Kohti lapsiystävällisempää Suomea

Lapsiperheköyhyyden vähentäminen oli yksi tärkeimmistä asioista, minkä takia lähdin mukaan politiikkaan. Itse 1990-luvun laman lapsena muistan omakohtaisestikin, kuinka lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikattiin. Silloin leikattiin esimerkiksi kuntien nuorisotyöstä, lapsiperheiden tuista, päivähoidosta ja kouluterveydenhuollosta. Viime hallituskaudella oli surullista katsoa, että samoja 1990-luvun virheitä toistettiin taas. Lasten ja nuorten hyvinvoinnista leikattiin, vaikka meillä on jo vaikka minkälaista tietoa siitä, kuinka hurjia seurauksia 1990-luvun leikkauksilla oli.

Nykyinen hallitus haluaa pistää stopin kehityssuunnalle, jossa köyhyys lapsiperheissä kärjistää ja kasaa ongelmia. Tiedämme, että jo pienet lapset kokevat stressiä perheensä toimeentulosta. Ongelmat monesti myös siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tutkimukset osoittavat, että jos vanhemmat ovat saaneet pitkään toimeentulotukea, on sillä vaikutuksia esimerkiksi lasten koulutustasoon, mielenterveysongelmiin ja toimeentulo-ongelmiin aikuisiässä. Tämä kierre on saatava katki, koska se on ennen kaikkea lapsen edun mukaista mutta myös pitkäkatseista ja järkevää politiikkaa.

Olen iloinen siitä, että hallitus lupaa edistää lapsi- ja perheystävällisyyttä. Tiedämme, että perusturvan matala taso on merkittävä syy lapsiperheköyhyyden taustalla. Hallitusohjelmassa luvataan puuttua erityisesti eläkeläisten ja lapsiperheiden köyhyyden vähentämiseen kehittämällä samanaikaisesti etuuksia ja palveluita. Eilen hallitus näytti, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa, kun budjettiriihen päätökset julkistettiin. Työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan 20 euroa kuukaudessa ja vähimmäismääräiset päivärahaetuudet nousevat 20 eurolla kuukaudessa. Lisäksi lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 eurolla kuukaudessa.

Tämän lisäksi hallitus tekee koulutuspolitiikassaan paljon pienituloisten lapsiperheiden elämää helpottavia asioita. Esimerkiksi oppivelvollisuusiän pidentäminen on tärkeä myös köyhyyden vähentämisen näkökulmasta, sillä oppivelvollisuuden laajentaminen edellyttää toisen asteen maksuttomuutta. Oppivelvollisuuden uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2021. Oppivelvollisuuden laajentamiseen, sekä toisen asteen maksuttomuuteen varataan 22 miljoonaa euroa vuonna 2021, 65 miljoonaa euroa vuonna 2022 ja 107 miljoonaa euroa vuonna 2023. Lisäksi hallitus edistää maksuttomia harrastusmahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.

Politiikan vahva suunnanmuutos näkyy siinäkin, että hallitus peruu Sipilän hallituksen lapsivihamielisiä päätöksiä varhaiskasvatuksessa palauttamalla subjektiivisen varhaiskasvatusoikeuden ja pienentämällä yli 3-vuotiaiden ryhmäkoot takaisin entiselleen. Nämä muutokset astuvat voimaan ensi vuoden elokuussa.

Lapsiystävällisyydestä kertoo myös hallituksen aktiivinen perhepolitiikka. Perhevapaauudistus on nyt käynnistynyt. Punaisena lankana myös siinä on oltava sekä tasa-arvon lisääminen että erilaisissa tilanteissa olevien lapsiperheiden yhdenvertaisuuden parantaminen. Pikkulapsiaika on monessa perheessä herkkää aikaa, koska lapsen tulo muuttaa arkea valtavasti. Kireä taloudellinen tilanne vaikeuttaa oleellisesti sopeutumista uuteen elämänvaiheeseen ja ongelmat helposti kärjistyvät. Tämän vuoksi on tärkeää, että saamme perheiden palvelut ja etuudet kuntoon, jotta pystymme tukea ja kannatella lapsia heti pienen elämän alusta lähtien.

