Lapsilisää maksettava 18 ikävuoteen

Eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajana jätin tänään yhdessä ryhmän varapuheenjohtaja Sari Essayahin kanssa yhteisen lakialoitteen, jonka tavoitteena on lapsilisän maksaminen sen kuukauden loppuun, kun lapsi täyttää 18 vuotta. Tällä hetkellä lapsilisän maksaminen loppuu, kun lapsi täyttää 17 vuotta. Monesti lapsen kulut ovat kuitenkin suurimmillaan juuri siinä ikävaiheessa, kun oikeus lapsilisiin loppuu.

Lapsilisillä on pitkä historia, ja nyt tukijärjestelmä vaatii päivittämistä. Vain niin se pystyy vastata tämän päivän lapsiperheiden tarpeisiin. Nykyään suurin osa 17-vuotiaista on huoltajistaan taloudellisesti riippuvaisia ja lain mukaan lapsen oikeus saada elatusta vanhemmiltaan päättyy hänen täyttäessään 18 vuotta. Näin kuuluu tietenkin ollakin, sillä alle 18-vuotias on YK:n lapsen oikeuksien sopimuksenkin mukaan lapsi.

Koronakriisi on tehnyt lapsilisien päivittämisestä entistä ajankohtaisempaa, koska yhä useampi perhe kamppailee toimeentulo-ongelmien kanssa. Monet lapsipolitiikan asiantuntijat ovat suositelleet, että lapsiperheiden tukeen on nyt panostettava ja etuusjärjestelmää kehitettävä.

Lapsilisien ulottaminen 18 ikävuoteen olisi tärkeää erityisesti pienituloisille ja monilapsisille perheille, mutta tällaisena aikana se olisi tärkeä helpotus myös muille perheille. Monissa perheissä, joissa on aiemmin ollut vakaa talous, eletään myös nyt epävarmuudessa.

Lapsilisien maksamisella 18 ikävuoteen asti olisi myös kansantaloudellista merkitystä, sillä se vahvistaisi kotimaista ostovoimaa, eikä pienituloisissa perheissä jouduttaisi yhtä paljon turvautumaan paljon kimurantimpaan toimeentulotukeen.

Lapsilisää kehittämällä vältymme turhalta byrokratialta, sillä se on hallinnollisesti kevyt ja yksinkertainen tukimuoto.  

Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoro budjetin palautekeskustelussa 15.12.2020

Pidin eduskunnassa Vasemmistoliiton ryhmäpuheenvuoron vuoden 2021 budjetin palautekeskustelussa. Tässä puhe kokonaisuudessaan:

Arvoisa puhemies,

Ensi vuoden talousarvio on laadittu yhden maamme historian vaikeimpana aikana. Aikana, jota leimaa taloudellinen epävarmuus ja huoli läheistemme ja oman terveyden puolesta.

Vasemmistoliitossa uskomme vahvasti siihen, että tasa-arvoinen ja mukaan ottava yhteiskunta on kaikille paras. Nyt on tärkeä puuttua eriarvoisuuden kasvuun.

Tiedämme, että koronakriisi on vaikuttanut eri tavalla eri ihmisten elämään. Iäkkäät ja heikommassa asemassa olevat ihmiset ovat sairastuneet muita enemmän ja vakavammin.

Koronakriisi onkin tehnyt luokkayhteiskunnan entistä näkyvämmäksi. Monet meistä hyvässä työmarkkina-asemassa olevista on voinut suojata itsensä etätöillä, kun taas fyysisesti raskaat matalapalkka-alan työntekijät eivät ole voineet.

Olen usein miettinyt, kuinka entiset työkaverini kaupan alalla ovat pystyneet yhdistämään työnteon ja etäkoulussa olevista lapsista huolehtimisen? Ovatko tavalliset arjen sankarit saaneet ansaitsemaansa arvostusta ja kiitosta yhteiskunnan rattaiden pyörittämisestä ja venymisestä äärirajoille, muistetaanko heidän panoksensa vielä kriisin jälkeenkin?

On todennäköistä, että perheiden välinen, jo olemassa ollut polarisaatio on koronan aikana vain kasvanut. Tämä on otettava niin talous- kuin perhepolitiikassakin tulevina vuosina huomioon.

Myös moni yksinasuva työikäisisitä vanhuksiin on kärsinyt sosiaalisesta eristyksestä, ja yksinasuvien ahdistus ja stressi on jäänytkin liian näkymättömäksi koronakriisistä puhuttaessa.

