Eduskunnalta merkittävä panostus Jokelanperän pyörätiehankkeelle

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta on päässyt sopuun valtion ensi vuoden budjettiin tulevista lisämäärärahoista eli niin sanotuista joululahjarahoista. Kansanedustajat Hanna-Leena Mattila (kesk.) ja Katja Hänninen (vas.) eivät pidättele tyytyväisyyttään tiedosta, jonka mukaan Jokelantien varteen suunniteltu pyörätien ensimmäinen vaihe tulee rakennettavaksi valtion rahoilla.

Hankerahoituksen toteutuminen huojentaa merkittävästi Raahen kaupungin investointipaineita vuodelle 2020, sillä Jokelan pyörätien rakentamiseen myönnetty rahasumma on täysimääräinen eli 750 000 euroa.

Kaikkiaan valtiovarainvaliokunnalla oli käsissään 40 miljoonan euron suuruinen potti, joista merkittävä osa osoitettiin erilaisiin tiehankkeisiin.

– Tiedossa oli, että rahoituksen saaminen ei tule olemaan helppoa, sillä tällä kertaa joululahjarahoja oli jakamassa viisi hallituspuoluetta, taustoittaa kansanedustaja Mattila.

Jokelantie on vilkkaasti liikennöity väylä, jota käyttävät autoilijoiden lisäksi koulumatkalaiset ja jalankulkijat. Hanke tulee merkittävästi parantamaan jalankulku- ja pyöräilyliikenteen sekä ajoneuvoliikenteen turvallisuutta.

– Pyörätiehankkeen toteutuminen oli vahvan yhteistyön tulos ja lisää Jokelan kylän vetovoimaisuutta, iloitsee kansanedustaja Hänninen, joka toimii eduskunnassa Kylätoimintaverkoston puheenjohtajana.

Pyörätien rakentaminen on tarkoitus toteuttaa kahden vuoden aikana. Ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan 1,7 km:n mittainen pyörätieosuus välille Jokelantie 102-Jängentie.

Lisätietoja:

Katja Hänninen 050 512 3325

Hanna-Leena Mattila 040 588 5534 

Kelan toiminta vaarantanut perheen toimeentulon ja lisännyt byrokratiaa

Jätin kirjallisen kysymyksen hallitukselle Kelan toiminnasta. Kyseessä on tilanne, jossa Kela jatkoi toimeentulotuen leikkaamista Kelan oikaisuvaatimuskeskuksen päätöksestä huolimatta. Kyse on lapsen perusosan maksamisesta tilanteessa, jossa lapsi asuu vuoroviikoin kummankin vähävaraisen vanhempansa luona. Vanhemmat olivat sopineet, että äiti vastasi kaikista lapsen hankinnoista, joten äiti haki Kelasta lapsen perusosan osana toimeentulotukeaan ja isä ravintomenojen osuutta luonapitoviikkojen ajan.

On hämmentävää, että Kela oli ratkaissut vuoroviikkoperheen hakemuksen niin, että lapselta oli jäänyt yli vuoden ajan saamatta puolen kuukauden perusosa ravintomenojen ylittävältä osalta.

Äiti valitti päätöksestä ja Kelan oikaisuvaatimuskeskus hyväksyi valituksen ja ratkaisi asian äidin hyväksi. Tämän myötä Kela oikaisi päätöksensä niiltä kuukausilta, kuin mitä oikaisuvaatimuskeskuksen päätös koski ja jatkoi lapsen perusosan leikkaamista jälleen seuraavassa kuussa.

Käsittämätöntä on, että äidin mukaan Kelan juristin ohje kuului, että Kelan ei tarvitse noudattaa oikaisuvaatimuskeskuksen päätöstä.

Saadakseen siis lain suoman välttämättömän toimeentulon maksuun, äidin tulee hakea joka kuukausi jälkikäteisesti Kelan päätökseen oikaisu Kelan oikaisuvaatimuskeskukselta. Tämän jälkeen Kela palauttaa perustoimeentulotuesta leikkaamansa osuuden niiltä kuukausilta, mitä oikaisuvaatimus koskee.

