Aarteemme tänään ja huomenna

Kansanedustajan työn mielenkiintoisempia ja opettavaisempia tapaamisia ovat vierailut, joissa tutustutaan erilaisten työpaikkojen arkeen. Kansanedustajat päiväkodeissa –teemaviikot tuovat tämän ja viime viikon aikana kansanedustajia tutustumaan päiväkoteihin ympäri Suomen. Kävin viime viikolla päiväkodeissa Raahessa ja Oulaisissa. Tällä viikolla matka jatkuu oululaisiin päiväkoteihin.

Päiväkotivierailuilla saa vain hämmästellä, minkälaisella taidolla lapsia päiväkodeissamme hoidetaan. Useammin pitäisikin muistaa, kuinka arvokkaan tuen ammattikasvattajat antavat vanhemmuudelle. Tällainen tuki on erityisen arvokasta vaikeina hetkinä, joita varmasti tulee jokaiselle vanhemmalle. Päiväkoti tarjoaa hienon tilaisuuden jakaa huolia ja iloja omasta lapsesta ammattilaisten kanssa.

On mahdoton nähdä, miten pärjäisimme ilman päiväkoteja. Päiväkotien henkilökunta ei ole kuitenkaan säilynyt naisvaltaiset alojen vitsaukselta. Vaikka juhlapuheissa aina kiitellään, arvostus ei näy palkkauksessa. Vetoankin syksyn työmarkkinakierrokseen solidaarisen palkkapolitiikan puolesta, koska naisvaltaiset alat on viime vuosina unohdettu täysin ja tästä päiväkotien henkilökunta on hyvä esimerkki.

Raahessa ja Oulaisissa vieraillessa oli helpottavaa nähdä, kuinka hyvin asiat näillä paikkakunnilla ovat. Raahelaisena poliitikkona voin olla vain ylpeä siitä, että meillä ei toteutettu hallituksen politiikkaa vaan ryhmäkoot ja päivähoito-oikeus säilyivät ennallaan. Ryhmäkokojen kasvattaminen kuormittaa sekä päiväkotien lapsia että aikuisia. Päivähoito-oikeuden rajaaminen osa-aikaiseksi työttömien ja perhevapaalla olevien lapsilta taas asettaa perheet epätasa-arvoiseen asemaan vaikeuttaen töiden vastaanottamista tai pikkuvauva-arkea.

Hallitusta voi kiittää siitä, että se aikoo alentaa pieni- ja keskituloisten päivähoidon maksuja. Tämä on oikea suunta. Kyselin päiväkodeissa mielipidettä Vasemmistoliiton ajamasta mallissa, jossa kaikille 3-5 –vuotiaille taataan 15 tuntia maksutonta varhaiskasvatusta viikossa. Tämä ehdotus sai myönteisen vastaanoton.

Vierailuilla olen kokenut liikuttavia hetkiä, kun olen saanut lukea lapsille satuja ja syödä heidän itse tekemiään pikkuleipiä. Meidän on pidettävä nämä kaikki lapset mukana ja muistettava päiväkotien tärkeä rooli hyvän lapsuuden vahvistamisessa.

Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 30.8.2017

Lääkekattoa pitää laskea

Lääkkeitä käytetään Suomessa entistä enemmän. Lääkkeiden käytön kasvu on ollut suurinta kaikkein pienituloisempien joukossa. Suomalaisista jopa joka viides on säästänyt pakon edessä terveysmenoistaan, kuten lääkkeistä. Pienituloisten ja paljon sairastavien joukossa luku on todennäköisesti tätäkin suurempi, ja ongelmat kasaantuvat tähän ryhmään.

– Lääkekaton merkittävä madaltaminen auttaa parhaiten pienituloisia ja pitkäaikaissairaita ihmisiä. Myös maksukaton ylittävien maksujen omavastuut on poistettava. On todella huolestuttavaa, että apteekkareilta kuulee viestiä, että ihmiset jättävät lääkkeitä ostamatta taloudellisista syistä. Selvää on, että säästöjä ei saada aikaan pienituloisten ihmisten terveydestä tinkimällä, kansanedustaja Katja Hänninen toteaa.

