Katja Hänninen: Päivystysasetusta muutettava ja turvalliset synnytykset säilytettävä!

Katja Hänninen: Päivystysasetusta muutettava ja turvalliset synnytykset säilytettävä!

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen on pettynyt ja tyrmistynyt Valviran tekemään ratkaisuun synnytystoiminnan lopettamisesta Oulaskankaan sairaalassa.

– Sairaanhoitoa ja synnytystoimintaa on keskitetty rajusti Sipilän valtakaudella ja keskustalaisten ministerien johdolla. Tämä on iso kolaus niin perheille, henkilökunnalle kuin alueelliselle tasa-arvolle, jonka luulisi olevan myös kepulle tärkeä asia, Hänninen toteaa.

Synnytystoiminnan loppumisen taustalla on ns. päivystysasetus, joka asettaa ympärivuorokautista päivystystä tarjoaville yksiköille hyvin tiukat vaatimukset. Asetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Synnytyksiä hoitavassa sairaalassa tulee olla myös kiireellisen hoidon antamiseen tarvittava määrä kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa sekä tarvittavat tilat, välineet ja laitteet. Valviran päätöksen mukaan Oulaskankaalla asetuksen vaatimukset eivät täyty.

– Käsittämätöntä, että päätöstä lakkauttaa turvalliset synnytykset Oulaskankaalla perustellaan potilasturvallisuudella samaan aikaan, kun tietoisesti ajetaan äidit synnyttämään takseihin ja ambulansseihin. Matkasynnytys on riski sekä vastasyntyneelle että äidille.

– Synnyin Oulaskankaalla kohta 39 vuotta sitten ja jo silloin synnytystoiminta oli turvallista ja hoito laadukasta kuten tänäänkin. Ministeri Saarikon on kiireesti muutettava asetusta vastaamaan todellisuutta ja turvaamaan alueen ihmisten palvelut, vaatii Hänninen

Hänninen on pitänyt sekä Raahen sairaalan leikkaustoimintaa että Oulaskankaan sairaalan tilannetta esillä ja jättänyt aiheesta useamman kirjallisen kysymyksen. Oulaskankaan sairaala saikin ministeri Saarikolta poikkeusluvan jatkaa synnytystoimintaa vuoteen 2021, mutta tänään tehty Valviran päätös lopettaa synnytykset Oulaskankaalla jo 31.12.2018 mennessä. Jo tehdyn työnjaon puitteissa on toimintaa kehitetty ja laatua parannettu, mutta se ei Valviralle riittänyt.

– Tällainen veivaaminen on täysin kestämätöntä! Hallituksen päätökset, toisin kuin he itse väittävät, vaarantavat potilasturvallisuuden ja lisäävät alueellista epätasa-arvoa, Hänninen sanoo.

Raahen oikeustalo hyvä ja toimiva

Oulun oikeus- ja poliisitalon sisäilmaongelmat on todettu jo vuosia sitten. Sisäministeriö ja poliisi tekivät asiassa oikeat johtopäätökset, eivätkä enää palaa vanhaan ongelmaiseen kiinteistöön.

Ministeri Antti Häkkäsen (kok.) johtamassa oikeusministeriössä sen sijaan toimitaan vastoin useiden asiantuntijoiden esille nostamia huolia.

On hullunkurista, että Raahesta, missä olisi sekä terveet että toimivat tilat käräjäoikeuden toiminnalle, lakkautetaan toimipiste ja työntekijät joutuvat siirtymään Ouluun, missä taas parasta aikaa pohditaan minne poliisitalon henkilökunta saadaan sijoitettua pystyyn mätänevästä rakennuksesta.

Näyttää siltä, että hallituksen keskittämisvimman järjetön lopputulema on hyvien, uudenaikaisten tilojen sulkeminen, ja toisaalta tulevien tilojen vuokrakustannusten nouseminen.

Ministeri Häkkänen jatkaa näin ollen samaa toimintamallia kuin Pelson vankilan kohtelussa.

Keskittämislinja voittaa perustellut tosiasiat, ja ministeri vie etulinjassa läpi historiallisen oikeushallinnon keskittämispaketin, jonka seurauksena syyttäjät, tuomioistuimet ja ulosotto toimivat jatkossa entistä keskitetymmin. Tästä kärsivät henkilöstön ohella tavalliset kansalaiset, joiden oikeusturva vaarantuu asiointimatkojen ja käsittelyaikojen pidentyessä.