Ei tämä voi mennä näin. Tällainen toiminta vaarantaa lapsen oikeuden riittävään toimeentuloon sekä lisää turhaa byrokratiaa. Onneksi hallitusohjelmassa luvataan parantaa vuorovanhemmuusperheiden asemaa sosiaaliturvassa.

Kysymykseni sosiaali- ja terveysministerille kuuluivat:

Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä turvatakseen lakien ja asetusten toteutumisen vuoroviikkoasumisessa elävien lasten perustoimeentulotuen maksatuksen toteutumiseksi?

Onko Kela toiminut ohjeistuksen, lakien ja asetusten mukaan, kun se automaattisesti leikkaa lapsen perustoimeentulotukea myös tapauksessa, jossa oikaisuvaatimuskeskus on hyväksynyt asiakkaan valituksen ja todennut, ettei perusosaa voi ko. tilanteessa leikata?

Työn halpuuttaminen kaatuu meidän kaikkien niskaan

Työ on parasta sosiaaliturvaa on hokema, josta olisin toivonut luovuttavan jo aikaa sitten. Niin huonosti se sopii monen työssäkäyvän ja toimeentulonsa kanssa kamppailevan arkeen. Elämme maassa, missä yhä useampi köyhä käy töissä. Ongelma uhkaa laajeta, kun ilmiö nimeltä työehtoshoppailu laajenee. Tästä on kysymys myös Postin tilanteessa.  Työantaja siirsi 700 pakettilajittelijaa toisen työehtosopimuksen piiriin, mikä tarkoittaa roimaa palkanalennusta.

Vasemmistoliitto otti viimeksi viime viikolla kantaa, että emme hyväksy työehtoshoppailua missään muodossa. Emme halua antaa tilaa kehitykselle, jossa työnantaja voi valita mieluisensa sopimuksen. Me puolustamme aina työntekijöiden oikeutta riittävään palkkaan ja reiluihin työehtoihin. Postilta valtionyhtiönä on erityistä syytä odottaa yhteiskuntavastuuta ja työntekijöiden kunnioittamista.

Postin tilanteessa työehtoshoppailuineen on siis kysymys ilmiöstä, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia koko yhteiskuntaan. Nyt onkin tärkeä miettiä koko yhteiskunnan etua pitkällä aikavälillä. Mitä tapahtuu, kun työssäkäyvien pienituloisten joukko kasvaa? Lapsijärjestöt ja tutkijat ovat tuoneet pitkään esille huoltaan kasvavasta lapsiperheköyhyydestä ja sen moninaisista vaikutuksista lapsiin. Köyhyysriskiä kasvattaa perheen aikuisten työttömyys ja yksinhuoltajuus. Mutta aiempaa useammin köyhä lapsiperhe on sellainen, jos vanhempi tai vanhemmat käyvät töissä.

On selvää, että työehtoshoppailu lisää työssäkäyvien köyhien määrää entisestään. Minkälainen merkitys on koko yhteiskunnan tasolla sillä, että köyhyys esimerkiksi lapsiperheissä kasvaa? Tutkimukset osoittavat, että lapsuudessa koetulla köyhyydellä on vaikutuksia aikuisiälläkin. Tiedämme, että lapsena koettu köyhyys on yhteydessä alhaiseen koulutustasoon, mielenterveysongelmiin ja muita heikompaan hyvinvointiin. Myös meillä köyhyys ja huono-osaisuus periytyvät ja tämän ketjun katkaisemisessa tarvitsemme perheitä auttavia ratkaisuja, emme työehtoshoppailua.

Postin kiistassa ei ole siis kysymys ainoastaan postin työntekijöistä, vaan työehtoshoppailun laajentuminen vaikuttaa meihin kaikkiin. Siitä hyötyy pieni eliitti, joka kerää voitot taskuihinsa. Meille muille ilmiö tuottaa kärjistyviä ongelmia ja mahdollisesti tuloerojen kasvua. Tällä hetkellä myötätuntoni on kuitenkin ennen kaikkea postilaisten puolella. Tilanteen kiristyminen aiheuttaa nyt ennen kaikkea heille kohtuuttoman tilanteen.

