Leikkaukset vaarantavat lapsuuden

Vietämme parhaillaan lapsen oikeuksien viikkoa ja sunnuntaina on YK:n kansainvälinen lapsen oikeuksien päivä. Toissa päivänä julkaistiin lapsibarometri mistä käy ilmi, että suomalaislapset ovat hyvinvoivia ja elämäänsä tyytyväisiä. Tämä on ilouutinen ja kunnia-asia meille kaikille.

Kuitenkin siitä huolimatta, tai juuri siksi, on hallitus kohdistanut ennennäkemättömän määrän leikkauksia lapsiin. Hallitus on leikannut lapsilisä, lakkauttanut subjektiivisen päivähoito-oikeuden, kasvattanut päivähoidon ryhmäkokoja ja kasvattanut lasten iltapäivätoiminnan maksuja.

Eduskunnan täysistunnossa oli eilen käsittelyssä kyselytunnin jälkeen lapsilisien leikkaus. Se on törkeä leikkaus lapsilta ja lapsiperheiltä, jota vasemmistoliitto ei tule hyväksymään. Vasemmistoliitto on mukana lapsilisiä leikkaavan lakimietinnön vastalauseessa, jossa toteamme, että emme voi hyväksyä lapsiperheisiin kohdistuvia eriarvoistavia päätöksiä.

Valtiovarainministeri Orpo on ilmoittanut, että mikäli velkaantuminen ei taitu ja työllisyys parane, jatkaa hallitus leikkauksia keväällä. Leikkauksilla ei kuitenkaan taiteta velkaantumista tai paranneta työllisyyttä ja hallitus ottaakin ensi vuonna lisävelkaa jopa kuusi miljardia euroa. On siis pelättävissä, että mikäli ministeri Orpo aikoo toteuttaa uhkauksensa, aikoo hallitus tehdä vielä lisäleikkauksia.

Voi vain toivoa, että Sipilän hallitus säästäisi lapset lisäleikkauksilta, sillä lapset ovat jo nyt joutuneet kohtuuttomaan maksajan rooliin laman laskua maksettaessa. En keksi yhtäkään tilannetta, missä lapsilta leikkaaminen olisi hyväksyttävää. Liioin se ei ole myöskään taloudellisesti järkevää, sillä lapset ovat kansantaloutemme tulevaisuus. Ennen kaikkea lapsilta leikkaaminen on kuitenkin väärin inhimillisesti ajateltuna.

1990-luvulla niin ikään leikattiin lasten ja nuorten hyvinvoinnista. Nämä säästöt ovat tulleet yhteiskunnalle myöhemmin erittäin kalliiksi. Parinkymmenen vuoden takaisen laman aikana leikattiin esimerkiksi kuntien nuorisotyöstä, lapsiperheiden tuista, päivähoidosta, kerhotoiminnasta ja kouluterveydenhuollosta. Saman tyyppisistä asioista, mistä Sipilän hallitus nyt leikkaa. 21 vuoden ikään mennessä 1987 syntyneistä 18% ei ole valmistunut muualta kuin peruskoulusta, 23% on turvautunut toimeentulotukeen ja yli neljänneksellä on poliisin tai oikeuslaitoksen merkintä.

Vaikka lapsiasiainvaltuutetun laatiman lapsibarometrin mukaan Suomen lapset ovat pääosin onnellisia, niin toisaalta tutkimus osoittaa, että 6-vuotiaiden joukossa on pieni joukko lapsia, jotka eivät tunnista myönteisiä asioita elämässään. Noin kymmenesosa lapsista ei osannut myöskään sanoa, missä he ovat hyviä, milloin perheen kanssa on kivaa tai mikä tekee heidät iloiseksi. Näitä lapsia ajatellen on erityisen tärkeä pysähtyä miettimään leikkausten mahdollisia vaikutuksia.

Suomeen tarvitaan pikaisesti punavihreä hallitus, joka peruisi Sipilän hallituksen lapsiin kohdistuvat leikkaukset. Yhteiskunta on juuri niin hyvä, miten se kohtelee lapsiaan.

Kansanedustaja Hänninen jarruttaisi päivystysuudistusta

Tiedote 8.11.2016, julkaisuvapaa heti.

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen on pettynyt hallituksen päivystysuudistukseen, jossa laaja päivystys keskitetään 12 sairaalalle. Esityksessä esimerkiksi Raahen ja Vaasan leikkaustoiminta loppuisi.

Hännisen mielestä päivystysuudistus tulisi käsitellä soteuudistuksen yhteydessä.