Raahen käräjäoikeus on toiminut nykyisessä muodossaan hyvin ja tehokkaasti.

Tilastojen mukaan asioiden käsittelyajat ovat olleet jopa valtakunnallisesti tarkasteltuna keskimääräistä lyhyempiä.

Hyvät ja ajanmukaiset tilat yhdistettynä henkilökunnan vahvaan osaamiseen ja hyvään työmotivaatioon takaavat oikeusvaltion kannalta tärkeiden peruspalveluiden turvaamisen.

Eduskunnan lakivaliokunnan keskusteluissa vahvasti esillä ollut linjaus Raahen ja Iisalmen istuntopaikkojen säilyttämisestä ohitettiin täysin, koska taustalla oli hallituksen huonosti valmisteltu säästölakiesitys, jota uusi ministeri ei suostunut muuttamaan.

Vaikuttaa siltä, että nykyinen hallitus on poliittisilla päätöksillään valmis vaarantamaan sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen että henkilöstön terveyden.

Kirjoitus on julkaistu Kalevan mielipide-palstalla 6.11.2018

Hallituksen nolo näytelmä

Tiistaina nähtiin taas eduskunnassa erikoinen näytelmä, kun pääministeri Juha Sipilä toi eduskunnan käsiteltäväksi tiedonannon hallituksen työllisyyspolitiikasta ja irtisanomisten helpottamista alle 10 hengen yrityksissä koskevasta lakiesityksestä. Eduskunta äänestää asiasta tänään ja mitä todennäköisimmin Sipilän enemmistöhallitus saa eduskunnan luottamuksen.

Toisin sanoen tällä luottamusäänestyksellä ei ole mitään merkitystä. Sipilä on viestinyt, että tämän mandaatin jälkeen, se on pulinat pois ja ay-liike polvilleen. Normaaliin edunvalvontaan kuluu vaikuttaa lakihankkeisiin vielä eduskunnan käsittelynkin aikana. Lakiesitystä ei ole vielä eduskuntaan tuotu eikä valiokuntakäsittelyä aloitettu. Tänään ei äänestetä siis lain hyväksymisestä.

Suomea on perinteisesti pidetty sopimusyhteiskuntana, jossa ollaan hakeuduttu puoluerajat ja eturyhmät ylittäviin kompromisseihin. Kempeleläisen yritysjohtaja-pääministerimme tyyli on ollut koko hallituskauden hyvin toisenlainen. Sipilä on luvannut laittaa ”Suomen kuntoon”, mutta todellisuudessa rikkoo jotain meille hyvin tärkeää, nimittäin itsekin peräänkuuluttamansa luottamuksen. Ajamalla yhden eturyhmän etua näin räikeällä tavalla ja nimittelemällä palkansaajapuolta ulkoparlamentaariseksi voimaksi, hallitus viiltää syvät haavat sopimusyhteiskuntamme sieluun.

Ihmettelen suuresti, miten hallituspuolueen kansanedustajat suostuvat tällaiseen teatteriin. Miten itseään kunnioittava lainsäätäjä voi antaa sitoa kätensä ennen kuin koko lakiesitystä on edes nähty? Mitä jos valiokuntakäsittelyssä tuleekin esiin näkökohtia, jotka asettavat lain kyseenalaiseen valoon? Asiantuntijat ovat arvioineet, että lakiesitys tulee törmäämään perustuslakiin, mikä tuntuukin olevan ainoa seinä mihin Sipilän hallituksen surkeimmat esitykset törmäävät.

On todennäköistä, että ay-liike ei tule perääntymään asiassa vaan tulemme näkemän syksyn aikana vielä useita työtaisteluita. Hallitus on syyttänyt ay-liikettä myös siitä, että se tekee tässä vasemmiston vaalikampanjaa. Hallitus tekeekin kaikkensa mustamaalatakseen suomalaisen työntekijäkentän, mutta se ei ymmärrä, että kyseessä on todella viimeinen niitti Sipilän hallituksen työntekijöitä kurittavalle politiikalle.
Asiat ovat usein siltä miltä ne näyttävät. Tässä tapauksessa näyttää siltä, että hallituksen uppiniskaisuudesta kärsivät paitsi työntekijät ja työnantajat, myös koko suomalainen yhteiskunta, kun pääministeri toimillaan asettaa eduskunnan naurunalaiseksi.