Kolumni julkaistu Raahen Seudussa 27.11.2019

Lasten äänen kuuluttava eduskunnassakin

Suomessa on lapsen oikeuksien viikolla vietetty useamman vuoden ajan lapsiasiavaltuutetun, Lastensuojelun Keskusliiton sekä työ- ja elinkeinoministeriön yhteistyönä järjestämää Lapsi mukaan töihin -päivää. Eduskunta osallistui viime vuonna päivään, joten pidin itsestään selvänä osallistumisen myös tänä vuonna. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan eduskunnassa oli syyskuussa tehty virkamiespäätös, että päivään ei tänä vuonna osallistuta. Kansanedustajia asiassa ei oltu kuultu.  Päätöksestä tietämättä eduskunnan lasten puolesta -ryhmä kannusti koko eduskuntaa osallistumaan päivään.

Minulla oli kunnia tulla valituksi eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajaksi. Ryhmä kokoaa yli puoluerajojen lasten oikeuksien ajamisesta kiinnostuneita kansanedustajia sekä eduskunnan työntekijöitä. Minusta on todella tärkeää, että eduskunnan sisällä on tällainen yhteistyötaho. Lapsiin liittyvät kysymykset ovat usein hajallaan monessa eri ministeriössä ja eduskunnan valiokunnassa, joten senkin takia niistä on hyvä päästä keskustelemaan hallinnonrajojen yli tässä ryhmässä. Miksi Lapsi mukaan töihin -päivään osallistuminen on tärkeää? Meillä on edelleen paljon tekemistä siinä, että lapset ja nuoret saavat äänensä kuuluviin yhteiskunnassa. Meidän päättäjien pitää vielä monessa kohtaa katsoa peiliin, jotta lasten oma ääni heitä koskevissa päätöksissä kuullaan nykyistä paremmin. Mielestäni Suomesta on yleisemminkin saatava lapsiystävällisempi. Monet vanhemmat kertovat arkisista tilanteista, joissa lasten vilkkaus ja äänekkyys julkisilla paikoilla aiheuttavat vihaisia reaktioita. Tämä herättääkin kysymyksen, miksi lasten ei annata olla lapsia tai miksi uhmaikäisen kanssa liikkuvaa vanhempaa ei auteta sen sijaan, että tuijotetaan vihaisesti. Eduskunnalla on tärkeä rooli toimia esimerkkinä yhteiskunnassa. Lapsi mukaan töihin -päivä tarjoaa hyvän mahdollisuuden lisätä lasten osallisuutta ja tuoda esiin lasten ääntä eduskunnassa.

Lapsi mukaan töihin -päivään osallistuu joka vuosi valtakunnallisesti yhä enemmän työpaikkoja. Myös eduskunta on satojen ihmisten työpaikka. Päivä tarjoaa työyhteisössä hyvän mahdollisuuden tehdä näkyväksi työhön ja perheeseen liittyviä kysymyksiä. Lapsille on myös tärkeä nähdä, missä vanhempi tai muu läheinen aikuinen viettää suuren osan päivästään. Myös politiikan ja perheen yhdistäminen on edelleen monelle hankalaa. Kuntavaalit kolkuttelevat jo oven takana. Kokemuksesta tiedän, että erityisesti pienten lasten äitejä on vaikea saada ehdokkaiksi. Kyse ei ole siitä, etteikö vaikuttaminen kiinnostaisi. Politiikan yhdistäminen pikkulapsiarkeen tuntuu vain monista liian raskaalta. Demokratian toteutumisen kannalta näistä asioista on tärkeä puhua myös eduskunnassa, missä on paljon pienten lasten vanhempia niin kansanedustajina kuin työntekijöinäkin. Tänä vuonna lapsen oikeuksien viikko on erityisen merkittävä, sillä YK:n lapsen oikeuksien sopimus täyttää 20. marraskuuta 30 vuotta. Lapsen oikeuksien sopimuksen peruslähtökohta on, että lapsen oikeudet esimerkiksi koulutukseen tai hyvään hoivaan eivät ole mielipidekysymyksiä vaan ihmisoikeuksia. Nyt on todella syytä juhlaan. Toivon, että lasten on lupa näkyä eduskunnassa, eikä yhden lapsille suunnatun päivän järjestämistä vuodessa nähdä näin ylitsepääsemättömän hankalana. Onneksi osa eduskuntaryhmistä, kuten omani, on osallistumassa Lapsi mukaan töihin -päivään.

