Keskustan johdolla Raahen leikkaukset laittomiksi

Vasemmistoliiton Raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen on tyrmistynyt ja vihainen sairaanhoitopiirin päätöksestä lakkauttaa leikkaustoiminta Raahen sairaalasta.

– On uskomatonta, että keskustan ollessa pääministeripuolueena nähdään tällainen historiallinen leikkausten ja keskittämisen aalto. Terveydenhuoltolain 45 pykälään kirjattiin momentti vasemmiston vastustuksesta huolimatta, jolla sinetöitiin muun muassa Raahen sairaalan leikkausten kohtalo. Momenttia vastustettiin osittain myös keskustan omassa leirissä, mutta ryhmäkuri hoiti ongelman pois, eikä yksikään keskustan silloinen eikä nykyinen kansanedustaja uskaltanut puolustaa Pohjoisen Suomen palveluita.

Surullista tässä on se, että Raahessa on tehty kustannustehokasta ja laadukasta leikkaustoimintaa sairaaloiden välisen yhteistyösopimuksen mukaisesti, mutta nyt hyvä ja toimiva käytäntö lopetetaan älyttömyyksiin menneiden vaatimusten vuoksi.

Valtioneuvoston antaman asetuksen ja terveydenhuoltolain mukaan anestesiaa vaativa leikkaustoiminta tulee keskittää sairaaloihin, joissa on ympärivuorokautinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella tämä tarkoittaa Oulun yliopistollista sairaalaa ja Oulaskankaan sairaalaa, sillä Raahen sairaalassa ei ole lainsäädännön vaatimaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystystä.

– Jokainen laki ja asetus on kulloisenkin hallituksen aikaansaannos. Nyt on kysyttävä pääministeri Sipilältä, että miksi hän haluaa tuhota hyvän sairaaloiden välisen työnjakosopimuksen ja romuttaa näin vuosien maakunnallisen yhteistyön?

Katja Hänninen haluaa muistuttaa siitä, että keskustan omat ministerit Rehula ja Saarikko, ovat tällä vaalikaudella kiristäneet asetuksia ja muuttaneet lakia niin, että leikkaukset loppuvat Raahesta.

– Tämä on asukkaiden palveluiden, työllisyyden ja kaupungin vetovoimaisuuden näkökulmasta tarkasteltuna erittäin huono loppupäätös. Vasemmistoliitto on onneksi lupautunut korjaamaan tämän epäkohdan, toteaa Hänninen

Yhteinen vastuumme ihmisestä

Viime viikkoina olemme keskustelleet paljon hoivasta ja sen laadusta. Huoli palvelujen toimivuudesta ja valvonnasta ei varmasti ole tullut yhdellekään kansanedustajalle tai kuntapäättäjälle yllätyksenä. Surullista on, että aina pitää tapahtua jotakin vakavaa, ennen kuin ongelmiin puututaan.
Jokaisella on oikeus inhimilliseen ja arvokkaaseen vanhuuteen, eikä ikäihminen saa olla kauppatavaraa. Laiminlyöntien ehkäisemiseksi tarvitsemme lakiin kirjatut kriteerit henkilöstömitoituksesta ja valvonnasta sekä tuntuvat sanktiot niiden rikkomisesta.

Puutteita on ilmennyt niin yksityisellä kuin julkisella puolella, mutta yksityisten toimijoiden esiin nousseet toimintatavat ovat härskiydessään pöyristyttäviä. Kun järjestelmällisesti lasketaan hoivan laatua voittojen maksimoimiseksi, henkilöstö uupuu, palvelua tarvitsevat kärsivät ja luottamus yhteiskunnan kykyyn pitää huolta heikoimmassa asemassa olevista romahtaa. Hyötyjinä ovat miljoonia käärivät suuryritysten johtajat ja sijoittajat.

Voitontavoittelu hoivan laadun ja turvallisuuden kustannuksella on noussut esiin myös yksityisissä päiväkodeissa. Lasten turvallisuus on jäänyt taka-alalle, kun on laitettu nopeasti päiväkoti pystyyn ja maksavat asiakkaat sisään.

Yksityistä päivähoitoa on Suomessa ollut vuosikymmenien ajan ja yleensä toimijoina ovat olleet pienten yritysten rinnalla yhdistykset ja säätiöt. Näille onkin ollut tarvetta, kun on haluttu ottaa huomioon esimerkiksi eri kielelliset tai pedagogiset painotukset. Nyt markkinoille ovat tulleet suuryritykset taustallaan samat pomot kuin esimerkiksi Esperissä ja Attendossa.

Laadukas varhaiskasvatus tukee lapsen myöhempää oppimista ja sitä kautta jopa ehkäisee syrjäytymistä. Varhaiskasvatus on yksiselitteisesti lapsen oikeus.

Perusopetuksessa voiton tavoittelu on kielletty. Vasemmistoliitto on esittänyt samanlaista kirjausta myös varhaiskasvatuslakiin. Opettajien ammattijärjestö OAJ ja lapsiasiavaltuutettu ovat kanssamme samaa mieltä. Lapsemme eivät ole myytävänä.

