Myös pienille koululaisille tarjottava vuorohoitoa

Jätämme tänään Veronika Honkasalon kanssa yhteisen lakialoitteemme pienten koululaisten vuorohoidon järjestämiseksi. Aloitteeseen on kerätty nimiä eduskunnan syysistuntokauden alusta saakka. Lakialoitteen mukaan vuorohoitoa ja kotiin tarjottavaa lastenhoitoa on kehitettävä pienten koululaisten palveluna, jotta esimerkiksi vuorotyötä tekevät tai toisella paikkakunnalla työskentelevät tai opiskelevat eivät joudu jättämään pieniä koululaisia pitkiksi ajoiksi, jopa öiksi yksin kotiin.

Monesti työn ja perheen yhteensovittamiseksi käytävässä keskustelussa puhutaan pelkästään säännöllistä päivätyötä tekevistä ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevista. Korona-arki on konkretisoinut hyvin sen, miten erilaisissa asemissa työntekijät ovat, kun puhutaan työn ja perheen yhteensovittamisesta. Tarvitsemme enemmän keinoja, joilla helpotetaan erityisesti pienipalkkaista ja usein myös raskasta ja epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien lapsiperhearkea.

Perhepolitiikassa on nykyistä paremmin huomioitava perheiden moninaisuus. Tutkimusten mukaan perheen ja työn yhteensovittaminen on monella niin kutsuttua epätyypillistä työaikaa tekevällä, eli aamuvarhaisella, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työskentelevällä vaikeaa. Lakialoitteen päämääränä on ennen kaikkea edistää perheiden yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia, mutta se on tärkeä myös hallitusohjelman työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

Erityisen hankala tilanne on yksinhuoltajilla. Heidän on vaikea ottaa esimerkiksi vuorotyötä vastaan, sillä yhteiskunnan palvelut eivät tue tätä. Yksinhuoltajien aseman parantaminen ja köyhyyteen puuttuminen on myös tasa-arvokysymys, sillä valtaosa heistä on edelleen naisia.

Vuorotyötä tehdään paljon terveys- ja sosiaalipalveluissa, vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Sipilän hallitus vapautti kauppojen aukioloajat ja kiihdytti 24/7-yhteiskuntaan siirtymistä. Sen vaikutukset työntekijöiden arkeen ovat edelleen pitkälti selvittämättä. Palvelualojen ammattiliitto PAM selvitti vuonna 2017 uudistuksen vaikutuksia työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Selvityksen mukaan perheet kokevat, että kuntien lastenhoitopalvelut eivät kaikkialla seuraa työelämän kehitystä.

Erityisenä huolena nostettiin myös pienet koululaiset, jotka jäävät vaille hoitopaikkaa, vaikka vanhemmat tekevät yhä enemmän ilta- ja yötyötä sekä viikonloppuvuoroja. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista perusteltiin lähinnä kuluttajan näkökulmasta. Liikeaikalain kumoamisen lapsi- ja sukupuolivaikutukset tulisi pikaisesti selvittää.

Nuorilla on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa aikuiset asettavat käytökselle rajat

Teimme yhdessä Hanna Sarkkisen ja Merja Kyllösen kanssa kirjallisen kysymyksen lastensuojelun tilasta. Pidämme edellisen hallituksen tekemää lakiuudistusta nuorten itsemääräämisen lisäämisestä osasyynä viimeaikaiseen nuorten vakavaan oireiluun.

Kysymme hallituksen toimenpiteistä lastensuojelulain uudistamiseksi. Haluamme varmistaa, että vaativaa sijaishuoltoa tekevät laitokset pystyvät paremmin puuttumaan vakavasti oireilevien nuorten tilanteeseen.

Yhteiskunnalla on erityinen vastuu siitä, että sijaishuoltoon sijoitetut lapset ovat aidosti turvassa ja sijaishuollon toimintaa valvotaan.

Lastensuojelulaitoksista karanneiden nuorten onnettomuudet ja heidän tekemänsä rikokset ovat nousseet viime aikoina esiin julkisessa keskustelussa. Lastensuojelun ammattilaiset näkevät lisääntyneen oireilun taustalla vuoden alussa voimaan astuneen lakimuutoksen, joka korostaa lapsen ja nuoren itsemääräämisoikeutta. Ammattilaiset ovat arvostelleet myös karanneiden nuorten etsintäprosessia.

Lakimuutoksen ja lain tulkinnan koetaan joissakin tapauksissa hankaloittavan käytännön lastensuojelutyön perustehtävää, eli lapsen ja nuoren suojelua, kasvatusta ja kehitystä.