Viimeisin päätös lääkkeiden vuosiomavastuun, eli lääkekaton tiputtamisesta tehtiin viime hallituskaudella vuonna 2013. Tuolloin se tippui 670 eurosta 610 euroon. Nykyinen hallitus ei ole tiputtanut lääkekattoa, vaan pahentanut pienituloisten asemaa entisestään ottamalla käyttöön 50 euron alkuomavastuun. Lääkekaton lievä madaltuminen tällä hallituskaudella johtuu hallituksen päätöksestä leikata kansaneläkeindeksiä, johon lääkekatto on sidottu.

Lääkekatto on tänä vuonna 605,13 euroa ja se täyttyy vuosittain yli 185 000 henkilöllä. Jotta lääkemenoja voidaan tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti hillitä, toimet on kohdistettava ryhmiin, joissa sairastetaan paljon.

– On käsittämätöntä, että vaikka lääkkeiden omavastuut ovat meillä jo moniin länsimaihin verrattuna korkeita, hallitus silti päätti ottaa käyttöön 50 euron alkuomavastuun. Meillä on selkeää näyttöä siitä, että tällaiset päätökset johtavat terveyden heikkenemiseen ja korkeampaan riskiin joutua sairaalahoitoon. Miten tällaisella politiikalla saavutetaan hallituksen tavoite 150 miljoonan vuosittaisesta säästöstä lääkekorvauksiin? Hänninen ihmettelee.

Hänninen jättää eduskunnassa kirjallisen kysymyksen lääkekaton madaltamisesta. Hänen mukaansa koko lääkekorvausjärjestelmä pitäisi saada läpinäkyvämmäksi.

– Olen saanut kansalaisilta yhteydenottoja, joissa ihmetellään, millä perusteella lääkkeitä korvataan. Tämä tieto ja muutokset korvauksissa eivät ole kovin helposti kansalaisten saatavilla. Liian usein apteekin tiskillä tulee yllätyksiä, kun lasku onkin odotettua isompi, Hänninen sanoo.

Lisätietoja: Katja Hänninen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, p. 050 512 3325

Kansanedustaja Katja Hänninen vierailee päiväkodeissa

Tällä viikolla käynnistyi Kansanedustajat päiväkodeissa –teemaviikot. Seuraavan kahden viikon aikana kansanedustajat tapaavat lapsia päiväkodeissa ympäri Suomen ja lukevat heille lapsuutensa lempikirjoja. Samalla teemaviikot antavat kansanedustajille hienon mahdollisuuden tutustua päiväkotien arkeen.

Katja Hänninen vierailee tänään Raahessa Vihastenkarin ja Ollinsaaren päiväkodeissa. Lisäksi hän vierailee ensi perjantaina Laukkalinnan ja Metsolan päiväkodeissa Oulaisissa ja ensi viikon tiistaina ainakin Allinpuiston päiväkodissa Oulussa.

– Odotan innolla, että pääsen kuuntelemaan päiväkotien lasten ja aikuisten kokemuksia arjen sujuvuudesta. Tämä antaa minulle arvokasta tietoa, jota lupaan päättäjänä viedä eteenpäin, Hänninen toteaa.

Lisätietoja: Kansanedustaja Katja Hänninen, katja.hanninen@eduskunta.fi,
Puh. 050 512 3325

Kansanedustaja Hänninen kysyy ministeri Lintilältä lehdenjakajien palkoista

Tiedote                                                                                                                                 12.7.2016

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen koskien postin varhaisjakelun työntekijöiden tilannetta.  Suomen valtion 100 prosenttisesti omistama Posti Oyj on perustanut uuden tytäryhtiön Posti Palvelut Oy:n, jonka työntekijöiksi on tarkoitus siirtää esimerkiksi sanomalehden jakajat. Työntekijöiden siirrolla uuden yhtiön palvelukseen on alan ammattiyhdistysten mukaan vaarana työehtojen ja palkkojen heikentyminen.