Hallituksen soteuudistuksen ratkaisun hetket ovat käsillä. Toteutuessaan se avaisi markkinat yksityisille terveysyrityksille eikä kuntapäättäjillä olisi asiaan enää nokan koputtamista. Yhteinen vastuumme ihmisestä on asetettava voitontavoittelun ja markkinavoimien edelle.

Kirjoitus on julkaistu Pyhäjokiseudussa 13.2.

Arvokas elämä loppuun asti

Tällä viikolla olemme kuulleet järkyttäviä uutisia vanhusten hoivapalvelujen heikosta tilasta erityisesti yksityisellä puolelle. Esperi Caren toimitusjohtaja repii miljoonatulot samaan aikaan, kun asiakkaat eli kaikista heikoimmassa asemassa olevat vanhukset makaavat lääkepöhnässä märissä vaipoissa ja nälkiintyneinä. Ihmisen piti kuolla hoitovirheen vuoksi, ennen kuin Kristiinankaupungin surullisen kuuluisa hoivakoti suljettiin. Vakavia puutteita on paljastunut myös Attendon hoivakodeissa.

Ei voi sanoa, että ongelmat olisivat tyypillisiä vain yksityisen puolen toimijoille. Myös julkisen puolen palveluissa on parantamisen varaa. Olennaista on se, että ihmisen antamaa hoivaa ei voi tehostaa loputtomiin. Yksi ihminen ei voi hoitaa kymmentä vanhusta viiden sijaan, vaikka työnantaja käskee tai edes vaikka palkka tuplataan.
Valitettavasti näyttää siltä, että säästöjä haetaan aina henkilöstöä vähentämällä välittämättä hoidon laadusta tai henkilöstön jaksamisesta. Mikään laki ei määrittele sitä, montako hoitajaa potilasta tai asiakasta kohti työvuorossa pitää olla. Mitoituksesta on kyllä suosituksia, mutta niiden noudattamatta jättämisestä ei sanktioida, mikä johtaa siihen, että suosituksia rikotaan käytännössä koko ajan sekä yksityisellä että julkisella puolella.

Henkilöstömäärän ajaminen minimiin johtaa taas hoitajien kuormitukseen ja uupumiseen. Tämä yhdistettynä työn vaativuuteen nähden matalaan palkkaan ajaa ammattilaisia suuntamaan uudelle uralle. Hoitajilla on lain mukaan velvollisuus ilmiantaa työntekijän laiminlyönnit, mutta esimerkiksi Esperi Caren tapauksessa työnantaja oli ryhtynyt vastatoimiin, kun henkilökunta oli toteuttanut ilmoitusvelvollisuuttaan. Hoivatyössä käytetään myös paljon keikkatyötä. Voi vain kuvitella, kuinka vaikeaa keikkatyöläisen on raportoida työnantajan laiminlyönneistä esimerkiksi henkilöstömitoituksesta työn menettämisen pelossa.

Olen käynyt tutustumassa vanhushoivan arkeen ja arvostan kovasti hoitajien työtä. He tekevät parhaansa taatakseen jokaiselle vanhukselle inhimillisen ja arvokkaan elämän loppuun asti. Tehtävämme on mahdollistaa laadukas hoiva kirjaamalla hoidon vaativuutta vastaava ja riittävä henkilöstömitoitus sitovaksi lakiin ja saattaa kuntoon myös hoivan valvonta.

Hallituksen sote-esitystä voi luonnehtia Suomen historian suurimmaksi sosiaali- ja terveyspalvelujen yksityistämishankkeeksi, joka toteutuessaan lisäisi yksityisten terveysyritysten osuutta paitsi vanhusten palveluissa, myös kaikessa muussakin terveydenhoidossa. Näin ei saa käydä, sillä ihminen ei ole kauppatavaraa.

Kirjoitus on julkaistu Raahen Seudussa 30.1.2019

Keinot palveluiden turvaamiseksi olemassa

Hannu Kallunki kirjoitti (Kaleva 3.1./Lukijalta) terveydenhuoltolain, päivystysasetuksen ja nyt eduskunnassa käsittelyssä olevan terveydenhuoltolain muutoksen vaikutuksista alueemme synnytys- ja leikkaustoiminnan tulevaisuuteen.

Kirjoitus on ajankohtainen ja sisällöllisesti pääosin oikein, mutta haluaisin oikaista muutaman väitteen epäselvyyksien välttämiseksi. Kallungin mukaan Pohjois-Pohjanmaan kaikki kansanedustajat ja ministerit ovat olleet tietoisia tehtyjen ja nyt käsittelyssä olevan lakimuutoksen ja siihen kaavaillun asetuksen vaikutuksista.

Tämä on varmasti aivan totta, mutta asioiden päätösvaiheessa se, millä on väliä, on hallitus puolueiden kansanedustajien äänet. Terveydenhuoltolain osalta äänestimme eduskunnassa 2016 vuoden lopulla, mutta hallitus runnoi läpi silloin esityksensä vastuksesta huolimatta. ”Kyse on loppujen lopuksi poliittisista arvovalinnoista ja tahdosta.” Terveydenhuoltolakiin nojaava ”päivystysasetus” taas ei ole koskaan ollut eduskunnan käsiteltävänä, sillä asetuksista päättää ministeri tai valtioneuvosto.

