Olemme toisen raahelaisen kansanedustaja Hanna-Leena Mattilan kanssa iloisia siitä, että Pohjoinen Satamatie Himangalla saa ensi vuoden budjetista rahoitusta 400 000 euroa. Olemme molemmat jättäneet asiasta eduskunnassa talousarvioaloitteen. Rahoituksella pystytään merkittävästi parantamaan alueen liikenneturvallisuutta.

Pohjoinen Satamatie on vilkkaasti liikennöity, mutta varsin kapea. Kevyt liikenne ja jalankulku joutuvat osalla tieosuutta jakamaan saman tilan auto- ja raskaan liikenteen kanssa. Tämä altistaa tien käyttäjät vaaratilanteille. Vaaratilanteita onkin ollut viime vuosina useita.  

Alueella on kesäaikana paljon kesämatkailijoiden tuomaa liikennettä sekä teollisuustoiminnasta johtuvaa liikennettä, joten turvallisuus vahvistuu hankkeen toteutumisen myötä.  

Myös muita Pohjois-Pohjanmaan tärkeitä liikennehankkeita saadaan edistettyä valtion budjetista  osoitetun rahoituksen turvin. Näitä on esimerkiksi 200 000 euron panostus valtatie 20:n kääntymiskaista- ja pysäkkijärjestelyihin Pudasjärvellä sekä 750 000 euroa Ylivieskaan Kaisaniemenkadun liittymä- ja alikulkujärjestelyihin, mitkä ovat myös liikenneturvallisuuden kannalta hyvin tärkeitä parannuksia.

Tiehankkeiden lisäksi olemme tyytyväisiä myös esimerkiksi Limingan lintutornien saamasta 90 000 euron rahoituksesta, joka käytetään lintutornien kunnostamiseen.

Pimenevät illat ja lähestyvä joulu ovat saaneet monet ripustamaan kausivalot ikkunoihin ja pihojen pensaisiin. Valot luovat tunnelmaa, mutta myös ylimääräisiä sydämentykytyksiä sähkölaskun kolahtaessa postiluukkuun tai verkkopankkiin. Energiakriisin mukanaan tuomaa sähköahdistusta on vaikea välttää ja pörssisähkön hinnan seuraamisesta on tullut osa koko perheen päivittäistä vähemmän mukavaa rutiinia.

Olen saanut tänä vuonna lukuisia yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat huolissaan sähkön hinnasta ja sen vaihteluista. Kallistunut maakaasu on nostanut sähkön hintaa – riippumatta sen tuotantotavoista. Yleiseen oikeustajuun ei sovi, että ne sähköyhtiöt, joiden tuotantokustannukset eivät ole nousseet, tekevät nyt erityisen suuria voittoja. Toisaalta osa sähköyhtiöistä on mennyt konkurssiin.

Olemme Vasemmistossa vaatineet niin sanotun windfall-veron käyttöönottoa. Se tarkoittaisi, että sähköyhtiöiden voittoja verotettaisiin erillisellä verolla siinä tapauksessa, että niiden tuottaman sähkön tuotantokustannukset eivät ole nousseet. Itsekin jätin elokuussa toimenpidealoitteen, jossa vaadin hallitukselta toimia sähköenergiayhtiöiden voittojen valvomiseksi ja kohtuullistamiseksi samaan tapaan, kuten sähkönsiirtoyhtiöiden voittoja valvotaan tällä hetkellä. Ei ole oikein, että tavalliset kansalaiset ovat joutuneet tilanteessa maksumiehiksi.

Samanaikaisesti olen huolissani myös muiden asumiskustannusten noususta, kun kiinteistöverot ja asuntolainojen korot nousevat. 12 kuukauden Euribor, johon monien suomalaisten asuntolainat ovat sidotut, on noussut jo vajaaseen kolmeen prosenttiin. Myös polttoaineiden, etenkin dieselin, hinta on noussut huolestuttavan korkealle.

Pidän tärkeänä, että eduskunnassa on hyväksytty useita lakiesityksiä, jotka auttavat etenkin pienituloisimpien kotitalouksien selviämistä kohoavien kustannusten keskellä. Sähkövero alenee, Kelasta voi hakea sähkötukea ja sähkölaskusta voi saada myös kotitalousvähennystä talvenaikaisiin sähkölaskuihin. Myös asumistuessa huomioidaan lämmityskuluja aiempaa enemmän.

Joulukuun lapsilisä maksetaan perheille kaksinkertaisena, ja on erittäin arvokasta, että korotusosaa ei oteta toimeentulotuessa tulona huomioon. Monia lapsiperhe-etuuksia korotetaan ensi vuonna ja indeksikorotukset nostavat indeksiin sidottuja Kelan etuuksia ja työeläkkeitä verrattain paljon vuoden vaihteessa.

Nämä toimet eivät tietenkään täysimääräisesti riitä kompensoimaan inflaation vaikutuksia, mutta askeleet ovat kuitenkin oikean suuntaisia.

Toivon, että kenenkään ei tarvitse kalliin sähkön vuoksi asua kylmässä ja pimeässä, sillä oikeus lämpimään ja turvalliseen kotiin kuuluu kaikille, ei harvoille.