Keinot palveluiden turvaamiseksi olemassa

Hannu Kallunki kirjoitti (Kaleva 3.1./Lukijalta) terveydenhuoltolain, päivystysasetuksen ja nyt eduskunnassa käsittelyssä olevan terveydenhuoltolain muutoksen vaikutuksista alueemme synnytys- ja leikkaustoiminnan tulevaisuuteen.

Kirjoitus on ajankohtainen ja sisällöllisesti pääosin oikein, mutta haluaisin oikaista muutaman väitteen epäselvyyksien välttämiseksi. Kallungin mukaan Pohjois-Pohjanmaan kaikki kansanedustajat ja ministerit ovat olleet tietoisia tehtyjen ja nyt käsittelyssä olevan lakimuutoksen ja siihen kaavaillun asetuksen vaikutuksista.

Tämä on varmasti aivan totta, mutta asioiden päätösvaiheessa se, millä on väliä, on hallitus puolueiden kansanedustajien äänet. Terveydenhuoltolain osalta äänestimme eduskunnassa 2016 vuoden lopulla, mutta hallitus runnoi läpi silloin esityksensä vastuksesta huolimatta. ”Kyse on loppujen lopuksi poliittisista arvovalinnoista ja tahdosta.” Terveydenhuoltolakiin nojaava ”päivystysasetus” taas ei ole koskaan ollut eduskunnan käsiteltävänä, sillä asetuksista päättää ministeri tai valtioneuvosto.

Se, että kenelläkään ei olisi halua tai kykyä vaikuttaa lainsäädäntöön tämän asian osalta, on myös virheellinen väite.

Olen ollut mukana useammassa kirjallisessa kysymyksessä koskien niin Oulaskankaan synnytysten kuin leikkaustoiminnan jatkumisen turvaamista Raahessa. Olemme jättäneet vetoomuksia, lausuntoja ja myös tavanneet ministeriä yhdessä kaupungin johdon, kansanedustajien, sairaanhoitopiirin, kuntayhtymän ja luottamushenkilöiden toimesta.

Lisäksi äänestin kansalaisaloitteen puolesta, jossa vaadittiin päivystysasetuksen muuttamista. Tein myös samansisältöisen lakialoitteen 2014. Vuonna 2012 valitin hallinto-oikeuteen kuntayhtymän päätöksestä lopettaa synnytykset Raahessa, vastoin valtuustomme yksimielistä päätöstä, mutta valitus ei johtanut toimenpiteisiin.

On surullista, että nykyisessä keskustavetoisessa hallituksessa ei tunnu olevan ymmärrystä pienten laadukasta ja hyvää hoitoa tarjoavien sairaaloiden toiminnan turvaamisen merkityksestä alueemme ihmisille. Kyse on loppujen lopuksi poliittisista arvovalinnoista ja tahdosta. Keinot palveluiden turvaamiseksi ovat kyllä olemassa.

Kirjoitus on julkaistu Kalevan mielipideosastolla 8.1.2019

Ensin keskitetään ja sitten yksityistetään

Synnytykset, leikkaukset ja nyt ensivaste. Hallituksen yksityistämis- ja keskittämisvimma vain jatkuu. Tänään eduskunnassa käsitellään Sipilän hallituksen viimeisimpiä sote-uudistuksen lakeja. Lakimuutokset ajavat voimakasta terveydenhuollon yksityistämistä, mikä ei sinänsä ole yllätys, kun katsoo tämän hallituksen toimintaa.