– Hallitus esittää laajaa päivystystä keskitettävän 12 sairaalalle, mikä tarkoittaa pahimmillaan kuoliniskua monelle pienelle, mutta tarpeelliselle sairaalalle. Keskittäminen tällä päivystysuudistuksella on ollut keskustalaisen ministeri Rehulan pöydällä jo jonkin aikaa, mutta yllätyksellistä on se, että hallitus tuo päivystysuudistuksen eduskuntaan nyt kiireellä budjettilakina, eikä osana soteuudistusta, Hänninen sanoo.

– Päivystysten järkevöittäminen on fiksua osana soteuudistusta, mutta laajaa päivystystä muuttamalla nimenomaan säästöt edellä sortuu hallitus mielestäni palveluiden leikkaamiseen haja-asutusalueilta. Esitystä ovat kritisoineet myös monet hallituspuolueiden edustajat.

– Täytyykin ihmetellä, että hallituksella ei ole enempää ymmärrystä haja-asutusalueiden ihmisten arjesta. Hallituksen esityksessä nimittäin todetaan, että toimintojen keskittäminen voi pidentää potilaan matkaa hoitopaikkaan. Välimatkojen pidentymistä halutaan kompensoida sillä, että esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perusterveydenhuollon kiireellistä vastaanottotoimintaa terveyskeskuksissa ja tarpeen mukaan erikoissairaanhoidon poliklinikoilla. Kysynkin ministeriltä, millä vastaanottotoiminnan lisäämistä resursoidaan terveyskeskuksissa, kun koko päivystysuudistus tehdään säästöt edellä? Hänninen kysyy.

Raahen leikkaustoiminta ollaan hallituksen esityksen mukaan lopettamassa 1. tammikuuta 2018 mennessä. Työttömäksi pelätään jäävän jopa 50 terveydenhuollon ammattilaista.

– Leikkaustoiminta Raahessa on kustannustehokasta ja yksikkö on kehittänyt toimintojaan jatkuvasti laadukkaampaan suuntaan. Leikkaustoiminnan lopettaminen ei saa ymmärrystä paikallisilta päättäjiltä tai alan ammattilaisilta. Nyt tarvitaan puoluerajat ylittävää yhteistyötä, jotta voimme yhdessä turvata pienten sairaaloiden laadukkaat ja toimivat palvelut myös tulevaisuudessa, sanoo Hänninen.

Lisätietoja: Katja Hänninen, 0505123325

Sairaita leikkauksia

Hoitamaton diabetes voi tehdä sokeaksi tai aiheuttaa vakavia munuaisongelmia. Suomessa on arviolta noin 350 000 diabeetikkoa ja vuonna 2015 diabeteslääkkeitä korvattiin 360 658 henkilölle. Diabeteksen lisääntyminen on valtava haaste yhteiskunnalle ja sairastaville itselleen diabetes on kallis ja elämää hankaloittava sairaus.

Nyt Sipilän hallitus haluaa laskea diabeteslääkkeiden Kela-korvattavuuden 100 prosentista 65 prosenttiin. Diabetes on jo valmiiksi kallis sairaus. Miten hallitus kehtaa ottaa hampaisiinsa yhden tietyn potilasryhmän? Haluaako hallitus arvottaa sairaita ihmisiä keskenään? Esitetty säästötoimi voi uhata diabetespotilaiden hyvää hoitoa. Diabetesliiton laskelmien mukaan esitetty leikkaus lisäisi joidenkin potilaiden kustannuksia jopa sadoilla euroilla vuodessa. Toteutuessaan säästö johtaisi siihen, että hoitoa ei valita sen mukaan, mikä on sopivin, vaan sen mukaan, mikä on taloudellisesti potilaalle mahdollista kustantaa.

Hallituksen halussa heikentää diabeetikkojen asemaa on sekä sosiaalisia, hoidollisia että taloudellisia ongelmia. Suomen Diabetesliiton mukaan alempaan korvausluokkaan siirtyminen lisäisi sosioekonomisia terveyseroja, sillä lääkekorvauksista leikkaaminen voi aiheuttaa lääkehoidosta karsimista alemmissa tuloluokissa.

Hallitus perustelee osittain epäsuorasti leikkausta sillä, että diabetes on hallituksen mielestä elintapasairaus. Tämä on vaarallinen tie eikä sille tule lähteä. Jos elintapojen vaikutus aletaan jatkossakin ottaa huomioon korvausten kriteereistä päätettäessä, jaamme kohta kaikki sairaat sairautensa ”ansaitseviin” ja ”ansaitsemattomiin” ihmisiin. Hyvä terveydenhuolto kuuluu kaikille ja elintapoihin vetoaminen on sairauksista puhuttaessa usein täysin veteen piirretty viiva.