Oikeudenmukaisuus verotuksessa ei toteudu

Tällä viikolla julkaistiin viime vuoden verotiedot. Median kiinnostus on tuttuun tapaan kohdistunut varsinkin suurituloisimpien listaan. Tänä vuonna uutta on kuitenkin se, että yli 200 suurituloista on saanut oikeuden kieltää tietojensa toimittamisen medialle verottajan EU:n tietosuoja-asetuksen tulkinnan takia. Verottajan tulkintaa on kritisoinut esimerkiksi hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää, jonka mukaan laki ei estä tietojen luovuttamista journalistisiin tarkoituksiin.

Miksi osa haluaa pitää tulotietonsa piilossa, on arvoitus. Olen sitä mieltä, että rahasta pitää puhua, oli sitä sitten vähän tai paljon. Asia on yhteiskunnallisesti merkittävä, sillä raha tuo vaikutusvaltaa ja verotiedot kertovat myös siitä, miten varallisuus jakaantuu yhteiskunnassa. Tiedot antavat pohjaa myös keskustelulle tuloerojen kasvusta, mikä on suomalaisille tärkeää. Suurin osa meistä haluaa elää yhteiskunnassa, missä tuloerot ovat pieniä.

Yhtä tärkeä on kuitenkin muistaa, että verotiedot eivät kerro läheskään koko totuutta äveriäimpien suomalaisten tilanteesta. Osingot muodostuvat verotettavasta ja verovapaasta osasta, ja jälkimmäiset puuttuvat verotilastoista kokonaan. Holding-yhtiöihin piilotetut sijoitustuotot eivät näy kenenkään tuloina ennen kuin varoja nostetaan yhtiöstä ulos. Verotettavaa tuloa voi lykätä myös sijoittamalla varat vakuutuskuoren kautta. Iso merkitys on myös sillä, että vaikka perinnöistä ja lahjoista maksetaan veroja, näitä verotietoja ei julkaista. Laittomasti veroja kierretään piilottamalla tuloja niin kutsuttuihin veroparatiiseihin. Paratiiseja nämä paikat ovat tosin vain talousrikollisille. Meille muille verojen härskin kiertämisen vaikutukset ovat kaukana paratiisista. Se tarkoittaa vain yhteisen hyvinvoinnin pohjan nakertamista.

Vasemmistoliitto tekee työtä oikeudenmukaisen ja avoimen verojärjestelmän puolesta. Tämä tarkoittaa sitä, että omistamista ja perimistä ei suosita työnteon kustannuksella. Verojen välttely keinotekoisen tulonmuuntelun kautta on saatava loppumaan. Ansio- ja pääomatuloverotus on yhtenäistettävä, jotta suurten pääomatulojen saajien suosiminen verotuksessa loppuu. Suurin osa kansasta kun ei voi muutella tulojaan pääomatuloiksi ja maksaa niistä sitten pienemmällä prosentilla veroja suurituloisten tapaan. Varallisuusveron palauttaminen on myös tärkeä tavoite verovapaisiin osinkoihin puuttumisen lisäksi. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että tuloveroalennukset kohdistetaan pieni- ja keskituloisille. Näin myös tuetaan varmimmin kotimaista kulutusta ja työllisyyttä.

Kolumni julkaistu Pyhäjokiseudussa 6.11.2019

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!