Sipilän hallitus on toiminnallaan ajanut aluesairaalat ahtaalle liian kireillä kriteereillä synnytys- ja leikkaustoiminnalle. Tästä syystä Oulaskankaalla loppuivat synnytykset ja Raahessa leikkaustoiminnan jatkuminen on vaakalaudalla. Nyt hallitus kuitenkin esittää leikkaustoiminnan sallimista myös yksiköille, joissa ei laajaa päivystystä ole. Ehtona on alle 30 minuutin matka laajan päivystyksen yksikköön. Toisin sanoen, keskussairaaloiden välittömässä läheisyydessä olevat yksiköt voivat leikata, mutta harva julkinen aluesairaala pystyy tätä kriteeriä täyttämään vaan markkinat avautuvat keskuskaupungeissa toimiville yksityisille terveysyrityksille, joiden ei kuitenkaan tarvitse kantaa vastuuta kalliista ympärivuorokautisesta päivystyksestä.

Tänään keskustelussa olevassa esityksessä hallitus esittää myös ensivastetoiminnan yksityistämistä. Hallituksen esityksessä maakunnille, joita ei vielä edes ole olemassa, asetetaan vaatimus kilpailuttaa kyseiset toiminnot. Tällä hetkellä onnettomuustilanteissa tapahtuvasta sairaanhoidosta ja potilassiirroista vastaa Pelastustoimen lisäksi Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja Suomen Punainen Risti. Nyt tämä elintärkeä toiminta siis avataan yksityisten terveysyritysten ulottuville.

Sote ei ole vielä maalissa ja arviot siitä, saadaanko sitä sinne ennen kevään vaaleja, vaihtelevat. Nyt säästösyistä tehty keskittäminen ja sitä seuraava yksityistäminen kuitenkin vahingoittavat terveydenhuoltojärjestelmäämme jo peruuttamattomalla tavalla. Jos esimerkiksi synnytys- tai leikkaustoiminta sairaalasta ajetaan alas, on sen käynnistäminen uudestaan todella vaikeaa, kun osaaminen ja resurssit ovat alueelta hävinneet.

En voi kuin ihmetellä, miten keskustalainen ministeri Saarikko suostuu antamaan tällaisia esityksiä, jotka vaarantavat kansalaisten elämän kannalta merkittävimmät palvelut. Edelleen näyttää, siltä että Kokoomus vie ja Keskusta vikisee. Siniset ei tee mitään, kuten eivät ole tähänkään mennessä tehneet ja tuskin tekevätkään ensi vaalien jälkeenkään.

Me Vasemmistoliitossa tulemme tekemään kaikkemme, että nämä esitykset eivät etene ja vaalien jälkeen sote-palveluiden uudistamisessa keskitytään siihen, mikä on tärkeintä: laadukkaat ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikille suomalaisille.

Kirjoitus on julkaistu Pyhäjokiseudussa 9.1.2019

Tekoja perheiden puolesta

Viime päivinä on keskusteltu paljon lapsiperheiden köyhyydestä, syntyvyydestä ja eriarvoistumisesta. Olen seurannut hallituspuolueiden kannanottoja ja vaalilupauksia kovin ristiriitaisin tuntein.

En halua ajatella, että hallitus olisi tehnyt köyhyyttä ja eriarvoisuutta lisääviä päätöksiä ilkeyttään, mutta on pakko muistuttaa, että esimerkiksi päivähoito-oikeuden rajaukseen liittyvissä asiantuntijalausunnoissa lain muutos arvioitiin lähes poikkeuksetta eriarvoisuutta lisääväksi.

Nyt kun vaalit ovat ovella, onkin hallituksen kelkka yhtäkkiä kääntynyt puheen tasolla, mutta ei tekojen. Ensi vuoden budjettikäsittely eduskunnassa on vielä kesken. Jos hallitus haluaisi tosissaan puuttua lapsiköyhyyteen ja eriarvoistumiseen, se ei olisi leikannut pienimmistä etuuksista ja lapsilisistä ja indeksijäädytykset koulutukseen olisi voitu perua ensi vuodelle.

Tällä viikolla julkaistiin Väestöliiton perhebarometri. Suomalaiset perheet ovat myös huolissaan lapsiperheiden eriarvoistumisesta ja köyhyydestä. 80 prosenttia naisista ja 70 prosenttia miehistä on sitä mieltä, että perheiden kahtiajako on voimistunut tällä hallituskaudella. Lähes puolet vastaajista ajattelee, että perheet on unohdettu. Ensi vaaleista on povattu sosiaaliturvavaaleja.