Edellisellä hallituskaudella tehdyn lakimuutoksen taustalla oli lastensuojelulaitoksissa ilmenneet vakavat kaltoinkohtelutapaukset. Lakimuutoksella haluttiin puuttua lasten perusoikeuksien rajoituksiin, jotka tehtiin ilman lain hyväksymää perustetta.

On arvioitava, onko lakia palautettava askel taaksepäin nuorten itsemääräämisen äärimmäisestä korostamisesta kohti kasvatuksen ja turvallisuuden kannalta välttämättömien rajojen asettamista.

Nuorten itsemääräämisoikeuden ja välttämättömien rajojen asettamisen välinen suhde ei ole helppo kysymys. Nuorten oikeuksia ei saa rajoittaa mielivaltaisesti. Kuitenkin nuorella, joka oireilee päihteillä, rikollisuudella, väkivaltaisella käytöksellä ja karkailulla, on oikeus kasvaa turvallisessa ympäristössä, jossa aikuiset asettavat käytökselle rajat.

Lapsilisää maksettava 18 ikävuoteen saakka

Olen toiminut tämän vuoden eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajana ja teimme yhdessä ryhmän varapuheenjohtaja Sari Essayahin kanssa lakialoitteen lapsilisän maksamisesta sen kuukauden loppuun asti, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Lakialoitteeseen aletaan kerätä kansanedustajien nimiä tänään.

Lapsilisän tämänhetkinen ongelma on, että sen maksaminen loppuu, kun lapsi täyttää 17. Lain mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy kuitenkin hänen täyttäessään 18 vuotta.

Lapsen oikeuksien sopimus lähtee siitä, että lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta henkilöä. Lapsilisän loppumiselle 17-vuotiaana ei ole perusteita.

Oikeus saada lapsilisää lapsen täysi-ikäistymiseen saakka helpottaisi erityisesti pienituloisia ja monilapsisia perheitä, mutta myös monessa muussa perheessä lapsen kulut ovat monesti suurimmillaan juuri siinä vaiheessa, kun oikeus saada lapsilisää loppuu. Valtaosa 17-vuotiaista asuu nykyään edelleen lapsuudenkodissaan tai ovat muuten riippuvaisia huoltajansa elatuksesta.

Väestöliiton vuonna 2018 julkaistun perhebarometrin mukaan lapsilisien ulottaminen 18 ikävuoteen saa suomalaisilta vahvan kannatuksen. Kolmasosa naisista piti uudistusta hyvin tärkeänä ja kaksi kolmasosaa melko tärkeänä. Miehillä vastaavat osuudet olivat viidesosa ja puolet. Sama barometri osoitti suomalaisten kantavan huolta lapsiperheköyhyydestä, ja lapsilisien kehittäminen on yksi keino puuttua ongelmaan.

Lapsilisää kehittämällä vähennettäisiin lapsiperheköyhyyttä turhaa byrokratiaa lisäämättä.  Nykytilanteessa köyhät perheet joutuvat turvautumaan paljon kimurantimpaan toimeentulotukeen. Asialla on myös kansantaloudellista merkitystä. Lapsilisien kehittäminen lakialoitteessa ehdotetulla tavalla vahvistaa kotimaista ostovoimaa ja työllisyyttä.

Sähkön siirtohinnoittelulla riistetään kansaa

Tavalliset suomalaiset ovat syystäkin vihaisia, kun verkkoyhtiöt ovat muutaman vuoden sisällä korottaneet sähkön siirtohintojaan jopa useita kymmeniä prosentteja. Lisäksi siirtomaksu kilahtaa, vaikkei sähköä olisi käytetty watin wattia.

Mökin mummo tai rivitalon Taavetti ei voi millään tavalla itse vaikuttaa siihen, mistä verkosta sähkö tulee. Sähköverkot ovat siis luonnollinen monopoli ja siksi asiakkaiden on mahdotonta kilpailuttaa palvelua. Nyt pitäisi olla kaikille selvää, että sähköverkkojen kaltaisen palvelun yksityistäminen ei ole järkevää. Se on myös huoltovarmuuden ja kansallisen turvallisuuden näkökulmasta vastuutonta.

Eduskunnassa keskusteltiin syyskuussa Vesi on meidän -kansalaisaloitteesta, jossa vastustettiin vesihuollon yksityistämistä. Oli hienoa huomata, että suuri osa kansanedustajista kannatti aloitetta ja kritisoi kovin sanoin voitontavoittelua peruspalveluilla.

Täytyy kuitenkin sanoa, että vasemmistoliitto on ollut johdonmukaisin linjauksissaan. Meille on ollut aina selvää, että peruspalveluilla ei tule tehdä aggressiiviseen voitontavoitteluun tähtäävää bisnestä. Me olemme nähneet, miten käy, jos toiminnan päätavoite on mahdollisimman suuret voitot omistajille, eikä hyvät palvelut ihmisille.