Ahneudelle laitettava piste

Valtionyhtiöiden johdon kymmenien tuhansien eurojen kuukausipalkkiot järkyttävät kansalaisia. Postin johto nauttii itse hulppeista eduista, mutta ehdottaa samaan aikaan tavallisille postin työntekijöille palkka-alea. Aikaisemmin ilmoitettiin, että työehto-shoppailu merkitsisi satojen eurojen pysyvää palkanlaskua noin 700 työntekijälle. Tänään tuli tieto, että kyseessä olisikin jopa 8000 ihmisen palkanalennus.

Millähän Postin johto kuvittelee järkyttävän palkanalennuksen kohteiksi joutuneiden jopa tuhansien työntekijöiden elävän? Miksi valtionyhtiön johto haluaa edistää kehitystä, jossa myös yhä useampi työssäkäyvä joutuu toimeentulotuen piiriin ja leipäjonoihin? Tällainen henkilöstöpolitiikka on käsittämätöntä ja epäoikeudenmukaista, eikä sitä pidä katsoa läpi sormien.

Kriisiviestinnän näkökulmasta Postin tilanne on myös erikoinen. Tähän mennessä Postin viestintäosaston anti on ollut lähinnä ein sanominen, kun toimitusjohtaja Heikki Malista on yritetty tavoittaa. Ei tarvitse olla kummoinenkaan viestinnän asiantuntija tietääkseen, että ennen kaikkea johtajan nopea reagointi on tällaisessa tilanteessa kaiken a ja o. Julkisuutta ei voi kukaan hallita, mutta kriisin vyöryessä päälle olisi hyvä mahdollisimman pian myöntää virheet tai edes vastata median ja muiden toimijoiden kysymyksiin rehellisesti ja avoimesti. Kiertely ja kaartelu vain pahentavat asiaa. Somen aikakaudella vaatimus nopeasta reagoinnista on entisestään kasvanut, kun julkinen keskustelu pyörii netin syövereissä käynnissä lähes 24 tuntia vuorokaudessa.

Nyt olemme tilanteessa, jossa Postin tilanteesta on julkisuudessa puhuneet pääministeriä myöten lähestulkoon kaikki, mutta Postin johtaja itse on ollut hämmentävän hiljaa. Tällainen johtaminen ei ole enää tätä päivää. Se antaa kuvan johdosta, joka on kaukana työntekijöidensä arjesta ja huolista tai ei oikeastaan edes välitä niistä. Tai mitä oikeastaan voidaan edes ajatella johtajasta, jonka vuosipalkalla saa palkattua 36 työntekijää?

Jätin omistajaohjauksesta vastaavalle ministerille kirjallisen kysymyksen Postin tilanteesta ja olen iloinen, että Sirpa Paatero on luvannut ottaa Postin palkitsemisohjelmat suurennuslasin alle ja tes-kiistalle aikalisän. Tätä liikettä on arvosteltu Postin johdon ja hallituksen ylikävelemisestä, mikä tuntuu tässä tilanteessa käsittämättömältä. Johtoa itseään kun ei voi asian onnistuneesta ratkaisemista kiitellä, vaikka heillä on kaikki valta asiassa toimia. Superrikkaan johtajan kahden kuukauden palkka kun ei nyt riitä ratkaisuksi alkuunkaan, jos toisella puolella on jo valmiiksi pienipalkkaisten työntekijöiden satojen eurojen pysyvä palkanalennus. Posti on ollut ja on edelleen suurien haasteiden edessä. Toivotaan, että tie, jossa haasteisiin vastataan työntekijöiden selkänahasta repimällä ja samalla johtoa avokätisesti palkitsemalla, on nyt käyty loppuun.