Se, että kenelläkään ei olisi halua tai kykyä vaikuttaa lainsäädäntöön tämän asian osalta, on myös virheellinen väite.

Olen ollut mukana useammassa kirjallisessa kysymyksessä koskien niin Oulaskankaan synnytysten kuin leikkaustoiminnan jatkumisen turvaamista Raahessa. Olemme jättäneet vetoomuksia, lausuntoja ja myös tavanneet ministeriä yhdessä kaupungin johdon, kansanedustajien, sairaanhoitopiirin, kuntayhtymän ja luottamushenkilöiden toimesta.

Lisäksi äänestin kansalaisaloitteen puolesta, jossa vaadittiin päivystysasetuksen muuttamista. Tein myös samansisältöisen lakialoitteen 2014. Vuonna 2012 valitin hallinto-oikeuteen kuntayhtymän päätöksestä lopettaa synnytykset Raahessa, vastoin valtuustomme yksimielistä päätöstä, mutta valitus ei johtanut toimenpiteisiin.

On surullista, että nykyisessä keskustavetoisessa hallituksessa ei tunnu olevan ymmärrystä pienten laadukasta ja hyvää hoitoa tarjoavien sairaaloiden toiminnan turvaamisen merkityksestä alueemme ihmisille. Kyse on loppujen lopuksi poliittisista arvovalinnoista ja tahdosta. Keinot palveluiden turvaamiseksi ovat kyllä olemassa.

Kirjoitus on julkaistu Kalevan mielipideosastolla 8.1.2019

Ensin keskitetään ja sitten yksityistetään

Synnytykset, leikkaukset ja nyt ensivaste. Hallituksen yksityistämis- ja keskittämisvimma vain jatkuu. Tänään eduskunnassa käsitellään Sipilän hallituksen viimeisimpiä sote-uudistuksen lakeja. Lakimuutokset ajavat voimakasta terveydenhuollon yksityistämistä, mikä ei sinänsä ole yllätys, kun katsoo tämän hallituksen toimintaa.

Sipilän hallitus on toiminnallaan ajanut aluesairaalat ahtaalle liian kireillä kriteereillä synnytys- ja leikkaustoiminnalle. Tästä syystä Oulaskankaalla loppuivat synnytykset ja Raahessa leikkaustoiminnan jatkuminen on vaakalaudalla. Nyt hallitus kuitenkin esittää leikkaustoiminnan sallimista myös yksiköille, joissa ei laajaa päivystystä ole. Ehtona on alle 30 minuutin matka laajan päivystyksen yksikköön. Toisin sanoen, keskussairaaloiden välittömässä läheisyydessä olevat yksiköt voivat leikata, mutta harva julkinen aluesairaala pystyy tätä kriteeriä täyttämään vaan markkinat avautuvat keskuskaupungeissa toimiville yksityisille terveysyrityksille, joiden ei kuitenkaan tarvitse kantaa vastuuta kalliista ympärivuorokautisesta päivystyksestä.

Tänään keskustelussa olevassa esityksessä hallitus esittää myös ensivastetoiminnan yksityistämistä. Hallituksen esityksessä maakunnille, joita ei vielä edes ole olemassa, asetetaan vaatimus kilpailuttaa kyseiset toiminnot. Tällä hetkellä onnettomuustilanteissa tapahtuvasta sairaanhoidosta ja potilassiirroista vastaa Pelastustoimen lisäksi Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja Suomen Punainen Risti. Nyt tämä elintärkeä toiminta siis avataan yksityisten terveysyritysten ulottuville.

Sote ei ole vielä maalissa ja arviot siitä, saadaanko sitä sinne ennen kevään vaaleja, vaihtelevat. Nyt säästösyistä tehty keskittäminen ja sitä seuraava yksityistäminen kuitenkin vahingoittavat terveydenhuoltojärjestelmäämme jo peruuttamattomalla tavalla. Jos esimerkiksi synnytys- tai leikkaustoiminta sairaalasta ajetaan alas, on sen käynnistäminen uudestaan todella vaikeaa, kun osaaminen ja resurssit ovat alueelta hävinneet.

En voi kuin ihmetellä, miten keskustalainen ministeri Saarikko suostuu antamaan tällaisia esityksiä, jotka vaarantavat kansalaisten elämän kannalta merkittävimmät palvelut. Edelleen näyttää, siltä että Kokoomus vie ja Keskusta vikisee. Siniset ei tee mitään, kuten eivät ole tähänkään mennessä tehneet ja tuskin tekevätkään ensi vaalien jälkeenkään.

Me Vasemmistoliitossa tulemme tekemään kaikkemme, että nämä esitykset eivät etene ja vaalien jälkeen sote-palveluiden uudistamisessa keskitytään siihen, mikä on tärkeintä: laadukkaat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille.

Kirjoitus on julkaistu Pyhäjokiseudussa 9.1.2019

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!