Vasemmistoliiton ministeri Arhinmäki oli vuonna 2013 ainoa, joka vastusti valtion omistaman Fortumin sähköverkkojen myymistä Carunalle. Hän jätti tuolloin hallituksen talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa eriävän mielipiteen, mutta jäi yksin. Eriävän mielipiteen mukaan vasemmisto ei hyväksy monopolitoiminnan siirtämistä ulkomaisille omistajille tuottamaan riskitöntä voittoa kansalaisten kustannuksella. Meidän mukaamme sähköverkkojen julkisomistusta pitää laajentaa, eikä supistaa.

Nyt Suomen sähköverkon kaksi suurinta omistajaa Caruna ja Elenia ovat ulkomaisten sijoittajien käsissä. Samalla kun voitot valuvat ulkomaille, on Carunaa myös syytetty aggressiivisesta verosuunnittelusta, jolla se välttää verojen maksamista Suomeen. Caruna-kaupat on tullut suomalaisille siis kalliiksi niin kuluttajina kuin veronmaksajinakin.

Valitettavasti tehtyä ei saa tekemättömäksi. Sähköverkkoja on erittäin vaikea palauttaa julkiseen omistukseen, kun ne on kerran kansainvälisille sijoittajille myyty. Siksi on nyt rajoitettava sähköverkoista saatavaa tuottoa lailla.

Energiavirasto on itsenäinen viranomainen, jonka tehtävä on valvoa siirtohintojen ja yritysten tekemien voittojen kohtuullisuutta. Tässä on nyt epäonnistuttu.

Sähkömarkkinalakia ollaan nyt onneksi uudistamassa. On erittäin tärkeää, että etsitään kaikki mahdolliset keinot sähkönsiirron ylihinnoitteluun ja yhtiöiden verovälttelyyn puuttumiseksi. Kansalaisten riistäminen siirtohinnoittelululla on loputtava.

Maksuton koulutus on tie ulos koronakriisistä

Lokakuun 15. päivä oli lasten yhdenvertaisuuden kannalta merkittävä päivä Suomessa, kun hallituksen esitys oppivelvollisuuden laajentamisesta sekä maksuttomasta toisesta asteesta annettiin eduskunnalle. Tulevaisuudessa toisen asteen oppimateriaalit ovat maksuttomia sen vuoden loppuun, kun nuori täyttää 20 vuotta.

Suomessa on pidetty tärkeänä, että koulutusjärjestelmä takaa etenemisen mahdollisuudet kaikille. Tämän takaa parhaiten maksuton koulutus kaikille. Se on paljon tehokkaampi ja oikeudenmukaisempi tapa kuin leimaava ja byrokraattinen tuki pienituloisille. Lisäksi varsinkin harvaan asutulla maaseudulla, missä koulumatkat ovat pitkiä, todella merkittävää on myös parannukset koulumatkatukeen.

Maksutonta toista astetta ovat ajaneet esimerkiksi lapsijärjestöt, joilla on valtavasti asiantuntemusta lapsiperheiden arjesta. Vaikka maksuttomuus on tärkeää erityisesti pienituloisille perheille, sillä on paljon merkitystä myös muille perheille.

Viiden lapsen äitinä tiedän henkilökohtaisestikin, miten paljon opiskeluun voi mennä rahaa monilapsisessa perheessä. Lisäksi elämässä voi aina tulla eteen myös yllättäviä taloudellisia vaikeuksia, minkä koronakriisi on nyt todella tuonut esille. Monissa perheissä vakaaltakin näyttäneeltä toimeentulolta on lähtenyt pohja pois. Nyt on entistäkin tärkeämpää, että panostamme perusasioihin, kuten maksuttomaan koulutukseen.

Koulutukseen panostaminen on siis koronakriisin jälkihoidossa entistäkin ajankohtaisempaa. Lasten tulevaisuuteen satsaaminen on oikeudenmukainen ja tehokas tie ulos kriisistä. Meillä ei ole varaa syrjäyttää yhtäkään nuorta. Hyvinvointivaltiossa ei ajatella, että kaikille lapsille tarjottavat maksuttomat oppimateriaalit on rahan tuhlausta.

Haluamme antaa viestin jokaiseen perheeseen, että Suomessa edelleen arvostetaan koulutusta ja halutaan kehittää koulutusjärjestelmää entistä paremmaksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Tämä uudistus on kuitenkin paljon enemmän kuin vain maksuttomat oppimateriaalit kaikille, sillä maksuton koulutus on parasta muutosturvaa myös elämän yllättävissä kriiseissä. Niitä voi tulla meille kaikille.

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!