Lisäksi on lääketieteellisesti kyseenalaista väittää, että kakkostyypin diabetes olisi ehkäistävissä omilla elämäntavoilla. Ja vaikka olisikin, niin mihin elämäntapoihin hallitus kannustaa köyhiä ihmisiä leikkaamalla jatkuvasti toimeentulosta ja palvelusta? Huolestuttavinta on se, että hallituksen leikkaukset kasaantuvat ja kertautuvat kaikista vaikeammassa asemassa oleville ihmisille. Jos olet esimerkiksi diabetesta sairastava työtön yksinhuoltaja, niin sinuun kohdistuu moninkertaisia leikkauksia, kun hallitus leikkaa samaan aikaan diabeetikoilta, lapsilisistä ja sosiaalietuuksista. Me tiedämme varmaksi sen, että köyhyys ja sen mukana tuomat terveyserot ovat periytyviä. Terveempien elämäntapoihin kannustetaan kaikkien ihmisten hyvinvointia lisäämällä, ei jatkuvilla leikkauksilla.

Liikennekaari asettaa ihmiset eriarvoiseen asemaan

Liikenneministeri Berner esitteli tänään hallituksen esitystä liikennekaareksi. Esitys on parantunut hieman ensimmäisten luonnosten julkaisemisen jälkeen, mutta edelleen se herättää huolta. Erityisesti taksilupien hinta- ja määräsääntelystä luopuminen voi johtaa eriarvoistumisen lisääntymiseen.

Sipilän hallitus jatkaa maaseudun asukkaita kurittavaa linjaansa. Taksien hinta- ja määräsääntelyn poistaminen tulee kaikella todennäköisyydellä tarkoittamaan sitä, että suurissa kaupungeissa yritykset aloittavat kilpailun kohti pohjaa samalla kun harvempaan asutulla alueella hinnat nousevat. Taksiyrittäjät saavat siis vapaasti määritellä omat hintansa ja palvelualueensa. Tämä ei kohtele eri puolilla Suomea asuvia ihmisiä oikeudenmukaisesti. Sentään Trafin tehtäväksi annetaan hintakehityksen seuranta, ja se voi tarvittaessa puuttua hintaan. Myös matkustajaturvallisuutta ja -tyytyväisyyttä tulee seurata tarkasti.

Tällaisten suurten uudistusten yhteydessä on aina mietittävä, saavutetaanko niillä alkuperäiset tavoitteet, kohtelevatko ne ihmisiä yhdenvertaisesti ja mitä muita vaikutuksia muutoksilla on. Vasemmistoliitto haluaa kehittää julkista liikennettä raiteisiin panostaen ja siirtää tavaraliikennettä raiteille. Liikenneinfrastruktuurin kehittäminen on pitkäjänteistä työtä, ja se tapahtuu parhaiten julkisella omistuksella.

Nyt Sipilän hallitus on luomassa rahastusautomaattia. Palveluita ollaan muutenkin koko ajan keskittämässä kasvukeskuksiin, mikä lisää taksikyytien tarvetta, kun esimerkiksi sairaalat ovat entistä kauempana ihmisistä. Jääkö kallistuvien taksimatkojen hintalappu kuntien vai asiakkaiden maksettavaksi? Myös esimerkiksi koulukyytien osalta kuntien kulut uhkaavat nousta pilviin.

Hallituksen tavoite liikennekaarelle on hyvä: kehittää liikennettä palveluna sujuvammaksi ja hyödyntää digitalisaation mahdollisuudet. Kuitenkin esitys tuntuu keskittyvän normien purkuun liikenteen aidon kehittämisen sijaan. Liiallista sääntelyä on hyvä purkaa, tästä kai kaikki ovat samaa mieltä. Mutta milloin sääntely sitten on liiallista? Suuri osa yhdessä sovitusta normeista on luotu suojelemaan heikoimmassa asemassa olevia. Silloin niiden purkamisella voi olla hyvin vakavia seurauksia. Esitysten vaikutukset täytyisi arvioida hyvin huolellisesti etukäteen, mutta Sipilän hallitukselta tämä on valitettavan usein unohtunut.

Hyvää esityksessä on, että keinotekoisesta jaottelusta satunnaisiin ja kokopäiväisesti palveluita tarjoaviin yrityksiin luovuttiin. Pahimmillaan erilainen kohtelu olisi johtanut harmaan talouden lisääntymiseen ja olisi estänyt rehellisiä yrityksiä kasvattamasta toimintaansa. Pakettikuljetuksessa ei tarvittaisi lupaa, vaan pelkkä rekisteröityminen riittäisi. Tämä luo uuden katvealueen kuljetusalalle. Harmaa talous on jo nyt merkittävä ongelma, ja nyt olisikin etsittävä kaikki keinot sen torjumiseen.