Kirjoitus julkaistu Kalajokilaaksossa 17.10.2018

Vasemmistoliiton ryhmäpuhe Sipilän hallituksen tiedonantoon työllisyyspolitiikasta ja irtisanomislaista 16.10.2018

Arvoisa puhemies,

Vasemmistoliitto on tyrmistynyt hallituksen kylmästä viestistä työmarkkinoille. Työntekijä leimataan riskiksi, josta pitää voida hankkiutua eroon entistä kevyemmin perustein. Hallituksen työllisyyspoliittinen linja on ollut koko tämän vaalikauden ajan työttömiä kurittava ja työntekijöiden oikeuksia polkeva. Työehtoja ja palkkoja on heikennetty ja sosiaaliturvaa leikattu useaan otteeseen. Hallituksen kilpailukykysopimus oli käytännössä yksipuolisesti saneltu kiristyspaperi, jossa palkattoman työajanpidennyksen ja lomarahaleikkauksien vaihtoehdoksi asetettiin puolentoista miljardin euron köyhiin ja lapsiperheisiin kohdistuvat lisäleikkaukset sekä pakkolait.

Kaiken huipuksi hallitus vielä petti lupauksensa, jossa se sitoutui luopumaan työttömyysturvan lisäleikkauksista ja valmistelemaan työlainsäädännön uudistukset kolmikantaisesti.
Hallitus on syyllistynyt jopa tuplapetokseen;
Ensin tulivat aktiivimalliksi naamioidut leikkaukset työttömille ja nyt yksittäisen etujärjestön lobbaama irtisanomislaki.

Eduskuntapuolueista ainoastaan Vasemmistoliitto pysyi loppuun asti suomalaisen työntekijän puolella, emmekä hyväksyneet kiristämällä aikaansaadun epäreilun kilpailukykysopimuksen varjolla tehtyjä lakimuutoksia.

Sanelupolitiikan sijaan kannatamme työmarkkinaosapuolten aitoa ja avointa sopimista.

Arvoisa puhemies,

Pääministerin tiedonanto on taas yksi näytelmä Sipilän absurdissa teatterissa. Sipilä hakee eduskunnan selkänojaa lakiesitykselle, jonka sisältöä eduskunta ei ole vielä edes nähnyt. Valitettavasti tällainen toiminta ei suinkaan lisää eduskunnan arvovaltaa vaan asettaa sen jopa naurunalaiseksi. Pääministeri ohittaa lainsäätämisen normaalit prosessit ja haluaa sitoa eduskunnan kädet, ennen kuin se on edes nähnyt koko hallituksen esitystä.

Myös pääministeri Sipilän puheet siitä, kuinka kansalaisyhteiskunta ei saisi pyrkiä vaikuttamaan eduskunnan päätöksentekoon, ovat demokratialle täysin vieraita. Oletteko te pääministeri Sipilä todella sitä mieltä, että kun hallitusohjelma kerran saa eduskunnan enemmistön hyväksynnän, kansalaisten tulisi istua kuuliaisina ja hiljaa aina seuraaviin vaaleihin asti?
Eikö Demokraattisessa yhteiskunnassa myös ammattiyhdistysliikkeellä ole oikeus puolustaa työntekijöiden yhdenvertaista kohtelua ja tasa-arvoista työelämää niillä laillisilla keinoilla, jotka sillä on. Nyt hallituksen esityksellä ajetaan vääjäämättä ammattiliitot tilanteeseen, jossa ainoaksi keinoksi jää aloittaa taistelu sopimusyhteiskunnan ja kansalaisten oikeusturvan puolesta.

Kuten sanottua, Sipilän hallitus on heikentänyt palkansaajien ja työttömien asemaa jatkuvasti. Lomarahojen leikkauksen ja palkattoman työajan pidentämisen lisäksi koeaikaa on pidennetty, takaisinottovelvoitetta höllennetty ja ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan kestoa lyhennetty. Tästä hallituksen kovasta politiikasta ovat joutuneet maksamaan erityisesti naiset ja todennäköisesti näin tulee käymään myös irtisanomislain kanssa. Monilta naisvaltaisilta aloilta esimerkiksi irtisanomissuojaa koskevat määräykset puuttuvat työehtosopimuksista kokonaan. Itse naisvaltaisella matalapalkka-alalla osa-aikamyyjänä työurani tehneenä en voi ymmärtää politiikkaa, jossa sukupuolivaikutukset jätetään jatkuvasti arvioimatta tai niistä ei yksinkertaisesti piitata.

