkuva oppiminen on yksi tehokkaimmista työllistämisen keinoista ja hallitus aikoo lisätä työssäkäyvien ja työttömyysuhan alla olevien mahdollisuuksia kouluttautua. Yksi konkreettinen keino tähän on aikuiskoulutustuen uudistaminen niin, että joustava ja osa-aikainen opiskelu on nykyistä helpompaa.

Hallituksen työllistämislinjaukset eroavat siis oleellisesti edellisen hallituksen linjasta. Sen sijaan, että työmarkkinoilla heikossa asemassa olevia rangaistaan ja ajetaan enemmän nurkkaan, etsitään keinoja heidän auttamisekseen. Olen iloinen ja helpottunut siitä, että aktiivimalli on pian historiaa. Tämä oli kynnyskysymys vasemmistoliiton hallitukseen menemiselle. Työtä riittää vielä paljon esimerkiksi siinä, että saamme edellisen hallituksen koulutusleikkausten rampauttamat oppilaitokset jaloilleen. Ammattiin opiskeleville tulee olla riittävästi laadukasta lähiopetusta, jotta he voivat työllistyä valmistuttuaan. Koulutusvastuuta ei voi sysätä yritysten hartioille, vaan työssäoppimisen tulee vahvistaa nuoren ammatillista perusosaamista. Oppivelvollisuusiän nostaminen mahdollistaa tulevaisuudessa jokaiselle nuorelle maksuttoman toisen asteen koulutuspaikan. Tämäkin tasa-arvotyö on onneksi jo päässyt hyvin käyntiin.

Kolumni julkaistu Pyhäjokiseudussa 9.10.2019

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!