Liikenteen ratkaisut näkyvät jokaisen suomalaisen arjessa hyvin konkreettisesti. Samaan aikaan, kun ministeri Berner esitteli liikennekaarta, käytiin täysistunnossa keskustelua valtion ensi vuoden budjetista. Ensi vuodelle on kyllä luvassa tiehankkeita, mutta liian vähän suhteessa korjausvelkaan. Perusväylänpitoon on varattu 200 miljoonaa euroa, vaikka hallituksen oma päätös oli käyttää siihen ensi vuonna 300 miljoonaa. Tämä tarkoittaa, että teiden ja raiteiden rapistumista ei saada pysäytettyä. Onko Bernerin tarkoitus saattaa tiemme niin huonoon kuntoon, että suomalaiset alkavat kannattaa tieverkon avaamista kilpailulle? Ideologinen yksityistäminen ja valtion omaisuuden myyminen ei ole kehittämistä.

Liikennekaaren on määrä astua kokonaisuudessaan voimaan kesällä 2018. Tänään Berner kertoi vasta ensimmäisestä vaiheesta. Valitettavasti kokonaan vastausta vaille jäivät mahdollisen infrayhtiön perustaminen ja liikenneinvestointien rahoitusmalli. Nämä ovat aivan olennaisia kysymyksiä, jotka ratkaisevat uudistuksen onnistumisen.

Lapsiperheet ansaitsevat parempaa

Hallituksen budjettiesitys kurittaa vähäosaisia monin eri tavoin. Hallitus leikkaa esimerkiksi työttömiltä, opiskelijoilta, lapsiperheiltä ja eläkeläisiltä. Nämä ryhmät ovat maksajina lamassa, jota he eivät ole aiheuttaneet. 1990 –luvun leikkauksista ei ole opittu mitään.

Erityisesti lapsiperheet ansaitsisivat parempaa. Lapsiperheisiin kohdistuvat leikkaukset ovat ennen muuta lapsilta leikkaamista. Vähäosaisten perheiden tai minkään muun perheen lapset ovat vanhempiaankin vähemmän vastuussa maatamme riepottelevasta suurtyöttömyydestä.

Perusturvaetuuksia leikkaamalla hallitus leikkaa suhteessa kaikista eniten vähäosaisilta. Lisäksi hallitus leikkaa lapsilisiä. Työttömien perheiden lapsiin kohdistuu siis kerralla useita eri leikkauksia saman aikaisesti, kun työmarkkinatuki ja lapsilisät pienenevät.

Opiskelevat lapsiperheet saavat osansa leikkauspolitiikasta jopa kolminkertaisesti. Lapsilisien ja opintorahan heikennysten lisäksi hallituksen sikäli hyvä päätös siirtää opiskelijat yleisen asumistuen piiriin uhkaa opiskelijajärjestö SAMOKin mukaan heikentää jopa 11 000 opiskelevan lapsiperheen toimeentuloa merkittävästi. Tämä johtuu siitä, että opintoraha alettaisiin laskea asumistukeen vaikuttavaksi tuloksi asumistukea myönnettäessä, jolloin asumistuki laskisi. Aiemmin opintoraha ei ole vaikuttanut opiskelevien lapsiperheiden yleisen asumistuen tasoon. Näin ei saa päästää käymään.

Opintoraha on lapsiperheille jo valmiiksi muita perusturvaetuuksia kurjempi tulonmuoto, sillä se ei ota lasten lukumäärää huomioon lainkaan. Opiskelijat ja opiskelevat lapsiperheet ovat jo valmiiksi tiukoilla. Heikennysten estämiseksi opintotukeen olisi pikaisesti säädettävä lapsikorotus, joka vähintään kompensoisi asumistuen muutosten takia aiheutuvat tulonmenetykset.

Hallitus sai budjettiriihen tiedotustilaisuudessa otsaansa eräänlaisen lapsiperheystävällisen leiman, kun se ilmoitti päivähoitomaksujen korotusten peruuttamisesta. Tietysti peruutus oli hyvä ajatus, mutta ei omien esitysten peruuttaminen tuo vielä parannuksia lapsiperheiden arkeen. Hallitus on jo tottunut perumaan omia esityksiään, mutta onneksi peruutuspeiliin ei sentään katsottu pienituloisten lapsiperheiden päivähoitomaksuja alennettaessa.

Ei ihme, että syntyvyys on maassamme nälkävuosien tasolla, kun hallituksen arvostus lapsiperheitä kohtaan on tällaista. Vaikeina aikoina tarvittaisiin sydäntä investoida arvokkaimpaan pääomaamme eli lapsiin – tulevaisuuteemme.  

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!