Kansanedustaja Katja Hännisen mukaan hallituksen ensi vuoden budjettiesitys konkretisoi politiikan suunnanmuutoksen. Tuloeroja ja eriarvoisuutta kasvattava politiikka on ohi ja hallituksen panostukset koulutukseen, perusturvaan ja työllisyyteen auttavat erityisesti niitä, jotka eniten apua tarvitsevat.

– Näin teemme oikeudenmukaista politiikkaa. Näin teemme myös taloudellisesti järkevää politiikkaa, Hänninen sanoo.

Hänninen nostaa esiin erityisesti hallituksen toimet lapsiperheköyhyyteen puuttumiseksi. Yle kertoi tällä viikolla lapsista, joilta köyhyys ja mahdollisesti siihen liittyvät muut ongelmat ovat vieneet elämänhalun, eikä heitä kiinnosta enää mikään. Lisäksi Pelastakaa Lapset ry:n tuoreen kyselyn mukaan köyhyys vaikuttaa lasten unelmiin, heikentää henkistä hyvinvointia ja luottamusta tulevaisuuteen.

– Kaikki, jotka ovat tekemisissä lasten kanssa tietävät, kuinka lapsille on luontaista innostua pieniltäkin tuntuvista asioista. Mutta Suomessa on lapsia, joilta köyhyys on vienyt tämän elämänhalun ja uteliaisuuden. Tämä todistaa sen, että köyhyys ja eriarvoisuus merkitsevät monelle lapselle lapsuuden loppua. Näin ei voi olla.

Hallitus on tekemässä suurimman koulutuspoliittisen uudistuksen vuosikymmeniin, kun oppivelvollisuusikä nostetaan 18 ikävuoteen. Oppivelvollisuusiän nostaminen merkitsee myös toisen asteen oppimateriaalien maksuttomuutta.

– Tällä on aivan valtava merkitys pienituloisille lapsiperheille. Tiedämme, että huono-osaisuus siirtyy monesti sukupolvelta toiselle ja tämän kehityksen katkaisemisessa koulutus on oleellisessa asemassa. Tässä näkyy konkreettisesti se, miten eri tavalla koulutuspolitiikkaa tehdään vasemmistolaisen opetusministerin johdolla verrattuna kokoomuslaiseen.

Lapsiystävällinen politiikka ja lapsivaikutusten arviointi eivät voi olla vain sananhelinää, vaan niiden on näyttävä konkreettisesti päätöksissä. Heikossa asemassa olevia perheitä autetaan myös lisäämällä varhaiskasvatuksen tasa-arvoa palauttamalla subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus.

– Me näemme varhaiskasvatuksen ennen kaikkea lapsen oikeutena, joka ei voi muuttua aina sen mukaan, miten vanhempien työmarkkina-asema muuttuu. Tiedämme, että lapsi hyötyy varhaiskasvatuksesta erityisesti niissä tilanteissa, joissa perhe on syystä tai toisesta kovilla. Tämä hallitus lähtee siitä, että perheet itse määrittelevät hoidon tarpeensa. Tämä hallitus siis luottaa perheisiin kyttäämisen sijasta, millä on valtava merkitys yhteiskunnan lapsimyönteisyydelle.

Koulutuspoliittisten ratkaisujen lisäksi hallituksen panostukset ihmisten perusturvaan helpottavat pienituloisten perheiden arkea. Vähimmäismääräisiin sairaus- ja vanhempainpäivärahoihin, kuntoutusrahaan sekä työttömyysturvan peruspäivärahaan, työmarkkinatukeen ja ansioturvan perusosaan tehdään 20 euron korotus. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan ja monilapsisten perheiden tilannetta helpotetaan nostamalla neljännestä ja siitä seuraavista lapsista maksettavaa lapsilisää 10 eurolla.

– Tiedämme, että monilapsisuus ja yksinhuoltajuus kasvattavat köyhyysriskiä ja tähän hallitus nyt puuttuu. Toisaalta köyhyys on kasvanut myös kahden huoltajan perheissä. Oikeudenmukainen talouspolitiikka tarttuu kaikin keinoin siihen, että pystymme puuttumaan niihin moniin syihin, mitä lapsiperheköyhyyden taustalta löytyy.

Lisätietoja: Katja Hänninen, etunimi.sukunimi@eduskunta.fi, 050 512 3325.

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen oli yksi tärkeimmistä asioista, minkä takia lähdin mukaan politiikkaan. Itse 1990-luvun laman lapsena muistan omakohtaisestikin, kuinka lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikattiin. Silloin leikattiin esimerkiksi kuntien nuorisotyöstä, lapsiperheiden tuista, päivähoidosta ja kouluterveydenhuollosta. Viime hallituskaudella oli surullista katsoa, että samoja 1990-luvun virheitä toistettiin taas. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikattiin, vaikka meillä on jo vaikka minkälaista tietoa siitä, kuinka hurjia seurauksia 1990-luvun leikkauksilla oli.

Nykyinen hallitus haluaa pistää stopin kehityssuunnalle, jossa köyhyys lapsiperheissä kärjistää ja kasaa ongelmia. Tiedämme, että jo pienet lapset kokevat stressiä perheensä toimeentulosta. Ongelmat monesti myös siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tutkimukset osoittavat, että jos vanhemmat ovat saaneet pitkään toimeentulotukea, on sillä vaikutuksia esimerkiksi lasten koulutustasoon, mielenterveysongelmiin ja toimeentulo-ongelmiin aikuisiässä. Tämä kierre on saatava katki, koska se on ennen kaikkea lapsen edun mukaista mutta myös pitkäkatseista ja järkevää politiikkaa.

Olen iloinen siitä, että hallitus lupaa edistää lapsi- ja perheystävällisyyttä. Tiedämme, että perusturvan matala taso on merkittävä syy lapsiperheköyhyyden taustalla. Hallitusohjelmassa luvataan puuttua erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. Eilen hallitus näytti, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa, kun budjettiriihen päätökset julkistettiin. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 20 euroa kuukaudessa ja vähimmäismääräiset päivärahaetuudet nousevat 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa.

Tämän lisäksi hallitus tekee koulutuspolitiikassaan paljon pienituloisten lapsiperheiden elämää helpottavia asioita. Esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentäminen on tärkeä myös köyhyyden vähentämisen näkökulmasta, sillä oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen maksuttomuutta. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen, sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi hallitus edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.

Politiikan vahva suunnanmuutos näkyy siinäkin, että hallitus peruu Sipilän hallituksen lapsivihamielisiä päätöksiä varhaiskasvatuksessa palauttamalla subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja pienentämällä yli 3-vuotiaiden ryhmäkoot takaisin entiselleen. Nämä muutokset astuvat voimaan ensi vuoden elokuussa.

Lapsiystävällisyydestä kertoo myös hallituksen aktiivinen perhepolitiikka. Perhevapaauudistus on nyt käynnistynyt. Punaisena lankana myös siinä on oltava sekä tasa-arvon lisääminen että erilaisissa tilanteissa olevien lapsiperheiden yhdenvertaisuuden parantaminen. Pikkulapsiaika on monessa perheessä herkkää aikaa, koska lapsen tulo muuttaa arkea valtavasti. Kireä taloudellinen tilanne vaikeuttaa oleellisesti sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen ja ongelmat helposti kärjistyvät. Tämän vuoksi on tärkeää, että saamme perheiden palvelut ja etuudet kuntoon, jotta pystymme tukea ja kannatella lapsia heti pienen elämän alusta lähtien.