Kirjallinen kysymys Postin työehtojen heikennyksistä

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen on tänään jättänyt hallitukselle vastattavaksi kirjallisen kysymyksen koskien postin työntekijöiden työehtojen heikennyksiä. Posti ilmoitti 29.8.2019 siirtävänsä pakettilajittelunsa Medialiiton ja Teollisuusliiton jakelua koskevan halvemman työehtosopimuksen piiriin. Posti- ja logistiikka-alan unionin PAU:n mukaan työehtoshoppailun seurauksena pakettiliiketoiminnassa noin 700 työntekijän ja toimihenkilön työehdot heikkenevät ja palkka alenee keskimäärin 30 %, enimmillään jopa 50 %.

Hännisen mielestä kyseessä on valtionyhtiölle sopimattomasta työehtoshoppailusta.

– Postilla on yhtiönä ymmärrettäviä ongelmia kirjepostin vähenemisen ja lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen kanssa. Lisäksi Postin kilpailijat käyttävät Postia huonompia työehtosopimuksia, mikä vaikuttaa Postin kilpailukykyyn. Postin markkinatilanteen muutoksen takia eduskunnan olisikin tärkeä keskustella perusteellisesti Postin tuloutustavoitteista ja sen mahdollisesta alentamisesta, Hänninen kirjoittaa.

– Postin työntekijät ovat kuitenkin huolissaan siitä, ovatko työehtojen heikennyksen kohteena seuraavaksi vuorossa loputkin Postin työntekijät. Postin niin kutsuttu työehtoshoppailu eli työntekijöiden mielivaltainen siirtäminen halvempien työehtosopimusten piiriin on hävytöntä työnantajapolitiikkaa, johon valtion omistajaohjauksen tulisi puuttua. Lisäksi toiminnan hävyttömyyttä alleviivaa se, että Postin Groupin palkka- ja palkkioselvityksen mukaan Posti Groupin toimitusjohtaja on yhtä aikaa tehnyt omissa tienesteissään ennätystilin yli 80 000 euron kuukausituloilla. Tilanteessa voisi jopa pohtia ennemmin toimenpiteitä Postin johtoa kohtaan työntekijöiden sijaan, Hänninen kirjoittaa.

Hänninen kysyy kirjallisessa kysymyksessään mihin toimiin hallitus ja omistajaohjauksesta vastaava ministeri aikoo ryhtyä Postin työehtojen polkemisen estämiseksi ja aikooko hallitus arvioida uudelleen Postin tuloutustavoitetta muuttuneessa markkinatilanteessa.

Hänninen iloitsee pienituloisten lapsiperheiden ja eläkeläisten huomioimisesta

Vasemmistoliiton kansanedustaja Katja Hänninen iloitsee hallituksen päätöksestä korottaa lapsilisiä niin, että korotus huomioi myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Hallitus laittoi perjantaina liikkeelle esityksen, jossa lapsilisän yksinhuoltajakorotusta korotettaisiin 10 eurolla kuukaudessa. Lisäksi neljännen ja sitä useamman lapsen lapsilisiä korotettaisiin 10 eurolla kuukaudessa.

–  Kaikista ilahduttavinta hallituksen esityksessä on se, että muutos lapsilisiin toteutettaisiin niin, että siitä hyötyvät myös toimeentulotuen varassa olevat perheet. Olen kahdesti tehnyt eduskunnalle lakialoitteen lapsilisän palauttamisesta etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea hakiessa. Tällä hetkellä lapsilisä valitettavasti vähennetään toimeentulotuesta, Hänninen sanoo.

– Vihdoin meillä on hallitus, joka todella ymmärtää kaikista heikoimmassa asemassa olevien perheiden tilannetta. Lainsäätäjiltä tarvitaan erityistä herkkyyttä huomata ne tilanteet, joissa eri tukimuodot vaikuttavat toisiinsa. Tällöin tukien korotusten halutut nettovaikutukset saadaan oikeasti kohdennettua juuri niille, jotka korotuksia eniten tarvitsevat, Hänninen sanoo.

Hänninen kiittelee myös hallituksen muita kuluneen viikon päätöksiä, kuten eläkkeiden ja perusturvan korottamista.