Erityisesti kannan huolta siitä, millaiset jäljet tämä kriisi jättää lapsiin ja nuoriin. Etäopetusjaksot, vanhempien työttömyys ja oman rakkaan harrastuksen loppuminen on monille raskasta.

Arvoisa puhemies,

Suomi tarvitsee nyt tulevaisuusinvestointeja jatkuvan oppimisen ja koulutuksen vahvistamiseen sekä työelämän ja työhyvinvoinnin kehittämiseen. Tarvitsemme myös ihmisten toimeentuloa sekä henkistä hyvinvointia ja jaksamista tukevia toimenpiteitä.

Suurin osa ihmisten arjelle elintärkeistä palveluista on kuntien vastuulla. Onkin välttämätöntä, että kuntien hyvinvointi- ja peruspalveluita vahvistetaan ensi vuonna 1,45 miljardin euron tukipaketilla. Lisäksi hallitus on sitoutunut korvaamaan kaikki koronan hoitoon liittyvät välittömät kustannukset.

Iäkkäiden tilannetta parannetaan myös lyhentämällä koronan aikana syntynyttä hoitovelkaa. Koti- ja omaishoidon kehittämiseen kohdennetaan ensi vuonna 22 miljoonaa euroa.

Lisäksi olen iloinen siitä, että sosiaali- ja terveysalan sekä nuorisoalan järjestöjen rahoitus on turvattu valtion ensi vuoden budjetissa. Järjestöjen työ on ensiarvoisen tärkeää.

Valtiovarainvaliokunta kiinnitti mietinnössään huomiota mielenterveyspalveluiden saatavuuteen. Erityisesti ennaltaehkäiseviin ja matalan kynnyksen palveluihin on panostettava.

Arvoisa puhemies,

Kuten valtiovarainvaliokunta mietinnössään toteaa, meidän on nyt estettävä talouskasvun edellytysten pitkäaikainen heikkeneminen. Konkurssiaalto ja massatyöttömyys on toistaiseksi pystytty välttämään.

Tässä taloustilanteessa työllisyyttä tuetaan parhaiten elvyttävällä politiikalla.

Oikeisto-oppositio sen sijaan haluaa vaikeuttaa jo entuudestaan heikossa asemassa olevien suomalaisten tilannetta. Kokoomuksen esittämät yli 400 miljoonan leikkaukset sosiaaliturvaan tai perussuomalaisten populistiset verokevennykset olisivat kriisin keskellä erityisen vastuutonta politiikkaa.

Tämä hallitus kääntää katseensa tulevaisuuteen. Tieteellinen tutkimus kriisin vaikutuksista on ensiarvoisen tärkeää, jotta pystymme puuttumaan eriarvoisuuteen.

Olen erittäin iloinen siitä, että maksuton toinen aste ja oppivelvollisuuden uudistus vihdoin toteutuvat. Maksuton toinen aste on merkittävä kädenojennus lapsiperheille. Se hyödyttää erityisesti pienituloisia, mutta on tärkeä helpotus myös muille perheille.

Sukupolvien oikeudenmukaisuuden näkökulmasta tärkeitä ovat myös ensi vuonna tehtävät panostukset uusiutuvan energian käytön lisäämiseen, kiertotalouden edistämiseen sekä luonnon monimuotoisuuden kohentamiseen.

Myös hävittäjähankintoja olisi syytä miettiä uudelleen, kun niiden hinta on arviolta samaa suurusluokkaa kuin koronan kustannukset.

Arvoisa puhemies,
Talouspolitiikka näyttää kaikkein konkreettisimmillaan eri hallitusten arvovalinnat ja tärkeysjärjestyksen.

Tästä salista on tärkeä antaa uskoa ja toivoa tulevaisuuteen kaikille. Erityisen tärkeää se on kaikkein heikoimmassa asemassa oleville, joilla näköalattomuus voi olla myös ylisukupolvista.

Hallitus on valinnut punaiseksi langakseen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden parantamisen. Tänä vuonna koronakriisi toi meille eteen valtavia haasteita, mutta nyt on vain entistä tärkeämpää pitää kiinni tästä punaisesta langasta. Kriisin jälkihoito tulee jatkumaan pitkään ja vuoden 2021 budjetti on hyvä ja oikeudenmukainen alku tällä pitkällä tiellä.

Lehtopään kevyenliikenteenväylälle 450 000 euron tuki

Hyviä uutisia!