Pääministeri Sipilä, kysynkin, eikö teille mikään riitä? Tässä ei ole kysymys vain siitä, mitä mieltä olemme, vaan siitä mikä on oikeus ja kohtuus. Uskotteko te hallituksessa, että työntekijöiden asettaminen eriarvoiseen asemaan yrityksen koon perusteella on hyväksyttävää ja oikeudenmukaista lainsäädäntöä?

Tätä kysymystä pohti sunnuntaina blogissaan myös valtiotieteen tohtori Jukka Seppinen, joka arvioi, ettei yhdenvertaisuusperiaatteen nojalla ole mahdollista eriarvoistaa irtisanomisperusteita suurissa ja pienissä yrityksissä ilman puuttumista perustuslain säätämisjärjestykseen. Miksi siis takertua esitykseen, jolla on suuri riski törmätä perustuslakiin ja jonka työllisyysvaikutuksista ei ole näyttöä hallituksen itse tilaamien selvityksien mukaan?
Jopa Elinkeinoelämän keskusliiton entinen työmarkkinajohtaja Lasse Laatunen sanoi Uuden Suomen haastattelussa: ” Nyt ollaan ajamassa maata erittäin kalliiden konfliktien piiriin sellaisella yhden pykälän kirpun nylkemisellä, mistä ei ole kenellekään käytännössä mitään hyötyä.”

Arvoisa puhemies,

Suomen kilpailukyky nojaa korkeaan osaamiseen, työn laatuun ja luotettavuuteen. Se ei voi perustua jatkuvaan työehtojen heikentämiseen ja kansakunnan osaamistason alasajoon. Työpaikoille tarvitaan lisää luottamusta ja yhteispeliä, ei epävarmuutta ja sanelua.

Yritysten kasvun ja kehittymisen tärkein este tällä hetkellä ja todennäköisesti myös tulevina vuosina ei ole irtisanomisen vaikeus, vaan pula osaavasta työvoimasta. Tätä ongelmaa ei irtisanomislailla helpoteta. Päinvastoin, pienten yritysten rekrytointi voi jopa vaikeutua, jos työntekijät menevät mieluummin töihin paremman työsuhdeturvan tarjoaviin isoihin yrityksiin. Hallitus voi esityksellään siis jopa päätyä hankaloittamaan pienten yritysten työvoiman saatavuutta ja toimintaedellytyksiä.

Irtisanomislain heikentämisen sijasta ensimmäisen työntekijän palkkaamista yrityksissä voitaisiin tukea vasemmiston esittämällä automaattisella palkkatuella. Pienyrittäjäohjelmassamme ja esityksissämme olemme listanneet useita keinoja yksinyrittäjien ja itsensätyöllistävien toimeentulon ja arjen helpottamiseksi.
Pitkäaikaistyöttömät tarvitsevat parempia työvoimapalveluita, koulutusta ja kannustavamman sosiaaliturvan – eivät ideologista kurinpalautusta ja alati pahenevaa byrokratiaviidakkoa. Tarvitsemme inhimillisen Suomen, joka toimii kaikille, ei vain harvoille.

Vasemmistoliiito ei voi antaa tukeaan hallitukselle, joka tietoisesti murentaa kansalaisyhteiskunnan luottamusta demokratiaan ja joka toimillaan asettaa työntekijät ja yritykset eriarvoiseen asemaan.
Kannatan edustaja Heinäluoman tekemää epäluottamusesitystä.

Sipilän budjetti kurittaa edelleen pienituloisia ja eläkeläisiä

Tällä viikolla eduskunnassa on keskusteltu valtion talousarvioesityksestä ensi vuodelle. Kyseessä on Sipilän hallituksen viimeinen budjetti. Hallituksen talouden linja on ollut kuluneet kolme ja puoli vuotta selkeä, alussa tehtiin massiiviset leikkaukset kaikista heikoimmassa asemassa olevien suomalaisten toimeentuloon ja perusturvaan, ja nyt hallituskauden lopussa tehdään pieniä korjauksia, jotta äänestäjille jäisi parempi mieli.