Vasemmistoliitto julkaisi tällä viikolla oman mallinsa sosiaaliturvan uudistamiseksi. Lähtökohtana on oltava eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen. Tavoitteenamme on perustulo, jonka taso olisi noin 800 euroa kuukaudessa.

Perustuloon siirtyminen edellyttää mittavaa verouudistusta. Perustulo korvaisi kaikki nykyiset perusturvaetuudet, esimerkiksi työmarkkinatuen, peruspäivärahan, kotihoidontuen, sairaus- ja vanhempainpäivärahat ja opintorahan. Toimeentulotuki säilyisi esimerkiksi yllättäviä arjen kalliita hankintoja varten. Myös ansiosidonnaisia etuuksia maksettaisiin perustulon ylittävältä osalta, ja asumistuki säilyisi.

Sosiaaliturvan uudistamisella on merkittävä rooli myös perhepolitiikassa. Perustulo konkretisoisi kodin piirissä tapahtuvan hoivatyön arvon ja parantaisi esimerkiksi omaishoitajan tai pienituloisen, kodinhoidontuella elävän naisen asemaa.

Sosiaaliturvan uudistamisessa on viime kädessä kyse ihmiskuvasta. Ajattelemmeko ihmisen olevan lähtökohtaisesti passiivinen ja laiska möllykkä, jota pitää tökkiä erilaisilla toimenpiteillä aktiivisuuteen vai ajattelemmeko, että ihminen haluaa osallistua oman elämänsä ja yhteisön kehittämiseen? Perustulo nojaa myönteiseen ihmiskäsitykseen.

Parempi perhepolitiikka vaatii lupausten sijaan tekoja ja luottamusta ihmiseen.

Kirjoitus on julkaistu Raahen Seudussa 28.11.2018

Katja Hänninen: Päivystysasetusta muutettava ja turvalliset synnytykset säilytettävä!

Katja Hänninen: Päivystysasetusta muutettava ja turvalliset synnytykset säilytettävä!

Vasemmistoliiton raahelainen kansanedustaja Katja Hänninen on pettynyt ja tyrmistynyt Valviran tekemään ratkaisuun synnytystoiminnan lopettamisesta Oulaskankaan sairaalassa.

– Sairaanhoitoa ja synnytystoimintaa on keskitetty rajusti Sipilän valtakaudella ja keskustalaisten ministerien johdolla. Tämä on iso kolaus niin perheille, henkilökunnalle kuin alueelliselle tasa-arvolle, jonka luulisi olevan myös kepulle tärkeä asia, Hänninen toteaa.

Synnytystoiminnan loppumisen taustalla on ns. päivystysasetus, joka asettaa ympärivuorokautista päivystystä tarjoaville yksiköille hyvin tiukat vaatimukset. Asetuksen mukaan kunnan tai kuntayhtymän on huolehdittava siitä, että synnytyksiä hoitavassa sairaalassa hoidetaan vähintään noin 1000 synnytystä vuodessa. Synnytyksiä hoitavassa sairaalassa tulee olla myös kiireellisen hoidon antamiseen tarvittava määrä kätilöitä ja leikkausta avustavaa henkilökuntaa sekä tarvittavat tilat, välineet ja laitteet. Valviran päätöksen mukaan Oulaskankaalla asetuksen vaatimukset eivät täyty.

– Käsittämätöntä, että päätöstä lakkauttaa turvalliset synnytykset Oulaskankaalla perustellaan potilasturvallisuudella samaan aikaan, kun tietoisesti ajetaan äidit synnyttämään takseihin ja ambulansseihin. Matkasynnytys on riski sekä vastasyntyneelle että äidille.