Synnyinkaupunkiini ja lapsuuden maisemiini Oulaisten Lehtopäähän rakennetaan uusi liikenneturvallisuutta parantava pyörätie. Iloitsemme yhdessä toisen raahelaisen kansanedustajan Hanna-Leena Mattilan kanssa siitä, että valtiovarainvaliokunta päätti tukea jalankulku – ja pyöräilyväylän rakentamista Oulaistenkadun ja Lehtopään koulun väliselle osuudelle Oulaisissa. Jätimme asiasta yhteisen talousarvioaloitteen tänä syksynä. Hankkeen kokonaiskustannus on arviolta 910 000, josta valtiolta saatava summa kattaa puolet. Lehtopään kevyenliikenteenväylälle myönnettiin nyt siis 450 000 euron tuki.

Oulaisten kaupungin pitkään suunnittelema jalankulku- ja pyöräilyväylä on pituudeltaan 2,4 kilometriä ja osa Oulaisten kaupungin liikenneturvallisuussuunnitelmaa. Lehtopään kevyenliikenteen väylä parantaa alueen asukkaiden liikkuvuutta ja liikenneturvallisuutta sekä lisää liikkumista jalan ja polkupyörällä.Hanke rahoitetaan valtiovarainvaliokunnan käytössä olevasta eduskunnan jakovarasta. Niin sanottuja joululahjarahoja on 40 miljoonaa euroa ja Pohjois-Pohjanmaalle niitä tulee 2 miljoonaa euroa erilaisiin infrahankkeisiin.

Kiitokset kollegoille Merja Kyllöselle, Raimo Piiraiselle ja Juha Pylväkselle allekirjoittaneen ja kollega Hanna-Leena Mattilan yhteisen talousarvioaloitteen maaliin saattamisesta valtiovarainvaliokunnan liikennejaostossa.

Suurimmat kiitokseni haluan kuitenkin lausua ystävälleni ja toverilleni Anneli Rajaniemelle, joka on sinnikkäästi vuosikymmenten ajan jaksanut edistää pyörätiehanketta. Kiitos, kun otit yhteyttä ja kiitos, että sain pyörätiehanketta koskevat kaikki suunnitelmat ja kustannusarviot. Ilman niitä olisi ollut haastavaa hanketta saada läpi. Joka tapauksessa puoluerajat ylittävän yhteistyön ansiosta saimme Lehtopään pyörätiehankkeelle eduskunnan jakovarasta 450 000 euroa ja samalla toivottavasti Oulaisten kaupungille mieluisan joululahjan.

❤️

Puhe eduskunnan oppivelvollisuuskeskustelussa 8.12.2020

Arvoisa puhemies,

Eduskunnan lasten puolesta -ryhmän puheenjohtajana haluan painottaa, että keskustelemme nyt lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta todella historiallisesta uudistuksesta. Tällä uudistuksella annamme tästä salista viestin, että mahdollisuus oppimiseen kuuluu kaikille. Maksuton toinen aste ja nykyistä pidempi oppivelvollisuus edistää lapsen oikeutta koulutukseen ja parantaa suomalaisen koulutusjärjestelmän yhdenvertaisuutta.

Pidän erittäin tärkeänä sitä, että koulutustason ja työllisyysasteen kohottamisen lisäksi uudistuksella pyritään parantamaan lasten ja nuorten hyvinvointia. Vaikka koulutustaso ei samalla tavalla enää takaa parempaa palkkaa, se on edelleen tiiviisti yhteydessä hyvinvoinnin kasvuun. Tutkimusten mukaan koulutus on yksi tärkeimmistä asioista, kun puhumme huono-osaisuuden ja syrjäytymisen ehkäisemisestä. Ylisukupolviseen huono-osaisuuteen puuttuminen on minulle vasemmistolaisena poliitikkona yksi tärkeimmistä päämääristä ja se on myös lapsen oikeuksien edistämisessä oleellinen asia.

Arvoisa puhemies,

Kuinka moni meistä tässä salissa tiesi vielä 15-16 -vuotiaan tarkkaan, mihin elämässään suuntaa? Aina välillä meidän aikuistenkin on hyvä muistella sitä, minkälaista oli olla murrosikäinen lapsi. Näenkin todella tärkeänä, että osana uudistusta parannetaan lasten saamaa tukea ja ohjausta perusopetuksen ja toisen asteen välissä ja aikana.