Ensi vuoden budjetissa ”eriarvoistumisen ehkäisemiseksi” on suunnattu noin 30 miljoonaa euroa. On hienoa, että esimerkiksi pienimpiä päivärahoja (sairauspäiväraha, vanhempainpäiväraha, kuntoutusraha ja erityishoitoraha) korotetaan työmarkkinatukea vastaavalle tasolle. Myös takuueläkettä korotetaan. Näitä saavutuksia hallitus mielellään korostaa, mutta tosiasia on, että suomalaisista kolmanneksen tulot laskevat ensi vuoden budjetin perusteella. Kyseessä ovat Suomen pienituloisimmat ihmiset samalla, kun suurtuloisimpien tulot kasvavat suunniteltujen veroratkaisujen myötä.

30 miljoona euroa ei paljon lämmitä, kun sitä verrataan koko kauden aikana tehtyjen sosiaalietuuksien indeksileikkausten vaikutuksiin. Puhutaan yli kymmenkertaisista summista. Nyt hallitus suunnittelee sijoitussäästötilien verovähennyksiä, jotka eivät taatusti paranna pienituloisen arkea. Kyseessä on taas yksi veropohjaa rapauttava, hyvätuloisia suosiva veronkevennys.

Erityisesti pienituloisilla eläkeläisillä ei ole ollut helppoa tällä hallituskaudella. Takuu- ja kansaneläkettä on leikattu. Myös palvelumaksujen korotukset sekä leikkaukset matka- ja lääkekorvauksiin tuntuvat erityisesti eläkeläisten kukkarossa. Tämä on vaikeuttanut etenkin paljon sairastavien vanhuuseläkeläisten asemaa. Hallituksen päätösten voikin katsoa pahentaneen eläkeläisköyhyyttä.
Vasemmiston tavoitteena on eläkeläisköyhyyden kitkeminen ja tuloerojen kaventaminen. Eläkkeiden tasoon liittyen olemme ehdottaneet sekä kansaneläkkeen että takuueläkkeen korottamista välittömästi 50 eurolla kuussa ja indeksileikkausten perumista. Tämä parantaisi huomattavasti eläkeläisten ylivoimaisen enemmistön toimeentuloa, ja ainoastaan suurimpien työeläkkeiden saajien käytettävissä olevat tulot pienisivät vähän – heilläkin vain noin viidellä eurolla kuukaudessa.

Tämän jälkeen tulisi myös alkaa valmistella takuu- ja kansaneläkkeen tuntuvampia korotuksia, jotka voitaisiin panna toimeen asteittain muutaman vuoden aikana. Minimitoimeentulotavoitteena tulisi olla, ettei kenenkään kuukausittainen eläke jää alle tuhannen euron.

Eläkkeen määrän lisäksi eläkeläisten toimeentuloon vaikuttavat keskeisesti muun muassa asumisen hinta, lääke- ja matkakorvausten taso sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut. Vasemmisto on esittänyt uudistuksia, jotka lisäisivät kohtuuhintaisia asuntoja, pienentäisivät asiakasmaksuja ja parantaisivat korvausten tasoa.

Sipilän hallituksen strategia on ollut kaikilla sektoreilla leikata kirveellä ja paikata laastarilla. Alkuhallituskaudesta elimme vielä taantumassa. Taloustieteen oppien mukaan taantumassa kuuluisi elvyttää ja nousukaudella kiristää kukkaron nyörejä, ikään kuin varautua pahan päivän varalle. Nämä opit eivät kuitenkaan kiinnosta hallitusta, joka toimii juuri päinvastoin keventämällä verotusta nousukaudella ja piiskaamalla köyhää taantumassa. Vaikka Sipilä ja kumppanit väittäisivät mitä, totuus on, että tämä hallitus on harjoittanut vahvasti eriarvoisuutta lisäävää talouspolitiikka ja lisännyt tuloeroja.

Katja Hänninen
Vasemmistoliiton kansanedustaja Raahesta

Kirjoitus julkaistu Kansan Tahdossa 28.9.2018

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!