– Eläkkeiden korotukset tehdään niin, että euromääräisesti eniten hyötyvät kaikista köyhimmät eläkeläiset. Hallituksen toimia seuraillessa tuntuu siltä, että ollaan perusasioiden äärellä. Vasemmistoliiton ministerit ovat pistäneet tuulemaan köyhien asian eteen. Tiedän Vasemmistoliiton käyvän samalla päättäväisyydellä myös aktiivimallin kimppuun. Tämän takia olen lähtenyt politiikkaan mukaan, Hänninen sanoo.

Tekoja alueemme parhaaksi. (Kolumni julkaistu Pyhäjokiseutu-lehdessä 10.4.2019)

Ihmisten hyvinvoinnin ja palveluiden puolustaminen vaatii tekoja puheiden sijaan. Eduskunnassa ryhmäkurin taakse voi piiloutua, mutta äänestäjän silmien edessä on turha keksiä selityksiä, äänestyskartat kyllä kertovat totuuden. Olen seurannut paneeleissa, vaali-ilmoittelussa ja mielipidepalstoilla ehdokkaiden antamia lupauksia ja tavoitteita. Osan näistä voin itsekin allekirjoittaa, vaikka kyseessä olisi ihan eri puolueesta tullut näkemys. Löytyy siis paljon niitä tärkeitä yhteisiäkin asioita eteenpäin vietäväksi.
Mutta se mikä puheissa kiusaa ja jopa harmittaa on asioiden vääristely ja poliittisen vastuun pakoilu oman puolueen tekemistä päätöksistä hallituksessa. Perussuomalaiset syyttävät maahanmuuton ongelmista kaikkia muita puolueita, paitsi itseään, huolimatta siitä, että olivat hallituksessa 2015, jolloin Suomeen tuli ennätys määrä turvapaikanhakijoita. Nyt on sitten sujuvasti unohdettu oma vastuu ja omat päätökset ja syytellään silloisia hallituskumppaneita ja jopa oppositiota, jolla ei ollut asiassa päätösvaltaa. Sanotaan, että poliittinen muisti on lyhyt, mutta tämän toivon totuuden nimissä kuitenkin ehdokkaiden ja erityisesti äänestäjien muistavan.
Toinen verenpainettani nostava poliittinen käsienpesu koskee Oulaskankaan synnytystoiminnan lakkauttamista ja Raahen sairaalan leikkaustoiminnan alasajoon johtanutta päätöksentekoa ja siitä seurannutta keskustelua. Onhan se merkillistä, jos keskustalainen pääministeri Sipilä vaalikoneessa toteaa, ettei erikoissairaanhoitoa saa enää keskittää ja että Oulaskankaan synnytysten eteen on tehty kaikki mahdollinen, mutta se ei vain riittänyt. Tämä ei pidä alkuunkaan paikkaansa. Eduskunnassa äänestettiin terveydenhuoltolain pykälästä, jolla Raahen ja muiden pienten sairaaloiden leikkaustoiminta ajettiin alas ja lisäksi päivystysasetusta entisestään tiukennettiin. Jos hallitus olisi tehnyt kaikkensa, se olisi muuttanut terveydenhuoltolakia ja asetuksia niin, että sekä Oulaskankaan synnytykset että Raahen sairaalan leikkaukset olisivat säilyneet kuten me useat edustajat kirjallisissa kysymyksissä ja vetoomuksissa vaadimme. Hallitus ei siis tehnyt kaikkeansa, mutta alueen edustajille annan tunnustusta sinnikkyydestä ja yhteistyöstä. Me sentään yritimme, mutta hallitus ja ministerit eivät.
Nyt on tilinpäätöksen aika ja sunnuntaina tiedetään, ketkä saavat valtakirjan käyttää kansanvaltaa ja luottamusta seuraavat neljä vuotta. Ihmisten hyvä ja turvallinen elämä sekä alueemme elinvoimaisuuden ja palveluiden turvaaminen vaativat rohkeita tekoja ja periksiantamattomia edunvalvojia. Sellaisia päättäjiä, joilla on kanttia äänestää ryhmäkurista piittaamatta omantuntonsa ja antamiensa lupausten mukaisesti. Valta on kansalla.

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!