Lapset ovat myös hyvin erilaisissa asemissa sen suhteen, miten heidän vanhempansa pystyvät tukea näissä valinnoissa. Monilla lapsilla on lisäksi tässä vaiheessa elämää vielä vaikea kehitysvaihe, mihin myös sivistysvaliokunnan mietinnössä viitataan. Nyt, kun perusopetus päättyy nuoret ovat niin henkisesti kuin juridisestikin alaikäisiä ja moni on edelleen murrosiän kuohuntavaiheessa. Nuoret ovat hyvin fiksuja, mutta on silti hyvin inhimillistä, että emme vaadi pitkälle tulevaisuuteen vaikuttavia valintoja vielä tässä vaiheessa vaan annamme lasten olla lapsia. Tätä nykyistä pidempi oppivelvollisuus ja siihen sisältyvä meidän aikuisten nykyistä vahvempi vastuu pitää kaikki mukana, turvaa.

Lisäksi hallituksella on lukuisia toimia, joilla puututaan varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laatuun ja tasa-arvoon. Varhaisempi puuttuminen ja oppivelvollisuuden pidentäminen eivät olekaan toisensa poissulkevia, vaan molempia tarvitaan. Lasten elämä ja haasteet ovat yksilöllisiä, eivätkä mene minkään yhden kaavaan mukaan. Toisten oppimisen haasteisiin pystytään puuttua jo varhaiskasvatuksessa. Toisten oppimisen tai muun elämän haasteet tulevat eteen vasta myöhemmin. Siksi meidän on panostettava myös oppivelvollisuuden loppuun. Koko opinpolku on tärkeä, jotta lapsen oikeudet toteutuvat.

Arvoisa puhemies,

Erittäin tärkeä osa uudistusta on myös maksuttoman toisen asteen toteuttaminen. Tätä monet lapsi- ja nuorisopolitiikan asiantuntijat ja järjestöt ovat ajaneet jo vuosia.

Hämmentyneenä luin kokoomuksen vastalauseessa sivistysvaliokunnan mietintöön ollutta väitettä, jonka mukaan koulutuksen kustannukset ovat ani harvoin keskeyttämisen syynä. Tämä kertoo siitä kokoomuslaisesta kuplasta, jossa ei ymmärretä pienituloisten perheiden todellisuudesta mitään. Näette tässä edessänne ihmisen, joka ei keskeyttänyt lukiota, mutta joka joutui kuitenkin pyytämään oppikirjoihin lainaksi rahaa sukulaiselta. Niin, meitä joilla toisen asteen kustannukset aiheuttivat stressiä löytyy tästäkin salista. Ja voin sanoa, että heiltä löytyy paljon tämän salin ulkopuolelta, jos vain osaa kuunnella lapsia ja nuoria. Heitä on tosiaan kuunneltava kaikissa heitä koskevissa päätöksissä.

Nuorisobarometrin mukaan 17 prosenttia nuorista kokee joutuneensa rahanpuutteen vuoksi karsimaan opiskeluvaihtoehtojaan. Tämä luku koski kaikkia 15-29 -vuotiaita vastanneita, mutta niillä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa prosenttiluku oli peräti 42. Pelastakaa Lapset ry:n tekemän selvityksen mukaan 12,9 prosenttia vastanneista oli sitä mieltä, että toisen asteen kustannukset ovat aiheuttaneet suuresti haasteita ja 46,9 prosenttia oli sitä mieltä, että kustannukset ovat aiheuttaneet hieman haasteita.

Kaikki on toki suhteellista ja ehkä kokoomuslaisessa matematiikassa nämä ovat pieniä lukuja, mutta itse pidän niitä merkittävinä. Toivon todella, että toisen asteen kustannusten aiheuttamaa stressiä ja ahdistusta ei tällä tavalla aliarvioida. 

Annan tämän viestin myös perussuomalaisille, joiden mielestä toisen asteen maksuttomuudessa kyseessä on lähinnä tulonsiirto hyvätuloisille. Siitä maksuttomassa koulutuksessa ei suinkaan ole kyse, vaan kyseessä on hyvinvointivaltion turvaverkkojen vahvistamisesta. Niiden avulla varmistetaan, että kaikilla lapsilla on mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin haluaa, vaikka perhe olisi pienituloinen tai vaikka keskituloisessa perheessä tulisi yllättäviä taloudellisia tai muita elämään liittyviä takaiskuja. Niitä tosiaan voi valitettavasti tulla kenelle vaan niin kuin esimerkiksi tämä koronakriisi on kipeästi meille muistuttanut.