– Sanomalehdenjakajat ovat pienipalkkaisia yötyöläisiä, joiden pienet kuukausipalkat ovat jo valmiiksi vuosikausia laskeneet. Sanomalehdenjakajat ovat tyrmistyneitä kohtelusta, johon he ovat nyt Postissa joutuneet. Pääkaupunkiseudun lehdenjakajat ry:n mukaan työntekijöiden palkat saattavat siirron myötä laskea jopa 20 prosenttia, Hänninen kirjoittaa.

– Postin henkilöstöpolitiikka on herättänyt huolta aiemminkin viimevuosina. Alkuvuodesta 2016 posti ilmoitti vähentävänsä 860 työntekijää. Posti on yhteiskunnallinen peruspalvelu, jolla on merkitystä niin aluetaloudelle kuin verotuloille. Postialalla tapahtuneet muutokset eivät ole työntekijöiden syytä ja postin valtioyhtiönä tulisikin noudattaa esimerkillistä työnantajapolitiikkaa jatkuvien irtisanomisten ja niin sanotun työehtoshoppailun sijaan, Hänninen kirjoittaa.

Valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Mika Lintilälle osoitetussa kirjallisessa kysymyksessä kysytään aikooko hallitus puuttua Posti Palvelut Oy:n perustamisesta johtuvaan mahdolliseen lehdenjakajien palkkojen ja työehtojen heikentämiseen.

Koko kysymys on luettavissa osoitteessa www.eduskunta.fi

Ruoan tuottajien asemaa parannettava

Kansanedustaja Katja Hänninen on huolissaan maataloustuottajien jaksamisesta ja taloudellisesta tilanteesta. Sipilän hallituksen toimet vähentää turhaa byrokratiaa ovat olleet riittämättömiä, eikä tukien maksatuskaan ole kaikilta osin sujunut ongelmitta.

- Suomalainen ruokaketju työllistää noin 340 000 ihmistä, joten puhumme kansantaloudellisesti erittäin merkittävästä asiasta. Elintarvikeomavaraisuus ja huoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa, ruokahävikkiä on voitava vähentää ja alkuperämerkintöjä selkiyttää. Tärkeää on huolehtia siitä, että kotimaista terveellistä ruokaa on saatavilla myös tulevaisuudessa ja sen vuoksi sukupolvenvaihdoksia tiloilla pitää edistää. Ruokapoliittinen selonteko antaa hyvät eväät kotimaisen ruoan viennin edistämiseksi ja kannattavuuden parantamiseksi, Hänninen sanoo.

Hänninen on huolissaan myös suomalaisten lasten ravinnosta.

- Suomi on niitä harvoja maita, joissa tarjotaan maksuton kouluruoka kaikille ja on huolestuttavaa, että osa yläkoululaisista ei syö koulun tarjoamaa lounasta lainkaan. Meillä on myös yläkouluja, joissa puolet oppilaista jättää kouluruoan syömättä. Ruoan ja ravinnon laadun merkitys ihmisen hyvinvoinnille on merkittävä ja selonteon arvion mukaan epäterveellisistä elämäntavoista aiheutuu yhteiskunnalle peräti kahden miljardin euron lasku joka vuosi. Kotimaisten kasvisten, juuresten ja hedelmien kokonaiskulutusta pitää lisätä ja julkisissa hankinnoissa suosia lähellä tuotettuja elintarvikkeita, Hänninen sanoo.

- Valitettava tosiasia kuitenkin on, että hallituksen pienituloisia entisestään kurjistava leikkauspolitiikka on johtanut siihen, ettei kaikilla ole kerta kaikkiaan varaa syödä terveellisesti tai suosia suomalaista. Pelkkä makaroni ei riitä turvaamaan elimistölle välttämättömien ravintoaineiden saantia, Hänninen sanoo.

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!