– Synnyin Oulaskankaalla kohta 39 vuotta sitten ja jo silloin synnytystoiminta oli turvallista ja hoito laadukasta kuten tänäänkin. Ministeri Saarikon on kiireesti muutettava asetusta vastaamaan todellisuutta ja turvaamaan alueen ihmisten palvelut, vaatii Hänninen

Hänninen on pitänyt sekä Raahen sairaalan leikkaustoimintaa että Oulaskankaan sairaalan tilannetta esillä ja jättänyt aiheesta useamman kirjallisen kysymyksen. Oulaskankaan sairaala saikin ministeri Saarikolta poikkeusluvan jatkaa synnytystoimintaa vuoteen 2021, mutta tänään tehty Valviran päätös lopettaa synnytykset Oulaskankaalla jo 31.12.2018 mennessä. Jo tehdyn työnjaon puitteissa on toimintaa kehitetty ja laatua parannettu, mutta se ei Valviralle riittänyt.

– Tällainen veivaaminen on täysin kestämätöntä! Hallituksen päätökset, toisin kuin he itse väittävät, vaarantavat potilasturvallisuuden ja lisäävät alueellista epätasa-arvoa, Hänninen sanoo.

Raahen oikeustalo hyvä ja toimiva

Oulun oikeus- ja poliisitalon sisäilmaongelmat on todettu jo vuosia sitten. Sisäministeriö ja poliisi tekivät asiassa oikeat johtopäätökset, eivätkä enää palaa vanhaan ongelmaiseen kiinteistöön.

Ministeri Antti Häkkäsen (kok.) johtamassa oikeusministeriössä sen sijaan toimitaan vastoin useiden asiantuntijoiden esille nostamia huolia.

On hullunkurista, että Raahesta, missä olisi sekä terveet että toimivat tilat käräjäoikeuden toiminnalle, lakkautetaan toimipiste ja työntekijät joutuvat siirtymään Ouluun, missä taas parasta aikaa pohditaan minne poliisitalon henkilökunta saadaan sijoitettua pystyyn mätänevästä rakennuksesta.

Näyttää siltä, että hallituksen keskittämisvimman järjetön lopputulema on hyvien, uudenaikaisten tilojen sulkeminen, ja toisaalta tulevien tilojen vuokrakustannusten nouseminen.

Ministeri Häkkänen jatkaa näin ollen samaa toimintamallia kuin Pelson vankilan kohtelussa.

Keskittämislinja voittaa perustellut tosiasiat, ja ministeri vie etulinjassa läpi historiallisen oikeushallinnon keskittämispaketin, jonka seurauksena syyttäjät, tuomioistuimet ja ulosotto toimivat jatkossa entistä keskitetymmin. Tästä kärsivät henkilöstön ohella tavalliset kansalaiset, joiden oikeusturva vaarantuu asiointimatkojen ja käsittelyaikojen pidentyessä.

Raahen käräjäoikeus on toiminut nykyisessä muodossaan hyvin ja tehokkaasti.

Tilastojen mukaan asioiden käsittelyajat ovat olleet jopa valtakunnallisesti tarkasteltuna keskimääräistä lyhyempiä.

Hyvät ja ajanmukaiset tilat yhdistettynä henkilökunnan vahvaan osaamiseen ja hyvään työmotivaatioon takaavat oikeusvaltion kannalta tärkeiden peruspalveluiden turvaamisen.

Eduskunnan lakivaliokunnan keskusteluissa vahvasti esillä ollut linjaus Raahen ja Iisalmen istuntopaikkojen säilyttämisestä ohitettiin täysin, koska taustalla oli hallituksen huonosti valmisteltu säästölakiesitys, jota uusi ministeri ei suostunut muuttamaan.

Vaikuttaa siltä, että nykyinen hallitus on poliittisilla päätöksillään valmis vaarantamaan sekä oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen että henkilöstön terveyden.

Kirjoitus on julkaistu Kalevan mielipide-palstalla 6.11.2018

Kirjoitukset kuukausittain

Uutiskirje

Tilaa kirjeitä eduskunnasta!