Suomi onkin ennenkin päässyt vaikeiden aikojen yli juuri osaamiseen panostamisella. Olen todella iloinen, että teemme nyt niin fiksusti taas. Koronakriisi on tehnyt tästä uudistuksesta vain entistä ajankohtaisemman, kun yhä useammassa perheessä kamppaillaan toimeentulo-ongelmien kanssa. Olen kuunnellut tämän syksyn aikana useita lapsipolitiikan asiantuntijoita, joiden viesti meille päättäjille on selkeä: lapsiperheiden taloudellista tukea tulee vahvistaa. Maksuton toinen aste onkin merkittävä taloudellinen tuki lapsiperheille ja olen todella iloinen ja onnellinen, että uudistuksen eduskuntakäsittely on nyt loppusuoralla. Ensi vuonna tämä uudistus, jota puolueeni on ajanut jo 1990-luvulta asti, on vihdoinkin totta.

Hetki on todellakin historiallinen.

Myös pienille koululaisille tarjottava vuorohoitoa

Jätämme tänään Veronika Honkasalon kanssa yhteisen lakialoitteemme pienten koululaisten vuorohoidon järjestämiseksi. Aloitteeseen on kerätty nimiä eduskunnan syysistuntokauden alusta saakka. Lakialoitteen mukaan vuorohoitoa ja kotiin tarjottavaa lastenhoitoa on kehitettävä pienten koululaisten palveluna, jotta esimerkiksi vuorotyötä tekevät tai toisella paikkakunnalla työskentelevät tai opiskelevat eivät joudu jättämään pieniä koululaisia pitkiksi ajoiksi, jopa öiksi yksin kotiin.

Monesti työn ja perheen yhteensovittamiseksi käytävässä keskustelussa puhutaan pelkästään säännöllistä päivätyötä tekevistä ja hyvässä työmarkkina-asemassa olevista. Korona-arki on konkretisoinut hyvin sen, miten erilaisissa asemissa työntekijät ovat, kun puhutaan työn ja perheen yhteensovittamisesta. Tarvitsemme enemmän keinoja, joilla helpotetaan erityisesti pienipalkkaista ja usein myös raskasta ja epäsäännöllistä vuorotyötä tekevien lapsiperhearkea.

Perhepolitiikassa on nykyistä paremmin huomioitava perheiden moninaisuus. Tutkimusten mukaan perheen ja työn yhteensovittaminen on monella niin kutsuttua epätyypillistä työaikaa tekevällä, eli aamuvarhaisella, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin työskentelevällä vaikeaa. Lakialoitteen päämääränä on ennen kaikkea edistää perheiden yhdenvertaisuutta ja hyvinvointia, mutta se on tärkeä myös hallitusohjelman työllisyystavoitteen saavuttamiseksi.

Erityisen hankala tilanne on yksinhuoltajilla. Heidän on vaikea ottaa esimerkiksi vuorotyötä vastaan, sillä yhteiskunnan palvelut eivät tue tätä. Yksinhuoltajien aseman parantaminen ja köyhyyteen puuttuminen on myös tasa-arvokysymys, sillä valtaosa heistä on edelleen naisia.

Vuorotyötä tehdään paljon terveys- ja sosiaalipalveluissa, vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemusalalla. Sipilän hallitus vapautti kauppojen aukioloajat ja kiihdytti 24/7-yhteiskuntaan siirtymistä. Sen vaikutukset työntekijöiden arkeen ovat edelleen pitkälti selvittämättä. Palvelualojen ammattiliitto PAM selvitti vuonna 2017 uudistuksen vaikutuksia työntekijöiden työ- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen. Selvityksen mukaan perheet kokevat, että kuntien lastenhoitopalvelut eivät kaikkialla seuraa työelämän kehitystä.

Erityisenä huolena nostettiin myös pienet koululaiset, jotka jäävät vaille hoitopaikkaa, vaikka vanhemmat tekevät yhä enemmän ilta- ja yötyötä sekä viikonloppuvuoroja. Kauppojen aukioloaikojen vapauttamista perusteltiin lähinnä kuluttajan näkökulmasta. Liikeaikalain kumoamisen lapsi- ja sukupuolivaikutukset tulisi pikaisesti selvittää.

Tue kampanjaa lahjoituksella!

Hyvä ja turvallinen elämä
❤️ tekoja ihmisen parhaaksi

Laitetaan yhdessä palvelut kuntoon, turvataan jokaiselle riittävä toimeentulo ja pidetään kaikki mukana!

Halutessasi voit tukea kampanjaa lahjoituksella:
tilille: FI75 5381 0320 1337 52
saajaksi Katja Hännisen tukiryhmä
viestiksi: Katja jatkoon

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!